Page 4 - Alueviesti_33

Torstai elokuun 18. 2005

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

33

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

Päätoimittaja

Erkki Petman,

03-514 1416, ilt. 0500-235 725

Toimittaja

Maija Latva,

03-514 1416, ilt. 050-555 6290

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

MattiTolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

29,00/vuosikerta,

!

9,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Vammala, Mouhijärvi,

Suodenniemi, Kiikoinen

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

alueviesti.toimitus@kopteri.net

Ilmoitusaineisto:

alueviesti.ilmoitukset@kopteri.net

ILMOITUKSET TIISTAIHIN

KLO 12 MENNESSÄ

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä taipalautaniitä lähettäjälle.

Huittinen, Äetsä, Kauvatsa

Punkalaidun,Vampula

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,00 /pmm

!

1,20 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,20 /pmm

!

1,45 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,30 /pmm

!

1,60 /pmm

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

Kuudentena peräkkäisenä

vuotena järjestettävä vete-

raanijärjestöjen yhteinen val-

takunnallinenVeteraanikerä-

ys 2005 "Tule tueksemme"

on loppusuoralla.

Sotiemme veteraanien ar-

vostus kansalaistemme kes-

kuudessa kasvaa vuosi vuodel-

ta. Se näkyy myös Veteraani-

keräyksessä. Vuoden 2003 Ve-

teraanikeräyksen tuotto oli yli

600 000 euroa. Viime vuonna

suomalaiset osoittivat jälleen

kiitollisuutensa vuosien 1939-

1945sodissavapautemmepuo-

lesta taistelleille lahjoittamal-

la Veteraanikeräykseen 800

000 euroa.Asetettuun 800 000

euron tavoitteeseen päästäneen

tänäkin vuonna.

Veteraanikeräys

loppusuoralla

Kerääjäorganisaatioina ovat

toimineet edellisten vuosien

tapaan Puolustusvoimat ja Ra-

javartiolaitos sekä NaistenVal-

miusliitto ry:n alueneuvottelu-

kunnat paikallisyhdistyksi-

neen.

Viime vuoden tapaan Suo-

men Reserviupseeriliitto ry ja

Reserviläisliitto ry sekä Suo-

men

Partiolaiset-Finlands

Scouter ry ovat merkittävillä

keräyspanoksillaan tukeneet

sotiemme veteraanien ja sota-

leskien hyvinvoinnin edistä-

mistä ja hyvän elämänehtoon

turvaamista.

Vuoden 2005 Veteraanike-

räyksen viimeisenä näkyvänä

tapahtumana NaistenValmius-

liiton Hämeen alueneuvottelu-

kunta Pirkanmaan Mariitta

Hurmeen johdolla järjestääVe-

teraanikonsertin Tampereen

Teatterissa ensi sunnuntaina.

Keräyspuhelin 0600 12060

on lahjoittajien käytettävissä

vuoden loppuun saakka (pu-

helu maksaa 10,10 e + pvm).

Samoin lahjoitustilit ovat avoi-

mina koko vuoden (Nordea

144930-104068, Osuuspankki

555409-225771 ja Sampo

800015-66015).

Varat kohdistetaan pääsään-

töisesti kotona selviytymisen

tukemiseen ja pyritään mah-

dollistamaan veteraanien ja

sotaleskien asuminen omassa

kodissaanmahdollisimmanpit-

kään.

Euroopan lepakkoyötä vie-

tetään nyt yhdeksättä ker-

taa ja jälleen elokuussa, jol-

loin pimenevät illat ovat oi-

vallisia näiden nisäkkäiden

tarkkailuun. Suomessa Le-

pakkoyötä vietetään kolmat-

ta kertaa. Yön tapahtumis-

sa tehdään ihmisille tutuksi

lepakoiden kiehtovaa maa-

ilmaa. Retkiä järjestetään

useilla paikkakunnilla.

Lepakoita on maailmassa

miltei tuhat lajia. Euroopassa

esiintyy lähes 40 lajia, joista

Suomessa on tavattu 11 lajia.

Lepakot ovat taantuneet eri-

tyisesti ihmistoiminnan takia.

Euroopan lepakoidensuojelu-

sopimus, EUROBATS, pyrkii

parantamaan lepakoiden tilan-

Euroopan lepakkoyötä

vietetään huomenna

netta tutkimuksen, suojelun,

lainsäädännön ja tiedotuksen

avulla.

Suomi on liittynyt EURO-

BATS-sopimukseen vuonna

1999.Sopimusvelvoittaa maa-

tamme hankkimaan lepakois-

ta tuoretta tutkimustietoa. Tie-

tämys Suomen lepakoista kas-

vaa koko ajan. Harrastajien ja

valistuneen yleisön merkitys

on tässä työssä kasvamassa.

Koska lepakot liikkuvat pi-

meään aikaan ja erittäin nope-

asti, niiden tarkkaileminen ja

tutkiminen on haastavaa.Apu-

na voidaan kuitenkin käyttää

yliääni-ilmaisinta eli lepakko-

detektoria, jolla voidaan kuun-

nella lepakoiden korkeita kai-

kuluotausääniä. Lepakkoyön

kaikilla retkillä on mukana le-

pakkodetektorit.

Lepakkopönttöjä voi myös

tehdä itse pihaan tai kesämö-

kille vietäväksi.

Ohjeet löytyvät Internet-si-

vulta

www.lepakko.org

Suomen Lepakkoyön järjes-

telyistä vastaavat Suomen le-

pakkotieteellinen yhdistys,

Luonnontieteellinen keskus-

museo ja Suomen luonnon-

suojeluliitto. Lepakkoyön ta-

pahtumat ovat kaikille avoimia

ja maksuttomia. Ne kestävät

parisen tuntia ja sopivat myös

lapsille.

Lepakkotapahtumia järjeste-

tään vielä myöhemminkin lop-

pukesän aikana.

Leipäviljoista ainakin ru-

kiin ja syysvehnän leipävil-

jalaatuÊ on pahoin vaakalau-

dalla. Pääosa ruis- ja syys-

vehnäkasvustoista on vielä

puimatta. On suuri vaara,

että kaikkea satoa ei enää

saada talteen. Viime syksyn

kehnojen kylvösäiden vuoksi

ruista ja syysvehnää on kas-

vussa vain n.1000-1500 ha

yhteensä.

Sen sijaan kevätvehnä-ala

on alueella merkittävän suu-

ri, jopa kymmeniä tuhansia

hehtaareita. Sade uhkaa

myös jo lakoutuneita kevät-

vehnäkasvustoja.

Vielä pelastettavissa ole-

vaa ruista kannattaa yrittää

puida heti kun mahdollista.

Lämmin ja kostea säätyyp-

pi käynnistää piiloitämisen

kasvustoissa.Heinäkuuolikes-

kimäärin n. 1,5 astetta keski-

määristä lämpimämpi, tehoisaa

lämpösummaa on jo kertynyt

kasvukaudella jo 967 astetta.

Sadetta on Tampereen seu-

dulla saatu elokuun aikana en-

nätykselliset n. 120 mm. Ti-

lanne on viimevuotista huoles-

tuttavampi, ellei säätyyppi no-

peasti muutu kuivemmaksi.

Lakoviljoissa tulossa

laatutappiota

Kevätvehnä-ala

lisääntynyt

- onko viljelykierto

hallinnassa?

Kevätvehnän viljely on li-

sääntynyt. Usein vehnää vil-

jellään kahtena tai kolmena

perättäisenä vuotena samalla

lohkolla. Vehnä on herkkä yk-

sipuolisen viljelyn haitoille. Jo

toisena perättäisenä viljely-

vuonna on havaittavissa tyvi-

taudin oireita. Pahamaineisin

tauti on mustatyvi, joka pudot-

taa sato ja jättää kahuja tähkiä

ja pieniä jyviä.

Tyvitaudin oireet näkyvät

kasvin tyvellä ja kovettumina

ja juuriston surkastumisena.

Ankarat oireet näkyvät kaatui-

levina tähkinä kasvustossa.

Parhaita välikasveja vehnälle

ovat rypsi ja nurmikasveista

apila ja sinimailanen.

Seuraa kasvustoja ja vältä

peräkkäistä vehnän-ohran vil-

jelyä.

Syysviljaa lisää

viljelykiertoon

Syysviljojen viljely on vä-

hentynyt merkittävästi. Kylvö-

ala jää usein pieneksi, koska

kevätviljoja ei saada puiduksi

ennen rukiin tai syysvehnän

kylvöä. Ruis ja syysvehnä mo-

nipuolistavat viljelykiertoa ja

tasoittavat työhuippuja. Syys-

viljan esikasviksi sopii erin-

omaisesti nurmi ja viherkesan-

to.

Nyt on hyvä aika käynnis-

tää syysviljamaiden kylvöval-

mistelut ja tehdä siemenhan-

kinnat ajoissa.

Aukoton ruttosuoja

nostoon asti

Runsaat kuurotyyppiset sa-

teet ovat kastelleet perunapel-

lot. JopaÊ saatiin vettä paikoin

yli sadan millin kuuroina, jot-

ka kastelivat maat perusteel-

lisesti. Lisäksi kasvustot ovat

reheviä, joten kosteus viipyy

pitkään kasvustojen sisäosissa

luodenperunaruton lisääntymi-

selle ja leviämiselle.

Hukkakaura varistaa

ylimpiä jyviä

-kitkennällä jo kiire

Löydökset kitketään juuri-

neen ehjään säkkiin ja säkki

hävitetään asianmukaisesti

esim. polttamalla tai syvälle

maahan hautaamalla. On syy-

tä muistaa, että vain huolelli-

nen "keräilytuotteiden" hävi-

tys varmistaa torjunnan onnis-

tumisen.

Huittisten kaupungin-

valtuusto hyväksyi maa-

nantaina keskustelun jäl-

keen vihannesten kuori-

motoimintaa harjoittavan

Svanco Oy Ab:n 255

666,32 euron jäljellä ole-

van lainan muuttamisen

oman pääoman ehtoisek-

si lainaksi velkakirjaluon-

noksen mukaisesti.

Valtuusto myös hyväksyi

lainan omavelkaisena ta-

kaajana Svancon Eläkeva-

kuutusyhtiö Veritas Oy:ltä

olevan pääomaltaan 998

Huittinen hyväksyi

Svanco-järjestelyn

714,10 euron lainan järjes-

telyn, jossa laina-aikaa pi-

dennetään kahdella vuodel-

la. Valtuusto antoi lainalle

kahden vuoden lyhennys-

vapaan ajan.

Lisäksi kaupunginval-

tuusto hyväksyi yksimieli-

sesti toivomusponnen, jon-

ka mukaan Svanco Oy:n

tulisi työvoimaa palkates-

saan asettaa etusijalle Huit-

tisissa asuvat työntekijät.

Ponnen esitti Jukka Kivi-

mäki Harri Syrjälän kannat-

tamana.

Sorsastuskausi alkaa tu-

levana lauantaina kello

12.00

ja

päättyy

31.12.2005.

Ennensorsastustaonhyvä

kerrata lajien tuntomerkit.

Pirkanmaalla todennäköises-

ti pesii joitakin harmaasor-

sia. Rauhoitettu harmaasor-

sa on erityisen vaikea erot-

taa heinäsorsasta, joka on

yleisinsaalistettavasorsalin-

tu. Kokonaan rauhoitettuja

sorsalintujaovatmyös lapa-

sotka,mustalintu,uivelo,ris-

tisorsa ja pilkkasiipi. Jouhi-

sorsan,punasotkan jaerityi-

sesti heinätavin kannat ovat

niin harvat, että myös näi-

den lintulajien ampumista

tulee välttää.

Vesilinnustuksessa ei ole

sallittua käyttää lyijyhaule-

ja. Korvaavista myrkyttö-

mistä aineista vismutti ja

molybdeeni ovat lähimpänä

lyijyn painoa. Sorsastus on-

nistuu kevyemmillä sinkki-

ja rautahauleillakin, kunhan

maltetaan ampua tarpeeksi

läheltä.

Sorsastuksessa tuleehuo-

mioidaetäisyydetrakennuk-

siin, laiduntavaan karjaan

sekä muihin kotieläimiin.

Asumukseen matkan pitää

lain mukaan olla vähintään

150 metriä. Huolellisella

ampumasuunnan ja -paikan

valinnallavoivähentäämer-

kittävästi meluhaittoja, pa-

rantaa turvallisuutta ja hel-

pottaa myös saaliin löyty-

mistä.

Sorsastus alkaa

ylihuomenna

Noutava koira

mainio apulainen

Sorsia tulee ampua vain

riittävän valoisalla säällä ja

paikassa, jossa saalis var-

masti löytyy. Hyvä periaate

on, että metsästystä ei jat-

keta, ennen kuin edellinen

saalis on löytynyt. Noutava,

hyvin isäntänsä taiemäntän-

sähallinnassaolevakoiraon

erinomainen apu saaliin et-

sinnässä.Sorsametsällekan-

nattaakin lähteä kaverin

kanssa ja kaikkein mielui-

ten seurassa, jossa koirakin

on mukana.

Saalis käsitellään huolel-

la, suolistetaan heti ja var-

jellaan pilaantumiselta. Per-

keet käytetään eläinten ra-

vintona tai kompostoidaan.

Saalis kannattaa hyödyntää

mahdollisimmanhyvin,esi-

merkiksisorsankivipiirakin

on herkullista syötävää.

Myös höyhenille ja untuvil-

le voi löytyä käyttöä moniin

tarkoituksiin tyynyn täytteis-

tä perhoihin.

Vanhan kansan saalis- ja

ympäristövinkki kehoittaa,

ettäammuvähemmän,mutta

tarkemmin. Eli harjoitus te-

keemestarin.Harjoitellavoi

simulaattoreilla sekä ilma-

aseilla ja muilla pienoisra-

tavälineillääänenvaimennin-

ta käyttäen. "Kovilla" har-

joittelun tulisi tapahtua kor-

keatasoisillaampumaradoil-

la, joissaonhuolehdittume-

luntorjunnasta, pohjavesien

suojelusta, hylsyjen ja lyi-

jynkeräämisestäsekämuus-

takin jätehuollosta.

Miten vuodet ovat kuluneet niin äk-

kiä. Sitä mietin maanantaiaamuna kat-

sellessani ikkunasta kahvimuki kädessä,

kun pienet tyttöni lähtivät polkemaan

kotipihasta kohti koulua. Vanhemmalla

on edessään viimeinen vuosi ala-asteella

ja nuorempikin aloitti jo neljännen luo-

kan. Eihän siitä ole kuin hetki, kun saa-

toin ekaluokkaisen esikoiseni koulun pi-

haan ensimmäisenä koulupäivänä. Eikä

siitäkään ole aikaa kuin hetki, kun sain

Vammalan sairaalassa vastasyntyneen

nyytin vatsalleni ja olin pakahtua on-

nesta.

Muistan molempien lasteni kouluun-

menon yhtä kirkkaasti, kuin eilisen päi-

vän. Muistan mitä heillä tuona tärkeänä

päivänä on ollut päällään ja jopa sen,

mitä olemme silloin syöneet aamupalak-

si. Molemmat olen myös saattanut kou-

lun pihaan saakka enkä yhtään häpeä

tunnustaa sitä, että molemmilla kerroil-

la olen tullut kotiin hyvin liikuttuneessa

mielentilassa. Kai sitä vanhempana ajat-

telee, että huolettomat ja leikintäyteiset

päivät sellaisenaan ovat siinä vaiheessa

ohitse. Ja kyllä siinä hetkessä tietysti toi-

voo sitäkin, että oma lapsi sopeutuu hy-

vin koulun rutiineihin ja saa kavereita.

Nyt koulua on taas käyty muutama päi-

vä ja arki on palannut uomiinsa. Se tun-

tuu oikeastaan aika mukavalta, päiviin

on tullut tietty rytmi. Lomilla saa, ja pi-

tääkin, elää vähän niinkuin villivarsa,

mutta kyllä arjellakin on puolensa.

Hyvää alkanutta lukuvuotta niin pie-

nille kuin suuremmillekin koululaisille

ja tietysti heidän vanhemmilleen. Olkaa

kiinnostuneita jälkikasvunne koulupäi-

vistä. Niiden aikana tapahtuu paljon kai-

kenlaista jännittävää ja opitaan tärkeitä

asioita tulevaisuutta varten.

Maija Latva

Koulujen alku

toi arjen

Page 4 - Alueviesti_33_2005