Page 11 - Alueviesti_33_2005

Basic HTML Version

Torstai elokuun 18. 2005

Huittisten Osuuspan-

kin alkuvuosi on ollut

suotuisa. Viime vuoden

alkupuolella toteutettu

konttoritilojen uusimi-

nen on otettu hyvin vas-

taan. Tästä kielivät niin

kasvanut asiakasmäärä

kuin reipas kasvu kai-

kissa keskeisimmissä vä-

hittäispankkitoimintaan

kuuluvissa tuotteissa.

-Alkuvuosi on ollut hy-

vin työntäyteistä aikaa.

Mitään kovin erityistä tai

maata mullistavaa ei pan-

kissa ole alkuvuonna ta-

pahtunut, toteaa toimitus-

johtaja Olli Näsi. Kun vie-

lä korkomarkkinat ovat

olleet positiivisessa mie-

lessä

yllätyksettömät,

ovat olosuhteet vakaalle

pankkitoiminnalle olleet

suotuisat.

Op-ryhmään kuuluvat

Osuuspankit alkoivat so-

veltaa IFRS-standardin

mukaisia tilinpäätösperi-

aatteita vuoden alusta.

Tämä aiheuttaa sen, että

välitilinpäätökset tältä

vuodelta eivät ole suoraan

vertailtavissa edellisiin

vuosiin.

Huittisten Osuuspankil-

le uusi käytäntö aiheutti

kohtalaiset, kirjanpidolli-

set alaskirjaukset vuoden

alussa. Alaskirjaukset

koskivat luotoissa saamis-

ryhmäkohtaisia arvon-

alennuksia ja eräissä luot-

tovakuutuksissa mahdol-

listen peruutusten johdos-

ta tehtäviä, pakollisia

alaskirjauksia. Kirjanpito-

käytännön muuttumisen

yhteisvaikutus on noin

75.000 .

Vertailukelpoinen, toi-

minnallinen tulos on sa-

maa suuruusluokkaa kuin

vuotta aiemmin.

Korkotason mataluu-

desta ja kiristyneestä

pankkikilpailusta aiheutu-

Huittisten

Osuuspankki

myötätuulessa

nut rahoituskatteen usean

vuoden ajan kestänyt su-

pistuminen on kääntynyt

hienoiseksi

kasvuksi.

Kasvun on aiheuttanut

kasvaneet volyymit sekä

talletus- että luottopuolel-

la.

Asiakasmäärä samoin

kuin omistajajäsenien

määrä on jatkanut kasvu-

aan. Asiakkaiden koko-

naismäärä lähentelee jo

8.000 ja omistajajäsenten

3.500:a.

-Eniten kysyttyjä tuot-

teita ovat alkuvuonna ol-

leet Op-sijoitusrahastot.

Rahastosäästämisen suo-

sio ei ole kuitenkaan ve-

rottanut perinteisen pank-

kitalletusten suosiota. On

aivan elämäntilanteesta ja

asiakkaan kokonaistalou-

dellisesta tilanteesta kiin-

ni, mikä tuote kullekin

parhaiten sopii, kertoo

toimitusjohtaja Näsi.

Op-Kiinteistökeskus

vahvassa vedossa

Huittisten Op-Kiinteis-

tökeskuksen alkuvuosi on

ollut ennätyksellisen vil-

kas.

-Sekä liikevaihdolla

että kauppojen määrällä

mitattuna ollaan reilusti

edellä viime vuoden vas-

taavaan ajankohtaan ver-

rattuna, kertoo Op-Kiin-

teistökeskuksen toimitus-

johtaja Hannu Hurri.

Hän on tyytyväinen

Huittisten alueen vilkkaa-

seen tilanteeseen kiinteis-

tömarkkinoilla. Hyvä esi-

merkki vilkkaudesta on

se, että keskustan lähelle

tulevasta uudesta rivitalo-

alueesta ensimmäinen talo

myytiin loppuun raken-

nustyön alkuvaiheessa.

-Uusien

rivitalojen

suunnittelu käy jo kuuma-

na, toteaa Hannu Hurri.

Unohtuiko veroehdo-

tuksesta jokin vähen-

nys? Vähennysten vaa-

timinen ei ole vielä lii-

an myöhäistä. Sekä ve-

roilmoitusta että vero-

ehdotusta voi täydentää

aina lokakuun loppuun

saakka.

Toimeen kannattaa ryh-

tyä kuitenkin mahdolli-

simman pian, niin verot-

taja ehtii korjata verotuk-

sesi hyvissä ajoin, tode-

taan Veronmaksajain vii-

kon verovinkissä.

Vaikka verotuksesta voi

valittaa viisi vuotta, joi-

denkin vähennysten saa-

minen ei onnistu enää lo-

kakuun jälkeen. Tällainen

Vielä voit täydentää

veroehdotusta tai

veroilmoitusta

vähennys on esimerkiksi

elinkeinotoiminnan tai

maatalouden tulolähteen

tappion vähennysvaati-

mus pääomatuloista. Vä-

hennystä pitää vaatia en-

nen kuin vuoden 2004 ve-

rotus valmistuu.

Myöskään vähennys-

vaatimusten jakautumista

puolisoiden kesken ei voi

muuttaa enää lokakuun

jälkeen, vaan valinta on

tehtävä nyt. Esimerkiksi

vapaaehtoinen eläkeva-

kuutusmaksu kannattaa

yleensä vähentää suurem-

pituloisen verotuksessa.

Alijäämähyvityksen siir-

tämistä puolisolle on

myös vaadittava ennen

verotuksen päättymistä.

Tammerkosken ja Tampe-

reen Nuorkauppakamarit

järjestivät heinäkuun aika-

na toisen kerranTampereel-

la kaikille avoimen kilpailun,

jossa haettiin Vuoden Posi-

tiivisintaTamperelaista.Vuo-

den Positiivisimmaksi Tam-

perelaiseksi valittiin yhteisö,

joka on Mummon Kamma-

ri.

Vuoden Positiivisimman

Tamperelaisen valitsi raati, jo-

hon kuuluivat Tampereen kau-

punginvaltuustonpuheenjohta-

ja Hanna Tainio, kukkaispor-

mestariTuulaTamminen,Tam-

pere Tunnetuksi ry:n palvelu-

päällikkö Hilkka Pirinen,Tam-

merkosken Nuorkauppakama-

rin puheenjohtaja Vesa Linna

ja Tampereen Nuorkauppaka-

marin puheenjohtaja Kari Kos-

kinen.

Mummon Kammari täytti

erinomaisesti Vuoden Positii-

visimmanTamperelaisenvalin-

nalle asetetut kriteerit. Mum-

mon Kammari on yhteisö, joka

Mummon Kammari on vuoden

Positiivisin Tamperelainen

voi toimia esikuvana meille

muille, koska se on toiminnal-

laan osoittanut todellista tah-

donvoimaa, sisua ja ahkeruut-

ta , sen saavutukset ovat mer-

kittäviä, se auttaa muitakin

onnistumaan, on innostunut ja

palveluhenkinen ja pitkäjännit-

teinen tekijä, jonka toimijat

ovat aina uskoneet asiaansa ja

se on yhteisönä oman tiensä

kulkija, jossa on ryhdytty sa-

noista tekoihin

Valintaraati oli päätökses-

sään yksimielinen. -Maarit

Tammiston luoma Mummon

Kammari on onnistunut kään-

tämään kasvavan ongelman

positiiviseksi toiminnaksi, pe-

rusteli Tampere Tunnetuksi

ry:n palvelupäällikkö Hilkka

Pirinen valintaa. Lisäksi hän

korosti Maarit Tammiston po-

sitiivista roolia todeten, että

Maarit Tammisto on oman

tiensä kulkija, joka on lähte-

nyt luomaan yhteiskunnallises-

ti tärkeää toimintaa. Kukkais-

pormestari Tuula Tamminen

painotti Mummon Kammarin

valintaa mm. seuraavasti:

”Mummon Kammari on tam-

perelainen innovaatio, jolla on

positiiviset lähtökohdat ja sen

toiminta kattaa ihmisen koko

elämänkaaren”.

Mummon Kammarin saa-

masta tunnustuksesta ilahtu-

neen Maarit Tammiston mu-

kaan toiminta sopii kenelle ta-

hansa. -Meistä jokainen osaa

olla lähimmäinen. Toiminta

perustuu vastavuoroisuuteen,

jossa hyvä mieli vaihtaa omis-

tajaa, sanoo Maarit Tammisto

ja jatkaa: -Tekemisellä ja yh-

dessä olemisella on monenlai-

set kasvot. Arjessa on paljon

pieniä asioita, jotka täytyy näh-

dä ja kuulla. Kun pitää silmän-

sä auki, löytää tiensä Mum-

mon Kammariin.

Mummon Kammari pääsee

Vuoden PositiivisimpanaTam-

perelaisena kilpailemaan val-

takunnallisesta tittelistä. Vuo-

den Positiivisin Suomalainen

paljastetaan 8. syyskuuta Po-

sitiivisuusviikolla.

Mouhijärvellä kunnostetaan

entinen kaatopaikka

Hyynilänkankaalla

Mouhijärven Hyynilänkan-

kaan vanha yhdyskuntajätteen

kaatopaikka oli käytössä vuo-

sina 1960-1978. Kaatopaikka

sijaitsee Hyynilänkankaan en-

simmäisen luokan pohjavesi-

alueella noin 500 metrin pääs-

sä Mouhijärven kunnan poh-

javedenottamosta.

Kaatopaikalle on läjitetty

yhdyskuntajätettä sekä sako-

kaivo- ja puhdistamolietteitä.

Alueelta otetuista pohjavesi-

näytteistä, vuonna 2002 ja

2003, löytyi kohonneita pitoi-

suuksia rautaa ja typpiyhdis-

teitä sekä butyylihydroksitolu-

eenia, jota käytetään mm. elin-

tarviketeollisuudessa hapettu-

misenestoaineena.

Aluetta tutkittiin tarkemmin

vuonna 2004. Rakennussuun-

nitelma valmistui kesäkuussa

2005. Kunnostuksessa kaato-

paikan alueen pilaantuneet

maa-ainekset poistetaan ja toi-

mitetaan asianmukaisesti kä-

siteltäviksi.

Työ tehdään kuivakaivuna,

jolloin puhdas maa-aines ero-

tetaan pilaantuneesta maasta ja

jätteistä. Kunnostettavan alu-

een laajuus on noin 4 000 m2.

Kaivumassojen määräksi arvi-

oidaan noin 25 000 m3, josta

poistettavia jätteitä ja pilaan-

tuneita maamassoja on noin 3

500 m3. Hyötykäyttöön kel-

paava aines, kuten jäteasfaltti

jametalliromu,pyritään toimit-

taman hyödynnettäväksi. Kun-

nostettu alue maisemoidaan

metsämaaksi puhtaalla maa-

aineksella.

Pirkanmaan ympäristökes-

kus kunnostaa yhteistyössä

Mouhijärven kunnan kans-

sa vanhan yhdyskuntajäte-

kaatopaikan pilaantunutta

maaperää Mouhijärven Hyy-

nilänkankaalla.Valtion jäte-

huoltotyön tarkoituksena on

kohteen haitallisten ympä-

ristövaikutusten ja pohjave-

den ottoon kohdistuvan ris-

kin poistaminen.

Työ alkaa

ensi viikolla

Kunnostuksesta ei aiheudu

merkittäviä päästöjä tai riske-

jä alueen ympäristölle. Tutki-

musten perusteella täyttö ei si-

sällä merkittäviä määriä haih-

tuvia yhdisteitä.

Jätteen orgaaninen aines on

suurimmaksi osaksi hajonnut,

joten kaivun yhteydessä ei to-

dennäköisesti vapaudu merkit-

täviä määriä kaatopaikkakaa-

suja. Vesistövaikutuksia ei ar-

vioida olevan, koska mahdol-

lisesti pumpattavat vedet suo-

dattuvat turvekerrosten läpi

suoalueella ennen kulkeutu-

mistaan vesistöön.

Pirkanmaan ympäristökes-

kus vastaa kunnostustyön ra-

kennuttamisesta ja valvonnas-

ta. Työ alkaa ensi viikolla ja

kestäneenoin10viikkoa.Mou-

hijärven kunta maksaa työn

kustannuksista neljäsosan ja

Pirkanmaan ympäristökeskus

loput.

Tiedotusvälineissä nos-

tetaan säännöllisesti esiin

uhkakuva, jonka mukaan

muuttolinnut toisivat

Suomeen ihmisille vaaral-

lista lintuinfluenssaa. Ih-

misen ei silti tarvitse

muuttolintuja pelätä ja

luonnossa on täysin tur-

vallista liikkua linturetkil-

lä aivan kuten aikaisem-

minkin, painottaa Birdli-

fe Suomi. Lintuinfluens-

san torjunnassa tärkein-

tä on estää luonnonva-

raisten lintujen, etenkin

vesilintujen, ja siipikarjan

väliset kosketukset.

Lintuinfluenssaa esiintyy

luonnonvaraisissa linnuissa,

erityisesti vesilinnuissa,

koko ajan. Viruskantoja on

runsaasti erilaisia. Suurin

osa kannoista on matalapa-

togeenisia ja ei-patogeeni-

sia eli muotoja, jotka eivät

aiheuta lainkaan tai aiheut-

tavatvainmitättömiäoireita

linnuille.

Korkeapatogeeninen lin-

tuinfluenssa on herkästi

tarttuva lintujen virustauti.

Sen aiheuttaa influenssaA-

tyyppiin kuuluva virus. Sa-

maan A-tyyppiin kuuluu

myös ihmisten influenssae-

pidemioita aiheuttavia vi-

ruksia. Lintujen influenssa

A-tapaukset tarttuvat kui-

tenkin hyvin harvoin ihmi-

seen. Vaarallisimpia ovat

H5- ja H7-alatyyppien lin-

tuinfluenssavirukset, jotka

ovat aiheuttaneet maailmal-

la noin 20 siipikarjaepide-

miaa vuoden 1959 jälkeen.

Normaaleissa luonnon-

oloissa viruksen ei uskota

aiheuttavan varsinaista epi-

demiaa. Suurissa yksiköis-

sä kasvatettava siipikarja on

potentiaalinen virushauto-

mo, koska ylitiheä populaa-

tio ja epäluonnolliset olo-

suhteet aiheuttavat jatkuvaa

stressiä ja vastustuskyvyn

huononemista. Lisäksi mo-

net siipikarjapopulaatiot

poikkeavat luonnonlintujen

populaatioista perinnölli-

sesti yksipuolisina ja elin-

kyvyltään selvästi luonnon-

varaisia lintuja huonompi-

na.

Korkeapatogeenisen lin-

tuinfluenssaviruksen pääs-

Lintuinfluenssan

tartuntavaara

minimaalinen

luonnonvaraisista

linnuista ihmisiin

tyä kontaktiin sille herkän

siipikarjapopulaation kans-

sa se alkaa levitä siipikar-

japopulaatiossa. Siipikarja-

populaatioon levittyään vi-

rus leviää tiloilta toisille

todennäköisimmin ilman

luonnonvaraisia lintuja esi-

merkiksi käytettyjen väli-

neiden, siipikarjan rehun tai

siipikarjan siirtojen välityk-

sellä.

On periaatteessa mahdol-

lista, että luonnonvaraiset

linnut voivat levittää kor-

keapatogeenisen viruksen

siipikarjatilalta toiselle ja

alueilta toisille. Monin pai-

koin Aasiassa siipikarjaa

tarhataan ulkona ja kotieläi-

met ovat jatkuvassa kontak-

tissa luonnonvaraisten lin-

tujen kanssa. Suomessa

luonnonvaraisten lintujen ja

siipikarjan kontaktit ovat

Aasiaan verrattuna erittäin

vähäiset. Lisäksi luonnon-

varaiset linnut, joista kor-

keapatogeenista lintuin-

fluenssaa on havaittu, ovat

olleet useimmiten sairaita

taikuolleita.Sairastunut lin-

tu ei pysty siirtymään pit-

kiä matkoja ja täten levit-

tää virusta kauaksi.

Lintuinfluenssan tartun-

tavaara yksittäisistä luon-

nonvaraisista linnuista ih-

misiin on minimaalinen.

Toistaiseksi ei ole tiedossa

varmoja tapauksia, että näin

olisi tapahtunut. Sen sijaan

tartuntavaara tiheästä virus-

ta kantavasta siipikarjapo-

pulaatiosta ihmiseen on to-

dellinen.Alueilla, joilla lin-

tuinfluenssaa esiintyy siipi-

karjapopulaatioissa, pitää-

kin välttää kaikkia kontak-

teja siipikarjan kanssa.Tar-

tuntaa ei voi saada asian-

mukaisesti kypsennetystä ja

hygieenisesti tarjoillustasii-

pikarjanlihasta. Suomessa

korkeapatogeenistä lintuin-

fluenssavirusta ei ole todet-

tu. Se ei kuitenkaan tarkoi-

ta, etteikö Suomesta voisi

joskusvirus löytyä.Korkea-

patogeeninen lintuinfluens-

sa voi saapua Suomeen esi-

merkiksi salakuljetetun

lemmikkilinnun, rehun tai

ohjeiden vastaisesti toteu-

tetun tuotantoeläinten tuon-

nin yhteydessä. Riski on

kuitenkin hyvin pieni.

Tiehallinnon nuoriso-

neuvottelukunnassa poh-

dittiin nuorten liikenne-

turvallisuuden paranta-

mista yhdessä paikalle

kutsuttujen asiantuntijoi-

den kanssa. Nuorison

onnettomuudet ovat ol-

leet viime aikoina esillä

varsin korostuneesti.

Nuorisojärjestöt kokevat

asian tärkeäksi ja halua-

vat antaa oman panok-

sensa nuorten turvalli-

suuden parantamiseen.

Nuorisoneuvottelukunta

koostuu eri alojen nuori-

sojärjestöjen edustajista.

Sen tavoitteena on edistää

nuorison vaikuttamismah-

dollisuuksia. Neuvottelu-

kunnassa käsitellään erityi-

sesti nuorison liikkumista

Nuorisojärjestöjen tavoitteena turvallinen

liikkuminen ja myönteiset asenteet

ja liikenteeseen liittyviä tar-

peita. Vuonna 2005 on tarkoi-

tus keskittyä erityisesti liik-

kumisasenteisiin, kevyeen lii-

kenteeseen ja joukkoliikentee-

seen.

Nuorisojärjestöjen edustajat

toivovat, että nuorten liikku-

misesta annettaisiin myöntei-

sempi kuva. Sen myötä mallit

ja ihanteet muuttuisivat nuor-

ten keskuudessa turvallisem-

paan suuntaan. Positiiviseen

uutisointiin onkin nuorten

osalta antanut aihetta paran-

tunut turvallisuus, kun verra-

taan alkuvuotta 2005 aiempiin

vuosiin.

Lisää tietoutta nuorille

tienkäyttäjille

Tietoutta tarvitaan etenkin

varhaisnuoruudessa, jolloin

liikkumisen pelisäännöt opi-

taan. Syksyllä, iltojen jo hä-

märtyessä, alkavat tai jatku-

vat koulunkäynnin ohella mo-

net nuorten harrastukset. Har-

rastusmatkojenkin turvaami-

nen edellyttää esimerkkejä tur-

vallisista liikkumistavoista.

Muiden tienkäyttäjien on tär-

keää huomioida nuoret myös

iltaisin, jolloin he liikkuvat

usein pyörällä tai jalan.

Neuvottelukunnassa muo-

dostettiin jatkotoimenpide-eh-

dotus projektista "Turvallisesti

harrastuksiin". Nuoret halua-

vat jakaa vastuuta turvallisuu-

destaan ja osallistua sen ke-

hittämiseen. Projektissa tuo-

tettaisiin ja jaettaisiin järjes-

töjen kautta tietoa turvallises-

ta liikkumisesta yhteistyössä

nuorten kanssa. Seuraavassa

neuvottelukunnan kokoukses-

sa käsitellään toimenpide-eh-

dotuksen toteuttamista.

Enemmistö nuorista

liikkuu turvallisesti

Nuoria ei tule tarkastella

homogeenisena

ryhmänä.

Suurin osa nuorista liikkuu tur-

vallisesti, vaikka yksittäisiä

riskiryhmiä voidaankin erot-

taa. Pääosa nuorista saavuttaa

keskimääräisen riskitason

melko nopeasti saatuaan ajo-

kortin, ja jo kolmen vuoden

kuluttua koko nuorisoryhmän

turvallisuus on valtaväestön

tasolla. Tilastoissa onnetto-

muusriski on selvästi koholla

nuorilla miehillä noin kolmen

kuukauden ajan kortin saami-

sesta.

Nuorten liikkumiseen liit-

tyy usein omien rajojen ko-

keileminen. Se on eräs kes-

keisimmistä syistä nuorten ai-

heuttamiin liikenneonnetto-

muuksiin. Nuorisojärjestöjen

edustajien mukaan näistä

syntyviä ongelmia voitai-

siin ehkäistä siten, että tar-

jottaisiin valvottuja mah-

dollisuuksia rajojen kokei-

lemiseen.

Tasapuolista kohtelua

kaikille

Liikennerikkeistä annet-

tavat rangaistukset eivät

välttämättä vaikuta nuorten

liikkumisasenteisiin. Neu-

vottelukunnassa hyväksyt-

tiin kovemmat rangaistuk-

set vakavista rikkeistä eten-

kin uusijoille, kuten tois-

tuvasti rattijuoppoudesta

kiinni jääville. Sen sijaan

nuorten eriarvoinen kohte-

lu liikennesääntöjen ja la-

kien määrittelyssä tuomit-

tiin.

Poikkeavien rajoitusten,

esimerkiksi alemman pro-

millerajan, asettaminen

vain yhdelle käyttäjäryh-

mälle ei toteuta tasapuoli-

suuden periaatteita.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28