Page 12 - Alueviesti_33

Torstai elokuun 18. 2005

12

Koulujen alkaessa on uu-

sittu monet reput ja penaa-

lit. Koulutyössä tärkeä työ-

väline on myös hyvä näkö-

kyky. Siitä on pidettävä huol-

ta, sillä vaikeus nähdä tau-

lulle voi aiheuttaa ongelmia

Koululaisen näkökyky

hyvä tarkistuttaa

oppimishalukkuudessa.

Sopiva aika koululaisen

näön ja silmälasien tarkis-

tamiselle on kouluvuoden

alku. Optikolla voi tarkis-

tuttaa yli 8-vuotiaan kou-

lulaisen näön.

Yleisin ala-asteikäisillä kou-

lulaisilla ilmenevä taittovirhe

on likitaittoisuus eli kaukonä-

öntarkkuuden heikentyminen.

Noin kymmenvuotiaana tapah-

tuva silmän taittovoiman kas-

Hyvä näkökyky on tärkeä työväline koulutyössä.

vu ilmenee siten, että lapsi

näkee lähelle hyvin, mutta

kaukana olevat kohteet, ku-

ten luokan taululla olevat

kirjoitukset, tai vaikkapa

bussien numerot, näyttävät

utuisilta. Korjaamattomina

näköongelmat voivat aihe-

uttaa keskittymisvaikeuksia op-

pimistilanteissa. Luokkataulun

kirjoitus tai sille heijastettavat

tekstitsaattavatnäkyävainedessä

istuville. Taaempana istuvat ei-

vät välttämättä näe riittävän tar-

kasti, jolloin oppilas saattaa la-

kata seuraamasta opetusta. Lap-

sen näköongelmat tulevat van-

hemmille usein yllätyksenä. Sekä

kotona että koulussa onkin hyvä

tarkkailla lapsen katselutapoja:

lapsi saattaa esimerkiksi katsoa

televisiota hyvin läheltä tai siris-

tellä silmiään.

Silmän taittovoiman muista

muutoksista oireina voivat olla

esimerkiksi lähityöskentelynvält-

täminen, päänsärky, kirjainten se-

koittuminen ja lukukohdan seu-

raaminen sormella. Lapsi ei vält-

tämättä tiedosta näkevänsä huo-

nosti, varsinkaan jos hänellä ei

aikaisemmin ole ollut silmälase-

ja. Myös läksyjen lukupaikkaan

kannattaa kiinnittää huomiota:

työskentelypisteessä tulisi olla

riittävä, häikäisemätön valaistus.

Lapsen koulunkäynnin tukena

on säännöllinen näkökyvyn seu-

ranta ja lasien kunnosta huoleh-

timinen. Kesän jälkeen on myös

hyvä tarkistaa, ettei kehys ole jää-

nyt pieneksi ja että linssien pinta

on ehjä ja naarmuton. Kovapin-

noite suojaa linssejä naarmuilta.

Uusia kehyksiä valittaessa on

myös lapsen mielipide huomioi-

tava: lapsi hyväksyy lasien käy-

tön helpommin, kun kehys on

mieleinen. Käytännöllisimmät ja

turvallisimmat ovat kehykset, jot-

ka ovat kevyet, kestävät ja hyvin

kasvoilla istuvat – kasvunvaraa

kehyksiin ei pidä ostaa.

Lauttakylän Luja isännöi

Huittisissa järjestettäviä 17-

vuotiaiden yleisurheilun SM-

kisoja tulevana viikonloppu-

na. Kisat kestävät perjantais-

ta sunnuntaihin.

Kilpailuihin on ilmoittautu-

nut yhteensä 436 urheilijaa 170

seurasta. Lajisuorituksia ker-

tyy kolmen kisapäivän aikana

693, sillä nuorten sarjoissa ur-

heilijatvoivathalutessaanosal-

listua kolmen eri lajin Suomen

mestaruuteen.

Kilpailuiden tiedotuspäälli-

kön Hannu Rintakosken mu-

kaan kilpailuiden järjestelyt

ovat sujuneet odotusten mu-

kaisesti: -Toki on tunnustetta-

va, että näin suurten kilpailu-

jen järjestäminen on pienelle

paikkakunnalle suuri voiman-

ponnistus. Kisojen läpiviemi-

seen tarvitaankin yli 200 tal-

koolaiseisen panosta.Apua jär-

jestelyihin Lauttakylän Luja on

saanutnaapuriseuroilta jaHuit-

tisten kaupungilta.

Sääennusteet lupaavat Huit-

tisten kilpailuille hyvää. Huit-

tisten kaupunginjohtajan Jyr-

ki Peltomaan mukaan juuri

suotuisat sääolosuhteet ovat

kisojen onnistumisen kannal-

ta tärkeät. - Helsingin MM-kil-

pailuiden osalta tämä oli hy-

vin nähtävissä, sanoo Pelto-

maa. Peltomaan mukaan kiso-

jen onnistuminen on paljolti

kiinni myös yhteistyökumppa-

neista.

-Huittislaiset yritykset ovat

lähteneet hyvin mukaan tuke-

maan kisajäjestelyjä. Käsioh-

jelmaan onkin myyty runsaas-

ti paikallisten yritysten mai-

noksia.

Uusia SE-tuloksiakin

voi odottaa

Mukana kilpailuissa on pari

tuoreen Suomen ennätyksen

Yleisurheilun 17-vuotiaiden SM-kisat

alkavat Huomenna Huittisissa

tekijää. Suomen ennätyksiä

voidaan myös odottaa kovata-

soiselta kisaviikonlopulta.

Kotikenttäedusta nauttiva

isäntäseuranPauliinaOksaselta

voi odottaa mitalia. Hän on

3000 metrillä valtakunnallisis-

sa tilastoissa neljäs (10.20,6)

ja 800 metrillä kuudes

(2.18,84).

Huittisten kisaviikonlopun

kovinurheilijanimi lieneeHan-

na Lindgren Harjavallan työ-

väen Urheilijoista. Hänen hal-

lussaan on viime vuonna tehty

keihäänheiton nuorten Suomen

ennätys (52,42). Tulos kestää

vertailun myös naisten tulok-

siin, sillä ennätys on tehty nais-

ten keihäällä.

Huittisiin tulevista kilpaili-

joista ainoastaan Someron

Esan Minna Nikkasella on tänä

vuonna tehty Suomen ennätys.

Hän voitti seiväshypyn mes-

taruuden samassa sarjassa jo

viime vuonna. Nikkasen hal-

lussa oleva SE-tulos on 401.

Muita varsinaissuomalaisia

mitalitoivoja ovat ainakin ti-

lastojen kärkinimet Turun ur-

heiluliiton Simon Ylinen 300

metrillä jaJoonasLehtinen800

metrillä.

Marika Pöyri

Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa on valmiina

ottamaan vastaan kaikki kisoihin osallistuvat.

Huittinen hulluttelee

kuntaesitteessään

Huittisten kaupungin uu-

dessa kuntaesitteessä luova

hulluus ja iloinen tiede ovat

keinoina esitellä paikkakun-

nan ilmettä. Hulluna Huit-

tisiin -esitteen suunnittelija

on harjavaltalainen Erik Re-

kola. Tekstin on kirjoittanut

huittislainen Kai Ruohola.

Lauttakylän katukuvaan

kuuluvat muhkeat hahmot,

Doris ja Boris, ovat esitteen

keskeisiä olentoja, sillä juuri

he asettuivat jokien keskelle

jäävään saareen, Lauttakylään.

Doriksen ja Boriksen perilli-

nen on huittislainen, Homo

huittiscus lauttakyläensis.

Ja miten onkaan Huittisten

kuulu hirvenpää syntynyt? -

Boris otti kiven maasta, katsoi

sitä ja kannatteli, alkoi aikan-

sakuluksi takoa.Syntyikivestä

hirvi, kivinen pää kaunis kat-

sella. Antoi kiven nuorikolle,

Dorikselle, rakkaimmalleen,

hullun rakkauden kuvaksi, Kai

Ruohola herkuttelee tekstil-

lään.

-Lähialueen ihmiset, kuten

Homo vampulacus, Homo

punkalaitumensis ja Homo äet-

säcus, käyvät mielellään hank-

kimassa elintarvikkeensa Huit-

tisista. Siksi Huittisissa on run-

saasti päivittäistavarakauppo-

ja ja erikoisliikkeitä vaativaan-

kin makuun - jopa Homo sta-

dicuksen jalostuneiden mielty-

mysten tyydyttämiseksi, esite

kertoo paikkakunnan kaupal-

lisesta sijainnista.

Tekijöillä on omat siteensä

paikkakuntaan. Erik Rekola on

viettänyt lapsuutensa Huittisis-

sa. Kai Ruohola on parhaillaan

Lauttakylän lukion äidinkielen

opettaja.-Itsekin opin Huittisis-

ta, vaikka olen täällä iät ja ajat

asunut, Ruohola sanoo.

Kirjoittaja Kai Ruohola ja suunnittelija Erik Rekola kehuvat Huittisten kaupungin luovaa hulluutta, jota peilaa myös uusi

kuntaesite.

-Hulluus oli suunnittelussa

lähtökohtana. Se näkyy grafii-

kassa ja suorien viivojen puut-

tumisena. Luettavuus on kui-

tenkin säilytetty, sanoo Erik

Rekola, joka samalla kehuu

Huittisten kaupungintalolla

valitsevaa luovaa hulluutta.

Mies on aiemmin suunnitel-

lut muun muassa Harjavallan

matkailuesitteen. Tekijöillä oli

vapaat kädet työssään. Tavoit-

teena oli kuitenkin tavallisuu-

desta poikkeava esite. Työtä

ohjanneet kaupunginsihteeri

Antero Alenius ja elinkeino-

johtaja Jukka-Pekka Ujula ovat

mielissään esitteelle asetettu-

jen tavoitteiden saavuttamises-

ta. Edellinen kuntaesite oli jul-

kaistu viime vuosikymmenel-

lä ja oli jo auttamattomasti tie-

doiltaan vanhentunut.

Nyt julkaistu Hulluna Huit-

tisiin -esite leviää maailmalle

3000 kappaleen painoksena.

Page 12 - Alueviesti_33_2005