Torstai lokakuun 6. 2005
7
Puolustusvoimien Pasi
-panssariajoneuvo törmä-
si henkilöauton kylkeen
valtatie 12:n ja Risto Ry-
tin kadun liittymässä
Huittisissa maanantaina
aamupäivällä.
Henkilöauton kokemäki-
läinen kuljettaja loukkaan-
tui lievästi ja hänen auton-
sa vaurioitui käyttökelvot-
tomaksi.
Risteys on valo-ohjattu,
ja kummallekin ajoneuvol-
le paloi vihreä valo. Lau-
Panssariauto
romutti
henkilöauton
han suunnasta ajoi kokemä-
keläinen mies henkilöautol-
la tarkoituksenaan ylittää
risteys ja jatkaa edelleen
Risto Rytin kadulle kohti
Huittisten keskustaa. Sa-
maan aikaan oli Huittisten
keskustan suunnasta tulos-
sa Puolustusvoimien Pasi-
panssariajoneuvo,jonka tar-
koitus oli kääntyä ajosuun-
taansa nähden vasemmalle
Turun suuntaan. Jostain
syystä Pasin kuljettaja ei
havainnut edestä tulevaa
henkilöautoa vaan ajoi sen
kylkeen.
Huittisten Nordea pan-
kissa tapahtui maanantai-
na 26. syyskuuta rahan-
sieppaus, jossa pankissa
asioineen seurueen saa-
liiksi jäi käteistä rahaa.
Kokemäen poliisi tutkii
tapausta törkeänä varkau-
Vaeltava seurue varasti
rahaa Nordean tiskiltä
tena ja on saanut selville
tekijöiden henkilöllisyyden
ja heidät on etsintäkuulu-
tettu.
Kaksi seurueen jäsentä
otettiin kiinni jo tiistaina
Salosta ja heidät vangittiin
perjantaina Lohjan käräjä-
oikeuden päätöksellä.
Kotoaan ulkoilemaan
lähtenyt vanhus eksyi Ruot-
silankylässä Kiikassa maa-
nantaina kello 17:n aikaan.
Häntä etsittiin useita tunte-
ja, kunnes Porista tullut po-
Eksynyt vanhus
löydettiin yöllä
Ruotsilankylässä
liisin koirapartio löysi ek-
syneen yöllä puoli kahdel-
ta.
Vanhus oli löydettäessä
fyysisesti hyvässä kunnos-
sa.
Hätäkeskus ilmoitti
maanantaina klo 23 lin-
ja-auton ojaanajosta val-
tatie 2:lla noin kilometri
Peipohjan risteyksestä
Helsingin suuntaan. Lin-
ja-auto oli suistunut kul-
kusunnassaan oikealle
ojaan kyljelleen ja tör-
männyt siltarumpuun.
Paikalle pysähtyneiden
sivullisten mukaan autoa oli
ilmeiseti kuljettanut n. 30-
vuotias, n. 185 cm:n pitui-
Varastettu linja-auto
ojaan Peipohjassa
nen, hoikka mieshenkilö,
joka oli poistunut paikalta.
Häntä ei tavoitettu.
Tutkinnassa on käynyt
selville, että linja-auto oli
otettu luvatta käyttöön lä-
heisellä teollisuusalueella
olevan liikennöitsijän tal-
leilta. Törmäyksessä linja-
auton oikea kylki ja keula
vaurioituivat.
Poliisi pyytää ilmoitta-
maan tapaukseen liitttyviä
tietoja numeroon 02-
5407444.
TOPSOTE-Pirkanmaa -
hankkeen tarkoituksena
on kehittää lähihoitaja-
opiskelijoiden työssäoppi-
mista sosiaali- ja terveys-
alalla. Hankkeessa ovat
mukana Tampereen am-
mattiopiston terveyden-
huolto-oppilaitos, Karkun
kotitalous- ja sosiaalialan
oppilaitos sekäTampereen
sosiaali- ja terveysalan
opisto.
Hankeessa kehitetään yh-
tenäiset opetussuunnitelma-
perusteisen lähihoitajakoulu-
tuksen työssäoppimisen oh-
jeet, lomakkeet ja toiminta-
tavat, jolloin mm. päiväko-
tien, vuodeosastojen, van-
hainkotien ja kotihoidon
henkilöstön työ helpottuu
työssäoppijoiden ohjaami-
sessa ja arvioinnissa.
Hankkeen aikana kehite-
tään työssäoppimispaikan
laatusertifikaatti, jolloin sekä
kuntien että yksityisten pal-
veluiden tuottajien on mah-
dollista arvioida työpaikko-
jensa ohjaamisen laatutasoa
suhteessa määriteltyihin laa-
tukriteereihin.
Laatusertifikaatin myön-
tää työssäoppimisen neuvot-
telukunta, joka päättää hank-
keen aikana kehitetyistä kri-
teereistä.
Neuvottelukunnan jäseniä
ovat Pirkanmaan julkisten ja
yksityisten sosiaali- ja ter-
veysalan palvelutuottajien
työnantajaedustajia, lähihoi-
tajia, opiskelijoita sekä op-
pilaitosten edustajia. Hank-
keen aikana (1.3.2005-
31.10.2007) on runsaasti
koulutusta ja valmennusta
alan työpaikkaohjaajille ja
opettajille. Länsi-Suomen
lääninhallitus on myöntänyt
TOPSOTE-Pirkanmaalle
ESR-rahoituksen. Hanketta
hallinnoi Tampereen sosiaa-
li- ja terveysalan opisto.
Työssäoppiminen
yhtenäistyy lähihoitaja-
koulutuksessa
Karkku mukana
Äskettäin päättyneessä
syksyn yhteishaussa Sata-
kunnan ammattikorkea-
koululla oli kaksi koulu-
tusohjelmaa, joihin haki
yhteensä 876 henkilöä.
Näistä 300 oli asettanut
SAMKin ensimmäiselle si-
jalle hakutoiveissaan. Haet-
tavana olivat fysioterapian
koulutus Porissa ja tietotek-
niikan koulutus Porissa ja
Raumalla, yhteensä 66 aloi-
tuspaikkaa.
Seuraavan kerran am-
mattikorkeakoulujen yh-
teishaku järjestetään ke-
väällä 2006. Kevään yhteis-
haussa SAMKiin otetaan
noin 1000 uutta opiskelijaa.
Aikuishaku 28.10. asti
Parhaillaan on menossa
ns. aikuishaku. Aikuisopin-
Syksyn yhteishaussa
SAMKiin 876 hakijaa
toja voi suorittaa työn ohes-
sa ja koulutus toteutetaan
monimuotoisena.
Tutkintoon johtavassa
koulutuksessa voi hakea
kuntoutuksen
ohjaajan
(AMK) tai restonomin
(AMK) opintoihin.
Pohjakoulutusvaatimuk-
sena on vähintään alan opis-
toasteinen tutkinto.
Ammatillisia erikoistu-
misopintoja järjestetään
mm. markkinoinnissa, ku-
vanveistossa, kalligrafiassa
ja gerontologiassa.
Erikoistumisopinnot on
tarkoitettuAMK-tutkinnon
tai aikaisemman opistoas-
teen tutkinnon suorittaneille
ja ne kestävät 1-1,5 vuotta
(30 op).
Kiinteistön pelastus-
suunnitelma -kurssi pide-
tään Maanpuolustuskou-
lutuksenVammalan ja Äet-
sän paikallisosaston kurs-
sina Vammalassa Sylvään
koulun auditoriossa lauan-
taina 29. lokakuuta kello
8.30-16.30 yhteistyössä
Tampereen Aluepelastus-
laitoksen Vammalan yksi-
kön kanssa.
Kurssi on tarkoitettu lä-
hinnä kiinteistöjen isännöit-
sijöille, väestösuojan suoja-
valvojille ja varavalvojille.
Kaikki osallistujat saavat pe-
lastusviranomaisen vahvis-
taman turvakortin, joka oi-
keuttaa toimimaan taloyh-
tiön hallituksen nimeämäs-
Kiinteistöjen
pelastussuunnitelma
kurssin aiheena
sä suojelutehtävässä viisi
vuotta.
Reserviläiset saavat lisäk-
si yhden korvaavan kerta-
usharjoitusvuorokauden.
Kurssimaksua ei ole. Au-
ditoriotilan avaruudesta joh-
tuen osanottajamäärää ei ole
rajoitettu.
Kurssin luennoitsijana on
Vammalan kaupungin palo-
päällikkö Hannu Tähtö.
Kurssille voi ilmoittautua
puhelimitse suoraan kurssi-
vastaavalle 050-5589865
(Jaakko Lampimäki) tai ne-
tissä omilla tunnuksilla
osoitteessa
www.mpkry.fi
Pirkanmaan alueen kurssi-
osiossa. Netti-ilmoittautumi-
nen sulkeutuu viikkoa en-
nen kurssia.
Satakunnan ammattikor-
keakoulussa (SAMK) ensim-
mäiset ylemmän AMK-tut-
kinnon suorittajat aloittivat
opintonsa perjantaina 30.
syyskuuta Porissa ja Raumal-
la. Maisteritutkintoon rin-
nastettavissa olevat ylemmät
AMK-tutkinnot antavat sa-
man kelpoisuuden julkisiin
virkoihin ja tehtäviin kuin
esim. yliopistojen ylemmät
korkeakoulututkinnot.
Ylemmät AMK-tutkinnot
mahdollistava uusi tutkintojär-
jestelmä tuli voimaan elokuus-
sa 2005. Hyvin menneen ko-
keiluvaiheen jälkeen SAMK
sai järjestettäväkseen neljä eri
koulutusohjelmaa, joissa nyt
aloittaa yhteensä 65 opiskeli-
jaa.
Liiketalouden alalla alkaa
yrittäjyyden ja liiketoiminta-
Ylemmän tutkinnon opiskelijat
aloittavat ammattikorkeassa
osaamisen koulutusohjelma
(90 op), jossa tutkintonimike
on tradenomi (ylempi AMK),
kansainvälisessä
käytössä
Master of Business Admi-
nistration. Sosiaali- ja terve-
ysalalla alkavat terveyden edis-
tämisen ja hyvinvointiteknolo-
gian koulutusohjelmat (90 op),
jossa tutkintonimike on sai-
raanhoitaja (ylempi AMK),
kansainvälisessä
käytössä
Master of Health Care. Tek-
niikan alalla alkaa hyvinvoin-
titeknologian koulutusohjelma
(60 op), jossa tutkintonimike
on insinööri (ylempi AMK),
kansainvälisessä
käytössä
Master of Engineering.
Opiskelijoiden pohjatutkin-
tona onAMK-tutkinto tai muu
soveltuva korkeakoulututkin-
to. Ylempää AMK-tutkintoa
pääsee suorittamaan vain, jos
takana on vähintään kolmen
vuoden työkokemus perustut-
kinnon suorittamisen jälkeen.
Laajuudeltaan koulutusohjel-
mat vastaavat noin puolentoista
vuoden mittaista päätoimista
opiskelua, mutta koska opis-
kelijat ovat työelämässä, tut-
kinto vie pidempään ja se suo-
ritetaan etä- ja verkko-opiske-
luna, jota täydentävät lähiope-
tuspäivät.
Tutkintojen tavoitteena on
antaa opiskelijalle työelämän
kehittämisen edellyttämät laa-
jat ja syvälliset tiedot asian-
omaiselta alalta sekä tarvitta-
vat teoreettiset tiedot vaativiin
asiantuntija- ja johtamistehtä-
viin. Tulevina vuosina koulu-
tustarjontaa on tarkoitus laa-
jentaa. Haku ylempiin AMK -
tutkintoihin on seuraavan ker-
ran ensi keväänä.
Mannerheimin Lastensuo-
jeluliiton Nuortennetissä jär-
jestettiin kysely koulukiusaa-
misesta 29.8.-18. syyskuuta.
Kyselyyn vastasi 9117 nuor-
ta, joista 23,8 oli kokenut
useita viikkoja jatkunutta
kiusaamista.
Kyselyyn vastanneista kol-
me neljäsosaa oli tyttöjä. Yli
puolet vastaajista oli 14-16-
vuotiaita. Melkein viidennes
kaikista vastanneista kertoi,
että heidän koulussaan kiusa-
taan joka päivä. Vähän alle 40
prosenttia sanoi, että kiusaa-
mista on silloin tällöin.
Kuusi vastaajasta kymme-
nestä oli sitä mieltä, että apua
kiusaamiseen saa vanhemmil-
ta ja opettajalta. Koulupsyko-
login, koulukuraattorin ja ter-
veydenhoitajan merkitys oli
pienempi.
Mannerheimin Lastensuoje-
luliiton tänään 4.10. avatussa
syyskeräyksessä kerätään va-
roja koulukiusaamista ehkäi-
sevään tukioppilastoimintaan.
Tukioppilaat koulutetaan tun-
nistamaan kiusaamistilanteita
ja he voivat lähteä kiusatun
kanssa viemään asiaa eteen-
päin.
Yli 9 000 vastausta
MLL:n kiusaamista
koskevaan kyselyyn
Vastauksia 9117, joissa vas-
taajista tyttöjä oli 75,4 % ja
poikia 24,6 % . Vastaajien
ikä, vuotta: 7 0,9 %, 8 0,7
%, 9 1,8 %, 10 3,8 %, 11
8,1 %, 12 12,2 %, 13 15,8
%, 14 17,2 %, 15 16,7 % ja
16 22,7 %.
Kysymykset
ja vastaukset
Onko Sinua kiusattu kulu-
van vuoden 2005 aikana sillä
tavalla, että kiusaaminen jat-
kui useita viikkoja ja sinun oli
paha olla?
On 23,8 %
Ei ole 76,2 %
Onko kiusaaminen
yleistä koulussasi?
Joka päivä 18,4 %
Silloin tällöin 38,7 %
Vain harvoin 29,7 %
En ole nähnyt 13,2 %
Mitä itse teet, kun näet
kiusaamista tapahtuvan?
Kerron opettajalle 15,1 %
Puolustan kiusattua 32,1 %
Myötäilen hiljaa
mukana 10,7 %
Kiusaan mukana 5,3 %
Lähden pois 36,7 %
Saatko apua vanhemmalta?
Kyllä 59,7 %
Ei 40,3 %
Saatko apua opettajalta?
Kyllä 60,7 %
Ei 39,3 %
Saatko apua
koulukuraattorilta?
Kyllä 36,6 %
Ei 63,4 %
Saatko apua
koulupsykologilta?
Kyllä 24,2 %
Ei 75,8 %
Saatko apua
terveydenhoitajalta?
Kyllä 24,2 %
Ei 75,8 %
Saatko apua kaverilta?
Kyllä 49,5 %
Ei 50,5 %
Saako kiusattu lapsi tai nuori
mielestäsi riittävästi apua?
Kyllä 24,0 %
Ei 76,0 %
Syyskuun kaksi viimeistä
viikkoa olivat vuodenaikaan
nähden poikkeuksellisen
lämpimiä. Maan etelä- ja
keskiosassa lämpötila oli use-
ana päivänä yli 15 astetta ja
öisin yli 10 astetta. Syyskuun
lopun korkein lämpötila,
19,7 astetta, mitattiin Tam-
pereen Härmälässä 27. syys-
kuuta.
Vuorokauden keskilämpötila
oli Lappia lukuun ottamatta
viimeisen kymmenen päivän
jakson ajan 10...13 astetta, joka
on vuodenaikaan nähden poik-
keuksellisen korkea. Lämpi-
män jakson myötä terminen
kesä jatkuu yhä maan etelä-
osassa ja länsirannikolla.
Suurimmassa osassa maata
terminen kesä kuitenkin kään-
tyi syksyksi syyskuun puoli-
väliin mennessä, kun 10. päi-
vän tienoilta alkanut viileä jak-
Syyskuun loppu
ennätyslämmin
so piti vuorokauden keskiläm-
pötiloja toista viikkoa selvästi
10 asteen alapuolella. Tällöin
lähes koko maassa oli pakka-
söitä. Alimmillaan lämpötila
laski 16.-18. syyskuuta paikoi-
tellen -5 asteen tuntumaan. Vii-
leän jakson aikana satoi lunta
paikoin Lapissa. Aamulla 17.
syyskuuta hyvin paikallinen
lumisade yllätti niinkin etelässä
kuin Pirkanmaalla.
Kuukauden keskilämpötilat
olivat maan etelä- ja keskiosas-
sa 10...13 astetta, mikä on noin
2 astetta lämpimämpää kuin
pitkän ajan keskiarvot. Pohjoi-
sessakin 7...10 asteen keski-
lämpötilat olivat hieman kes-
kimääräistä lämpimämpiä,
mutta Pohjois-Lapin 5 asteen
kuukausikeskilämpötila oli hie-
man keskimääräistä matalam-
pi.
Syyskuu oli maan etelä- ja
keskiosassa myös vähäsatei-
nen. Niukat sademäärät olivat
seurausta pitkästä poutajaksos-
ta, joka ulottui kuukauden puo-
livälistä aina syyskuun viimei-
siin päiviin saakka. Kuivinta
oli Salpausselän eteläpuolella,
jossa satoi vain noin 25 milli-
metriä. Muualla maan etelä- ja
keskiosassa sademäärät olivat
enimmäkseen 30-60 millimet-
rin välillä. Muusta maasta poi-
keten maan pohjoisosassa
syyskuun sademäärät olivat
hieman tavanomaista suurem-
pia vaihdellen 50 ja 90 milli-
metrin välillä.
Syksyn ensimmäinen laaja-
alainen myrsky koettiin Suo-
messa 14.9., jolloin 10 minuu-
tin keskituuli puhalsi merellä
22 metriä sekunnissa. Viikkoa
myöhemmin Oulun lääniä ko-
etteli pienialainen, mutta sitä-
kin voimakkaampi myrsky,
jonka yhteydessä Perämerellä
mitattiin keskituuleksi peräti 25
m/s. Maa-alueillakin kovim-
millaan 14 m/s puhaltanut tuuli
kaatoi puita Oulun seudun
ohella myös Kainuussa ja Kuu-
samossa.
Kuvat Satakunnan pelastuslaitos/Jari Eno
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32