Page 8 - Alueviesti_33

Torstai elokuun 18. 2005

8

Arton

Sihti

YleisurheilunMM-kilpailut olivat vuoden 2005 suu-

rin urheilutapahtuma maailmassa. TV-katsojia oli ku-

mulatiivisesti laskien jopa 4 miljardia eli yhtä paljon

kuin kaikilla formulakauden kisoilla yhteensä. Suomi

oli siis väistämättä maailman huomion keskipisteenä.

Suomi tullaan muistamaan kisajärjestäjänä, joka sai

aikaan laadukkaat ja turvalliset kilpailut. Toki monet

tulevat muistamaan nämä myös sadekisoina, mutta

ilmat eivät ole meidän hallinnassamme.

Huonot ilmat osaltaan johtivat siihen, että kisabud-

jetti jäi pakkasen puolelle.

On kuitenkin mustettava, että Suomi kansakunta-

na jäi myös taloudellisesti voitolle. Ulkomaalaisten

tänne jättämä rahamäärä on varovaisestikin arvioitu-

na ainakin viisinkertainen tappioon verrattuna. Val-

tiollekin tuli verotuloja moninkertaisesti tappiotakuu-

seen nähden.

Suomen Urheiluliitto ja tuhannet vapaaehtoiset jär-

jestivät nämä kilpailut puolta halvemmalla kuin rans-

kalaiset. Kova työ kabineteissa tehtiin jo silloin, kun

Suomi onnistui ohittamaan ison joukon kovia hakijoi-

ta, joilla olisi ollut tarjolla laadukkaampi stadioni ja

takanaan isompi kansakunta. Suomi siis sai järjestet-

täväkseen megaluokan kisat, joista emme voi haaveilla

kymmeniin vuosiin uudelleen, emme varsinkaan jos

emme tee uutta stadionia tai merkittävästi paranna

vanhaa.

Surkuhupaisinta koko tapahtumassa oli se, että toi-

mittajille rakennettu katsomo on kilpailujen jälkeen

purettava, koska se ei vastaa museoviraston vaatimuk-

sia.

Museovirasto osaltaan esti muutenkin stadionin kat-

tamista. MM-kilpailujen esimerkki osoittaa, että mei-

käläisessä yhteiskunnassa häntä heiluttaa koiraa.

Tulee muistaa, että stadionimme on maamme yk-

kösareena, jota edelleen käytetään urheilun päätapah-

tumiin, se ei ole mikään historiallinen muistomerkki.

Siksi sitä myös tulee saada kehittää. 30-luvulla katso-

moita oltiin jo kokonaan kattamassa, mutta silloin sen

esti rahanpuute. Se on paljon ymmärrettävämpi seli-

tys kuin museoviraston arkkitehtuuriset vaatimukset.

Suomen on jatkossakin haettava tapahtumia, joissa

maailman huomio kiinnittyy meihin ja jotka tuotavat

suuren joukon ulkomaalaisia maahamme.Me todella

tarvitsemme suurtapahtumastrategiaa ja resurssiem-

me järkevää kohdistamista, jotta me saamme niitä suur-

tapahtumia, jotka kykenemme järjestämään ja joihin

meillä on hyvät suorituspaikat ja osaava toimitsija-

kunta. Yleisurheiluväki osoitti, että se kykenee järjes-

tämään laadukkaat kisat ja poliisi onnistui hyvin tur-

vallisuuden ylläpitämisessä. Hyvä Suomi!

Arto Satonen

Suomi maailman

huomion kohteena

Vielä ehtii osallistua:

YTY –YhdessäTehdäänYri-

tyksiä–hankkeen14-28 -vuo-

tiaille nuorille suunnattuun

yritysideakilpailuun ehtii vie-

lä osallistua hyvillä ideoilla.

Kilpailuaikaa on elokuun lop-

puun asti. Kilpailu on avoin

kaikille ikäryhmän nuorille.

Kilpailu käynnistyi maalis-

kuussa ja tähän mennessä nuo-

ret ovat lähettäneet kilpailuun

110 ideaa, joista 15 on Sata-

kunnan alueelta.

- Satakunnan nuoret eivät

varmaan ole olleet tietoisia kil-

pailustamme, sillä Satakunnas-

ta kilpailuun on tullut toistai-

seksi vaatimaton määrä yritys-

ideoita. Koska Satakunta on

jaettuneljäänpalkintoalueeseen,

on kilpailuun osallistuvilla nyt

erinomaiset mahdollisuudet

voittaa,kannustaaprojektipääl-

likkö Laura Salonen Kymen-

Vuoksen 4H-piiristä.

Ideakilpailun tavoitteena on

ensisijaisesti rohkaista nuoria

kehittämään yritysideoita, joita

he voisivat itse toteuttaa.

-Olemmekannustaneetnuo-

ria keksimään sellaisia ideoita,

joita he voisivat ihan oikeasti

Nuorten yritysideakilpailu

etsii uusia, hyviä ideoita

toteuttaa esimerkiksi kesätyö-

nä tai opintojen ohessa. Tullei-

den ideoiden joukossa on sekä

tuoteideoita että palveluyrittä-

jyyttä. Joukkoon mahtuu myös

villejä tuoteideoita, joiden to-

teuttaminen tämän päivän tek-

nologialla olisi aika haasteel-

lista. Mutta tarkemmin ideoista

voimme kertoa sitten, kun kil-

pailuaika on päättynyt, kertoo

Salonen.

Kilpailuun voivat osallistua

kaikki 14-28 –vuotiaat YTY-

hankkeen alueella asuvat nuo-

ret. Kaikkiaan kilpailualue kat-

taa Satakunnan,Varsinais-Suo-

men,Päijät-Hämeen,Etelä-Kar-

jalan ja Kymenlaakson maa-

kunnat.Kilpailuunosallistutaan

täyttämällä kilpailukaavake

hankkeen omilla webbisivuilla

osoitteessawww.nuoriyrittaja.fi

taipalauttamallekilpailukaava-

ke lähimpään4H-yhdistykseen.

Kilpailussa on yksi sarja, jo-

hon voi osallistua yksin tai ryh-

mässä yhdellä idealla. Hanke-

alue on jaettu 15 kilpailualuee-

seen, joista jokaisen paras idea

palkitaan á 300 eurolla. Sata-

kunta on jaettu neljään kilpai-

lualueeseen: Porin, Rauman ja

VammalanseudutsekäPohjois-

Satakunta. Voittajat valitsee

YTY-ideakilpailun raati, jossa

on edustajat Yrityspalvelukes-

kus Enteristä Porista, Satakun-

nan Yrittäjistä Eurasta, Karkun

kotitalous- ja sosiaalialan oppi-

laitoksesta Vammalasta sekä

Länsi-Pirkanmaankoulutuskun-

tayhtymästäParkanosta.Kilpai-

lun palkinnot jaetaan koko

YTY-alueen yhteisessä palkin-

tojenjakotilaisuudessaTiedekes-

kus Heurekassa Vantaalla, lau-

antaina 15. lokakuuta 2005.

YTY–YhdessäTehdäänYri-

tyksiä-hankkeen tavoitteenaon

kannustaa 14 – 28 -vuotiaita

nuoria yrittäjämäiseen toimin-

tatapaan sekä innostaa osallis-

tumaan työpalvelutoimintaan.

Lisäksi tavoitteena on auttaa

nuoriakehittämäänsuhteitapai-

kallisiin yrittäjiin sekä antaa

käytännön eväitä oman yrittä-

jyyden alkutaipaleelle. Hanke

kestää vuoden 2005 loppuun ja

sitä toteuttavat Satakunnan,

Lounais-Suomen, Etelä-Suo-

men ja Kymen-Vuoksen 4H-

piirit.Hankkeenosarahoitus tu-

lee EU:n EMOTR-rakennera-

hastosta.

Alkava lukuvuosi tuo opis-

kelijoille parannuksia opinto-

tukeen. Useimmat muutok-

set koskevat ainoastaan kor-

keakouluopiskelijoita.Kaikille

opiskelijoille on luvassa vain

marraskuun alussa tuleva

opintotuen asumislisän koro-

tus.

Korkeakouluopiskelijoiden

opintolainan valtiontakauksen

määrät nousivat 1.8.2005 alka-

en 80 eurolla kuukaudessa.

Enimmäislainamääräonnyt300

euroakuukaudessa jaulkomail-

la suoritettavissa korkeakoulu-

opinnoissa 440 euroa kuukau-

dessa.

Lukuvuonna 2005–2006

opintonsa aloittavien korkea-

kouluopiskelijoidenopintotuen

enimmäistukiajat muuttuvat ja

he voivat saada opintolainavä-

hennyksenverotuksessavalmis-

tumisensa jälkeen. Muutosten

tavoitteena on lisätä opintotu-

enkäyttöä jasiten tehostaaopin-

toja niin, että korkeakoulutut-

kinnon suorittaneet siirtyisivät

työelämään nykyistä nuorem-

pina.

Verovähennys edellyttää

tutkinnon suorittamista

määräajassa

Uusia korkeakouluopiskeli-

joita houkutellaan lisäämään

opintolainan käyttöä ja vähen-

tämään työssäkäyntiä uuden

opintotukietuuden,opintolaina-

vähennyksen, avulla. Jos opis-

kelija suorittaa tutkinnon mää-

räajassa ja hänellä on näihin

opintoihin nostettua opintolai-

naa yli 2 500 euroa, hänelle

myönnetään hakemuksetta ve-

rotuksen opintolainavähennys.

Lainavähennyksen voi saa-

da, jos yliopisto-opiskelija suo-

rittaa 300 opintopisteen mais-

teritutkinnon enintään seitse-

mässä vuodessa. Määräaika

vaihtelee tutkinnon laajuuden

mukaan ja esimerkiksi 240

opintopisteen laajuisessa am-

mattikorkeakoulututkinnossase

onviisivuotta.Määräaikaavoi-

daan pidentää lapsen hoitami-

sen,asevelvollisuudensuoritta-

misen tai opiskelijan oman sai-

rauden perusteella.

Opintolainavähennyksen

suuruus on 30 prosenttia siitä

Korkeakouluopiskelijan opintotuki

korottuu 110 eurolla kuukaudessa

valmistumislukukauden lopun

lainamäärästä, jokaylittää2500

euroa–eräinpoikkeuksin.Kun

opintovelallinen lyhentääopin-

tolainaansa, hän maksaa laina-

vähennyksenverranvähemmän

veroja. Verottaja ottaa vähen-

nyksenhuomioonviranpuoles-

ta Kelan toimittamien tietojen

perusteella.

Jos opiskelija suorittaa kor-

keakoulututkinnon, jokaonaloi-

tettu ennen lukuvuotta 2005–

2006,häneioleoikeutettuopin-

tolainavähennykseen.

Uusien ammattikorkea-

kouluopiskelijoiden

tukiajat lyhenevät

Opintopisteet korvaavat ai-

emmin käytössä olleet opinto-

viikotkorkeakouluopintojenmi-

toitusperusteina. Korkeakoulu-

tutkintojen uudistaminen sisäl-

tää myös sen, että lähes kaikki

yliopistotutkinnot muut-tuvat

kaksiportaisiksi.Alemmankor-

keakoulututkinnon laajuus on

yleensä 180 opintopistettä ja

ylemmänkorkeakoulututkinnon

120 opintopistettä.

Näiden muutosten vuoksi

uusien korkeakoulututkintojen

enimmäistukiajoissa on otettu

käyttöönuudetmääräytymispe-

rusteet. Opintotukeen oikeutta-

va aika on enintään tutkinnon

laajuutta vastaava aika lisätty-

nä 10 kuukaudella.

Useimmissa yliopistotutkin-

noissa enimmäistukiaika ei

muutu, vaan se on edelleen 55

kuukautta.Muu-tamissa tutkin-

noissa, kuten esimerkiksi tek-

nillistieteellisellä koulutusalal-

la, tukiaika kuitenkin lyhenee

viidellä kuukaudella.

Kaikkien ammattikorkea-

koulututkintojenenimmäistuki-

ajat lyhenevät 3-4 kuukaudel-

la. Sillä ei kuitenkaan uskota

olevan käytännön vaikutusta

kurssimaisemman opiskeluta-

van ansiosta. Uudet ammatti-

korkeakouluopiskelijat voivat

nyt myös saada erityisten syi-

den perusteella myönnettävän

enintään yhdeksän kuukauden

pidennyksen tukiaikaansa.

Muutokseteivätkoskeennen

lukuvuotta 2005–2006 aloitet-

tuja korkeakouluopintoja, eli

vanhat opiskelijat pysyvät en-

tisten tukiaikojensa piirissä.

Asumislisään korotus

marraskuusta lukien

Opintotuen

asumislisän

enimmäismääränouseemarras-

kuun alusta lukien 171,55 eu-

rosta201,60euroonkuukaudes-

sa. Kela myöntää korotuksen

hakemuksettakaikilleniille, joi-

den vuokra on yli 214,44 euroa

kuukaudessa. Jos opiskelija ei

ole ilmoittanut Kelalle tai yli-

opiston opintotukilautakunnal-

le korkeampaa vuokraansa, hä-

nen on tehtävä se opintotuen

olosuhdemuutosilmoituksella.

Muutos toteutettiin korotta-

malla asumislisässä huomioon

otettavan enimmäisvuokran ra-

jaa. Se on 1.11.2005 lukien 252

euroakuukaudessa.Vuokrakat-

toa korotettiin edellisen kerran

vuonna 1993.

Ulkomaillaopiskelevanasu-

mislisä korottuu lähes 20 eu-

rolla 210 euroon kuukaudessa.

Korkeakouluopiskelijalle

110 e/kk lisää

opintotukea

Marraskuisen asumislisäko-

rotuksen jälkeen korkeakoulu-

opiskelijan opintotuen enim-

mäismääräonyhteensä760eu-

roa kuukaudessa, eli 110 euroa

aiempaa enemmän. Opintotu-

en reaalinen ostovoima on sen

jälkeenkorkeimmillaanopinto-

tukijärjestelmän historian aika-

na. Ero muiden Pohjoismaiden

opintotukeen säilyy kuitenkin

suurena; korkeakouluopiskeli-

jan opintotuen enimmäismäärä

on niissä 50 - 250 euroa kuu-

kaudessa suurempi.

Myös ero korkeakouluopis-

kelijoiden ja toisen asteen op-

pilaitosten opiskelijoiden kes-

ken kasvaa. Lukiolaiset ja am-

matillistenoppilaitostenopiske-

lijat joutuvat tulemaan toimeen

125euroakuukaudessavähem-

mällä.

Korkeakouluopiskelijoiden

opintotuki muuttuu myös lai-

napainotteisemmaksi. Opinto-

lainan enimmäismäärä on nyt

suurempikuinopintorahan,kun

opintolainan osuus opintotues-

tanousee46prosentista54pro-

senttiin (ilman asumisen tukea

laskettuna).

Huittislainen Pekka

Heinonen menestyi jäl-

leen ajotaidon SM-kilpai-

lussa. Hän sijoittui toisek-

si Joensuussa viikonlop-

puna ajetussa kisassa.

Autotalo Pelttarin edus-

tajana ajaneella Heinosella

oli kilpailussa pelivälinee-

nään Toyota Corolla.

Pekka Heinonen ajoi

jälleen taitavasti

Pekka Heinonen on ollut

ajotaitomittelöiden kärki-

kaartissa jo pitkään. Kisan

voittokin kuuluu hänen saa-

vutuksiinsa.

Tällä kerralla voiton nap-

pasi

haapaniemeläinen

Sami Kauppinen. Pronssia

tuli jämsäläiselle Into Isän-

näiselle.

Heijastimia ollut

Suomen jalankulkijoilla

jo 40 vuotta

Vertailu muihin EU-

maihin osoittaa, että Suo-

men eläkejärjestelmä ei

tarjoa huippueläketurvaa,

mutta on tasa-arvoinen ja

pitää eläkeläisten köy-

hyysriskin verraten piene-

nä.

Suomen eläkemenot suh-

teessa bruttokansantuottee-

seen ovat EU-maiden kes-

kitason alapuolella. Tämän

kanssa sopii hyvin yhteen

se, että Suomen eläkejärjes-

telmän taloudellinen kestä-

vyys on jäsenmaiden par-

haita, sanoo johtaja Hannu

UusitaloEläketurvakeskuk-

sesta.

Eläketurvan riittävyys on

yksi Suomen ja Euroopan

Unionin eläkepolitiikan ta-

voite. Riittävyyttä voidaan

arvioida sen mukaan, mi-

ten se ehkäisee köyhyyttä

ja sosiaalista syrjäytymis-

tä. Eläkejärjestelmän tulee

myös turvata mahdollisuu-

det ansaita eläketurva, joka

kohtuullisessa määrin säi-

lyttää totutun toimeentulon,

arvioi Uusitalo.

Keskimääräinen van-

huuseläke puolet keskipal-

kasta

Eräs tapa arvioida eläke-

tason riittävyyttä on verra-

ta eläkettä keskipalkkaan.

Vuonna 2003 keskimääräi-

nen kokonaiseläke (työelä-

ke ja kansaneläke) oli 50

prosenttia ammatissa toimi-

vien keskimääräisistä palk-

ka- ja yrittäjätuloista. Kun

verotus otetaan huomioon,

osuus nousee 60 prosent-

tiin. Nämä luvut kuvasta-

vat koko eläkeläisväestön

suhteellista taloudellista

asemaa verrattuna kaikkiin

ammatissa toimiviin.

Toinen näkökulma riittä-

vyyteen on arvioida sitä,

miten tulot muuttuvat eläk-

keellesiirtymisenyhteydes-

sä. Eläketurvakeskus tutki

vuosina 1996–97 eläkkeel-

le siirtyneiden tuloja eläket-

tä edeltävältä täydeltä vuo-

delta ja ensimmäiseltä täy-

deltä eläkevuodelta. Van-

huus- ja työkyvyttömyys-

eläkkeiden bruttokorvaus-

aste oli keskimäärin 65 pro-

senttia.Yhdeksällä kymme-

nestä eläkkeelle siirtynees-

tä bruttokorvausaste asettui

50 ja 75 prosentin välille.

Näissä luvuissa ei ole otet-

tu huomioon verotuksen

vaikutusta. Jos se laskettai-

siin mukaan, nettokorvaus-

asteet olisivat korkeampia

kuin edellä mainitut brut-

totuloista lasketut luvut, las-

kee Uusitalo.

Eläkeläiskotitalouksien

toimeentulo

Eläkkeet ovat kuitenkin

vain yksi eläkeläisten elin-

tasoon vaikuttava tekijä.

Heillä voi olla myös työ-

ja omaisuustuloja. Makse-

tut verot ja saadut tulonsiir-

rot vaikuttavat toimeentu-

Suomen eläkejärjestelmä

on tasa-arvoinen

loon. Eläkeläiskotitaloudet

ovat kooltaan pienempiä

kuin muut kotitaloudet, jo-

ten pienempi euromäärä

riittää samantasoiseen toi-

meentuloon.

Kun nämä seikat otetaan

huomioon, eläkeläiskotita-

louksien toimeentulo oli

vuonna 2003 keskimäärin

reilu 70 prosenttia amma-

tissa toimivien kotitalouk-

sien toimeentulosta eli

suunnilleen saman verran

kuin 1980-luvun lopussa.

Osuus oli korkeimmillaan

80 prosentin tienoilla lama-

vuosina 1992–93. Tämä ai-

heutui siitä, että lama leik-

kasi ammatissa toimivien

kotitalouksien tuloja. Elä-

keläisten toimeentuloon

lama vaikutti vähemmän.

Uusitalon mukaan laman

jälkeen ammatissa toimivi-

en kotitalouksien tulot ovat

nousseet nopeammin kuin

eläkeläiskotitalouksien tu-

lot. Eläkeläisväestön köy-

hyysriski on puolestaan ol-

lut viimeisten kymmenen

vuoden ajan suunnilleen

samalla tasolla kuin koko

väestön. Vuonna 2003 niin

koko väestöstä kuin eläke-

läisistäkin noin kymmenes-

osa joutui tulemaan toimeen

euromäärällä, joka oli alle

60 prosenttia keskimääräi-

sestä toimeentulosta. Jos

raja alennetaan 50 prosent-

tiin, eläkeläisväestössä on

köyhiä vähemmän kuin

koko väestössä.

Yhteenvetona voidaan

todeta, että lama muutti ti-

lapäisesti ammatissa toimi-

van ja eläkkeellä olevan

väestön tulosuhteita, mutta

muuten viimeisen 10–15

vuoden aikana ne ovat säi-

lyneet suurin piirtein enti-

sellään.

Suomen eläketurva

verrattuna muihin

EU-maihin

Kansainväliset vertailut

eläketurvan tasosta ovat

vielä hyvin epävarmoja.

Euroopan Unionin sosiaa-

lisen suojelun komitea pyr-

kii parantamaan laskelmi-

envertailtavuutta,mutta työ

onvastaalussa.Ensimmäis-

ten esimerkkilaskelmien

perusteellanäyttääsiltä,että

Suomessa eläkkeiden kor-

vausasteet ovat vanhojen

EU-maiden matalimpien

joukossa, arvioi Uusitalo.

Eläkeikäisten (65 vuotta

täyttäneiden) toimeentulon

taso suhteessa muuhun vä-

estöön on EU15-maiden

keskitason alapuolella.Toi-

saalta Suomi näyttää pitä-

vän kärkipaikkaa siinä, että

eläkeikäisen väestön sisäi-

set tuloerot ovat vanhojen

EU-maiden pienimpiä. Elä-

keläisten köyhyysaste on

EU:n keskitasoa matalam-

pi. Suomen köyhyysastetta

nostaa erityisesti vanhem-

pien naisten matala toi-

meentulon taso.

Heijastimet määrättiin

pakollisiksi ajoneuvoihin

Suomessa 1950-luvulla.

Seuraavalla vuosikymme-

nellä Liikenneturva eh-

dotti, että heijastimia pi-

täisi saada myös jalankul-

kijoille.

Ensimmäinen jalankulki-

joiden heijastin valmistui

Suomessa vuonna 1965.

Maamme koululaiset sai-

vat 1960-ja 70-luvuilla lii-

kennevalistusta useissa hei-

jastinkampanjoissa. Heijas-

tinmallien klassikko Suo-

messa on Punaiselle Ristil-

le vuonna 1969 valmistu-

nut Lumihiutale.

Vuonna 1982 tieliikenne-

laki uudistui niin, että ja-

lankulkijan piti käyttää hei-

jastinta taajamien ulkopuo-

lella.

Laadun takaavat sertifi-

kaatit heijastimille saatiin

Suomessa 1990-luvulla.

Vuonna 2003 tieliikennela-

kia uusittiin siten, että ja-

lankulkijan pitää käyttää

heijastinta myös valaistul-

la tiealueella.

Page 8 - Alueviesti_33_2005