Page 14 - Alueviesti_40

Torstai lokakuun 6. 2005

14

Smart oli Euroopan auto-

markkinoilla viime vuonna

menestyneimpiä merkkejä ja

sen maakohtaisesti laskettu

myynti nousi jopa 50-75

prosenttia.Smartin suosio

Suomessa on myös vahvas-

sa kasvussa, sillä tammi-elo-

kuun aikana tänä vuonna

meillä ensirekisteröitiin yh-

teensä 270 smartia. Merkin

menekki on kaksinkertaistu-

nut vain vuoden aikana.

Smart toi Frankfurtin kan-

sainväliseen autonäyttelyyn

koko kiinnostavan malliston-

sa sekä tulevaisuutta viitoitta-

van uutuuden: smart crosstow-

nin. Läheistä sukua fortwo-

mallille oleva crosstown-kon-

septiauto osoittaa mahdollisuu-

det kaksipaikkaisen kaupunki-

auton kehitykselle myös jat-

kossa. Crosstownissa on muun

muassa irrotettava tuulilasi ja

hybridimoottori.

Smart onnistui lisäämään

viime vuonna menekkiään pe-

räti 22 prosenttia 152 000 kap-

paleeseen. Keväällä 2004 en-

siesitelty smart forfour saavutti

kahdeksassa kuukaudessa 60

000 kappaleen myynnin ja va-

littiin omassa kokoluokassaan

Vuoden tulokkaaksi 2004.

DaimlerChrysler uskoo jat-

kossakin vahvasti smart-kon-

septin elinvoimaisuuteen ja

odottaa smartin edustaman

pienten autojen kokoluokan

muodostavan jo puolet maail-

man automarkkinoista vuonna

2010. Pienten autojen kysyntä

kasvaa yhtiön ennusteen mu-

kaan 4-4,5 prosentin vuosi-

vauhdilla, kun koko automark-

kinoilla jäädään 2,5 prosentin

kasvuun. Pikkuautosegmentti

on myös yhtiölle strategisesti

kiinnostava, sillä peräti 80 pro-

senttia smartin tavoittamista

Crosstown esittäytyi Frankfurtissa

Smartin myynti kaksinkertaistunut Suomessa

800 000 asiakkaasta on Daim-

lerChryslerille uusia.

Jatkossa smart keskittyy

fortwo- ja forfour-malleihin,

sillä smart roadster- ja roads-

ter-coupén valmistus päättyy

tämän vuoden lopussa. Yhtiö

tehostaa myös taloushallinto-

aan; esimerkiksi pääkonttoris-

ta Saksan Böblingenistä hae-

taan 30 prosentin kustannus-

säästöjä. smartin 900 myynti-

pisteessä 36 eri maassa toimin-

taa suunnataan uudelleen niin,

että vilkkaimmille markkina-

alueille varataan eniten resurs-

seja. Samalla tutkitaan mah-

dollisuuksia myös myyntiver-

koston laajentamiseen.

Kaksipaikkaisen smart fort-

won seuraajan suunnittelu jat-

kuu keskeytyksettä. Nykyinen

fortwo-mallin sai loistavan

vastaanoton Kanadassa, ja niin-

pä sen seuraajan suunnitellaan

täyttävän myös smartin koko-

luokalta Yhdysvalloissa vaa-

dittavat tyyppihyväksyntä- ja

rekisteröintimääräykset.

Suomessa smart on koko al-

kuvuonna ollut vahvassa ve-

dossa ja kasvattanut suosiotaan

kolmanneksi eniten kaikista

automalleista, 103 prosenttia.

Yhteensä 270:stä asiakkaille

tammi-elokuun välisenä aika-

na toimitetusta smartista 195

oli forfour-, 57 fortwo- ja 18

roadster-mallia. Vuoden 2004

vastaavana aikana smarteja

myytiin yhteensä 137 ja koko

viime vuonna 190 kappaletta.

Suomessa smartin on tarkoi-

tus puolitoistakertaistaa myyn-

tinsä vuonna 2006.

Mitat kasvoivat

Verrattuna fortwohon cros-

stown on kasvanut kokoa hie-

man joka suuntaan. Sen pituus

on noin 268 (+18), leveys 158

(+7) ja korkeus 158 (+3) sent-

timetriä. Akseliväli on 190 cm

(+9). crosstownin etuylitys on

edessä vain 40 ja takana 39

senttimetriä.

Smart crosstownissa on hy-

bridivoimanlähde, joka koos-

tuu 23 kilowattia (31 hv) tuot-

tavasta sähkömoottorista sekä

45 kW:n (61 hv) tehoisesta

bensiinimoottorista. Tuttua 698

kuutiosenttimetrin bensiini-

moottoria käytetään jo smart

fortwossa. Vaikka crosstownin

paino on lisääntynyt fortwo-

hon verrattuna 85 kiloa 825

kiloon, hybridimoottori sääs-

tää polttoainetta noin 15 pro-

senttia. crosstownin yhdistet-

ty kulutus on 4,7 litraa sadalla

kilometrillä. Polttomoottori

sammuu kokonaan esimerkik-

si seisahduttaessa punaisiin

valoihin, ja sähkömoottori huo-

lehtii voiman tuottamisesta

myös vaihteiden siirron aika-

na. smart crosstownin huippu-

nopeus on rajoitettu 135 kilo-

metriin tunnissa.

Tulokkaan erityisominai-

suuksiin kuuluu myös irrotet-

tava tuulilasi. Se voidaan nos-

taa pois paikoiltaan, kun säh-

köisesti toimiva katto on avat-

tu. Tuulilasille löytyy paikka

konepellin alta. Autolle luovat

erottuvaa ilmettä lisäksi 205/

50 R16-renkaat, etuvaloryh-

miin ja ovipeileihin sijoitetut

suuntavilkut sekä sivuovien ja

Peugeot 307, joka tuli

markkinoille vuosi sitten,

poikkeaa kilpailijoistaan

monessa suhteessa. Niin

myös nyt esiteltävä versio -

307 SW - on monin tavoin

erilainen kuin perinteiset

farmarit.

307 SW on keulaltaan sa-

manlainen kuin 3/5-ovinen

307. Takaosaan on saatu run-

saasti lisätilaa pidentämällä

akseliväliä 100 mm:llä (2,71

metriin) ja kasvattamalla taka-

ylitystä 117 mm:llä. Näin 307

SW:n kokonaispituudeksi tu-

lee 4,42 m eli se on 22 cm

pitempi kuin 3/5-oviset 307-

mallit. Korkeutta SW:ssä on

vastaavasti 3 cm enemmän.

Lisäpituuden ja -korkeuden

ansiosta auton takaosaan voi-

daan sijoittaa kolmas istuinri-

vi, jossa on kaksi erillistä is-

tuinta. Myös toisen rivin kol-

me istuinta ovat erillisiä, irro-

tettavia ja siirrettäviä, mikä

antaa uusia mahdollisuuksia

erilaisiin tilajärjestelyihin. Is-

tuinpaikkoja on siis jopa seit-

semälle.

Vakiovarusteisessa

307

SW:ssä on viisi istuinta eli kak-

Peugeot 307 SW - tilaa jopa seitsemälle

si ensimmäistä istuinriviä,

kolmannen rivin istuimet

ovat tarjolla lisävarusteina

yksin kappalein. Väljien si-

sätilojen avaruuden tuntua

lisää lasinen panoraamakat-

to, joka ulottuu tuulilasista

lähes takaovien takareunan

tasolle saakka. Lasikatto on

sisäpuolelta peitettävissä säh-

köisesti toimivalla vaalean-

harmaalla verholla. Katolla

on krominväriset kattokiskot,

jotka on etupäästään istutet-

tu suoraan lasikattoon ja ta-

kapäästään kattopeltiin.

Korin sivupylväät ovat

verraten kapeat, ja kun ne

on ulkopuolelta maalattu

mustiksi, syntyy vaikutelma

hyvin suuresta, yhtenäisestä

ikkunapinnasta. Pylväiden

kapeus merkitsee myös pa-

rempaa näkyvyyttä sekä kul-

jettajalle että matkustajille.

Takalasi on voimakkaasti

kaareva. Sen yläreunassa on

ilmanohjain, johon on sijoi-

tettu lisäjarruvalo ja takala-

sinpesimen suutin. Takapus-

kurin muodostamassa kyn-

nyksessä on ulkopuolella

tumma muovilista ja sisäpuo-

lella suojalista ruostumatonta

terästä. Puskurit on maalattu

korin värisiksi.

Värivalikoimassa on 13 vä-

riä, joista kaksi – Idahon vih-

reä ja Dolomiitin harmaa – on

varattu pelkästään 307 SW:lle.

Sisustukseen on tarjolla kol-

me vaihtoehtoa, Cèdre, Cobalt

ja Titane, jotka vastaavat 307-

henkilöautojen sisustuksia.

Kojelaudan koristeet ovat alu-

miininväriset.

Moottorivalikoimassa on

kaksi bensiinimoottoria (1,6 ja

2,0 l) ja kaksi HDi-dieselmoot-

toria (2,0 l 66 kW ja 2.0 l 79

kW), jotka kaikki ovat tuttuja

jo 307-henkilöautomallistosta.

Bensiinimoottorien yhteyteen

on saatavissa automaattivaih-

teisto, jossa on käsivalintamah-

dollisuus.

Korirakenne

307 SW:n korirakenne keu-

lasta rintapeltiin, lattian etuosa,

tuulilasi ja etuovet ovat saman-

laiset kuin 5-ovisessa 307:ssä.

Peltien paksuudet vaihtelevat

eri rakenneosissa 0,6 mm:stä

4,0 mm:iin. Konepelti on alu-

miinia ja etulokasuojat lujite-

muovia kuten 3/5-ovisessakin.

Korirungon takaosan pitkit-

täispalkit on mitoitettu uudel-

leen lisääntyneen painon ja

kasvaneen akselivälin takia.

Toisen ja kolmannen rivin is-

tuimia varten on uudet poikit-

taispalkit.

Raakakori ilman lasikattoa

painaa 362 kg eli 58 kg enem-

män kuin 5-ovisen 307:n.

Vääntöjäykkyys on lähes yhtä

hyvä kuin 3/5-ovisen korilla:

Kun 307 SW:n akselistoihin

kohdistetaan 1000 Nm:n voi-

ma, on korin vääntymä vain

0,95 mrd (henkilöautolla 0,80

mrd).

Yli 95 % korirakenteen te-

räslevyistä on suojattu korroo-

siota vastaan molemminpuo-

lisella sähkö- tai kuumasinki-

tyksellä

Moottorit

307 SW-mallistossa on nel-

jä moottorivaihtoehtoa: - 1,6-

ja 2,0-litraiset bensiinimootto-

rit ja - kaksi 2,0-litraista die-

selmoottoria (66 kW ja 79

kW).

Molemmat dieselit ovat

HDi-suoraruiskutusmoottorei-

ta. Sekä bensiini- että diesel-

moottoreissa on diagnoosilii-

täntä, jonka kautta moottoris-

sa mahdollisesti esiintyneitä

toimintahäiriöitä voidaan sel-

vittää huollossa.

konepellin ulos näkyvät sara-

nat. crosstownissa käytetään

samaa erikoiskovasta teräkses-

tä valmistettua tridion –turva-

koria kuin muissakin smarteis-

sa, mutta crosstownissa sen

värinä on mattatitanium. Irro-

tettavat koripaneelit ovat puo-

lestaan mattametallinvihreät.

Smart crosstownin sisätilat

ja mittaristo on suunniteltu

täyttämäänYhdysvaltojen tek-

niset määräykset. Uusina piir-

teinä kojelaudassa ovat iso lu-

kittava tavaralokero sekä mit-

taristosta löytyvät PDA- ja

USB-liitännät. Sisustus vivah-

taa kuluneeseen nahkaan, ja

polkimet muistuttavat maasto-

pyörän polkimia.

Tukeva vääntö

ja pieni kulutus

Smart ei ole vielä päättänyt,

hyödynnetäänkö muussa mal-

listossa crosstownissa esiteltä-

vää hybridivoimanlähdettä.

smart-mallistolle on jo nyt

ominaista pitkälle viety talou-

dellisuus; esimerkiksi etuvetoi-

sen smart forfourin mallivali-

koimassa on Suomessa kolme

bensiini- ja kaksi tehoversiota

erittäin säästeliäistä 1,5-litrai-

sista cdi-dieseleistä. Kolmisy-

linteristen, 50- ja 70-kilowat-

tisten dieselmoottoreiden kes-

kikulutuskulutus jää vain noin

4,5 litraan sadalla kilometril-

lä. Vääntövoima on silti va-

kuuttava: 160 ja 210 newton-

metriä 1600 ja 1800 minuutti-

kierroksen kohdalla.

Dieselvoimaa on tarjolla

myös pienimpään smart fort-

wo-malliin. smart fortwon die-

selmoottori on 799 kuutiosent-

timetrin iskutilavuudellaan

maailman pienin sarjatuotan-

nossa oleva suoraruiskutusdie-

sel. Cdi-dieselillä smart fort-

won keskikulutus jää ainoas-

taan 3,4 litraan sadalla kilo-

metrillä.

Autoliiton mielestä polt-

toaineen hinta on sietämät-

tömän korkealla. Mikäli nyt

ennakoidut hinnankorotuk-

Autoliitto:

set toteutuvat, bensiinin hin-

ta nousee vuoden 2004 syys-

kuun tasolta noin 30 senttiä

litralta.

Polttoaineen hinta on sietämättömän korkea

Bensiinikäyttöisellä autolla

25 000 kilometriä vuodessa

ajavalle autoilijalle tämä tie-

täisi keskimäärin 640 euron

lisälaskua vuositasolla. Au-

toliitto korostaa, että korkea

polttoaineen hinta vaikuttaa

ensimmäisenä vapaa-ajan

matkojen vähentymiseen ja

heijastuu siten välittömästi

matkailuelinkeinoon. Se syö

suoraan kuluttajien käytettävis-

sä olevia euroja ja kiihdyttää

tämän lisäksi inflaatioita.

- Huikea bensiinin hinta is-

kee nyt erityisesti suomalais-

ten kukkaroon, sillä monissa

EU-maissa dieselkäyttöisten

henkilöautojen osuus on jopa

yli 70 prosenttia. Toisaalta Suo-

messa valtio myös korjaa suu-

rimman hyödyn korkeasta ben-

siinihinnasta lisääntyvien ar-

vonlisäverotuottojen muodos-

sa, toimitusjohtaja Pasi Niemi-

nen Autoliitosta toteaa.

Dieselin puolella hinnan-

nousu on ollut hitaampaa. Vuo-

den takainen hinta oli 88 sent-

tiä litralta. Suomalaisten ku-

luttajien ongelmana on Niemi-

sen mukaan erityisesti se, että

meillä dieselkäyttöisten henki-

löautojen osuus koko autokan-

nasta on vain noin kymmenen

prosenttia. Syy tähän on die-

selkäyttöisistä henkilöautoista

kannettava ylimääräinen käyt-

tövoimavero, mikä nostaa die-

selautojen käyttökustannuksia

maassamme.

Käyttöetu-autoilija

huonoimmassa

asemassa

Kaikkein huonommassa ase-

massa ovat ne käyttöetu-autoi-

lijat, jotka ajavat paljon työ-

ajoa. Nieminen laskee:

- Työnantajan maksama ve-

rovapaa korvaus työntekijän

työajoista on tässä tapaukses-

sa 10 senttiä kilometriltä. Täl-

löin 8,5 litraa 100 kilometrillä

kuluttavan auton käyttäjälle

voidaan verovapaata korvaus-

ta maksaa vain bensiinin litra-

hintaan 1,18 senttiä kilomet-

riltä saakka. Tämän hinnan ylit-

tävän osan työantaja voi kor-

vata vain maksamalla verol-

lista kompensaatiota työnteki-

jälle. Mikäli tästä ei ole sovit-

tu, jää lasku työntekijän itsen-

sä maksettavaksi.

Pasi Niemisen mukaan nyt

on korkea aika ottaa käyttöön

keinoja, joilla polttoaineiden

hintahuippuja voidaan tasata

verotuksen avulla. Samalla

tulisi myös pohtia sitä, mi-

ten verovapaat kilometri-

korvaukset voisivat nope-

ammin reagoida todellisiin

kustannuksiin.

- Pitkällä tähtäimellä hen-

kilöautojen verotusta kehi-

tettäessä käyttövoimaveron

eli niin sanotun dieselveron

poistaminen olisi yksi kei-

no kustannusten hillitsemi-

seksi. Tällä tavalla voitai-

siin myös vähentää liiken-

teen jatkuvasti kasvavia hii-

lidioksidipäästöjä.

Page 14 - Alueviesti_40_2005