Torstai lokakuun 13. 2005
10
Kaatuneitten Omaisten
Liiton Huittisten alaosasto
järjesti perinteisen syysjuh-
lan viime sunnuntaina Huit-
tisten seurakuntakeskukses-
sa, Juhla alkoi jumalanpal-
veluksella kirkossa, missä
saarnasi teologian ylioppilas
Harri Kiiski Huittisista.
Huittislaisten kaatuneitten
omaisten lisäksi juhlaan oli
saapunut myös vastaavien
osastojen edustajia Hämeenky-
röstä, Harjavallasta ja Vamma-
lasta. Myös sotaveteraanit, rin-
tamaveteraanit, lotat ja vete-
raaninaiset olivat edustettuina.
Kaatuneitten omaisilla syysjuhla Huittisissa
Huittislainen RitvaViskari muisteli kauniisti elämäänsä Kar-
jalassa.
Piirin varapuheenjohtaja
Veikko Topi.
Juhlaan oli saapunut myös vastaavien osastojen edustajia Hämeenkyröstä, Harjavallasta ja Vammalasta.
Puheenjohtaja Eeva Hakka-
raisen toivotettua salintäytei-
sen yleisön tervetulleeksi nau-
tittiin yhteinen ateria.
Huittislainen Ritva Viskari,
joka on sotaorpo ja sotalapsi,
muisteli kauniisti elämään Kar-
jalassa ja erityisesti Sakkolas-
sa Keljan kylässä Suvannon
järven rannalla, missä hänen
kotinsa sijaitsi.
Ritva Viskari oli valinnut
muisteloittensa aiheeksi ”Mi-
nun Karjalani”. Käynnit koto-
na Sakkolassa ovat palautta-
neet monet muistot sotaorvon
ja -lapsen mieleen.
Sotaveteraanien
Lauluveljet lauloivat
opettaja Liisa Harjun-
maan johdolla. Lau-
suntaa esittiAune Koi-
vunen.
Puheessaan lehtori
Tuulikki Väntsi muis-
tutti kuulijoita siitä,
kuinka
isänmaasta
kannettiin huolta ja
vastuuta niin taistelu-
kentillä kuin kotirinta-
mallakin.
Päätössanoissaan
Kaatuneitten Omaisten
Liiton Turun ja Porin
piirin varapuheenjoh-
taja, vammalalainen
Veikko Topi toi juh-
laan piirin tervehdyk-
sen ja kiitti samalla
Huittisten osastoa erit-
täin vireästä ja aktiivi-
sesta toiminnasta kaa-
tuneitten omaisten hy-
väksi. Hän kiitti isän-
täväkeä myös hyvin
järjestetystä juhlasta.
Paavo Punkari,
teksti ja kuvat
Jäikö jokin vaivaamaan
vuoden 1999 veroissa?
Vielä tämä vuosi on ai-
kaa hakea muutosta vuo-
den 1999 verotukseen,
muistuttaa Veronmaksa-
jain viikon verovinkki.
Verotus vanhenee viides-
sä vuodessa. Vanhentumi-
nen tarkoittaa sitä, ettei ve-
rotusta voi enää sen jälkeen
muuttaa, vaikka siinä olisi
Vuoden 1999
verotus vanhenee
virhe. Viiden vuoden aika
lasketaan verotuksen val-
mistumisvuotta seuraavan
vuoden alusta. Koska vuo-
den 1999 verotus on saatu
valmiiksi vuonna 2000, ai-
kaa muutoksenhaulle on
vielä vuoden 2005 loppuun
saakka.
Vastaavasti viime vuoden
2004 verotukseen voi ha-
kea muutosta vielä vuonna
2010.
Huovinretken historian
lämpimin polkuretkisää
toi harjuille ja metsäpo-
luille 1 448 kuntoilijaa.
Kun sunnuntain sääen-
nuste varmistui jo edelli-
sellä viikolla, oli helppo
lähteä liikkeelle myös
koko perheen voimin.
Kävelyreitit olivat erin-
omaisessa kunnossa ja sil-
mäniloa tarjosi yltäkylläi-
nen ruska, tosin lehtien pu-
naväri antoi vielä odottaa
itseään. Pieni paikoittainen
tuuli helpotti syysauringon
yllättävää lämpöä.
- Parempi hikoilla kuin
palella, kuultiin monestakin
suunnasta.
Patikkaretkellä naiset
ovat aina innokkaimpia
mukaan lähtijöitä, laturet-
kellä taas osat vaihtuvat.
Yleisilmeenä sunnuntain
polkuretkellä olivat yhä li-
sääntyvät sauvat, lapset ja
mukaan otetut lemmikki-
eläimet.
Huovinretkellä kaikkien
aikojen lämpimin sää
Rinteitä patikoi yhteen-
sä 1448 henkeä, naisia 801
ja miehiä 647. Säkylästä,
ampumaradan paviljongil-
ta, lähti liikkeelle 1075,
Vampulan ulkoilumajalta
212 ja Virttaan metsästys-
majalta 161. Edellisten vuo-
sien keskiarvo ylitettiin
muutamalla kymmenellä.
Ennätys on vuodelta 1993,
se on 2063.
Ainoa kilpailu Huovin-
retkellä on kuntien asukas-
määrään suhteutettu pro-
senttikisa. Vakiopaikallaan
ykkösenä oli Vampula 5,01
%, sitten Säkylä 4,19, Ori-
pää 2,73, Alastaro 2,56.
Matkoista suosituin oli 15
km, 620 patikoijaa. Pisim-
män varsinaisen lenkin, 59
km pinkaisi 59 kovakuntoi-
sinta.
Huovinretkin seuraava
suurempi tempaus on latu-
retki 26.2.2006. Pyhä- ja
Köyliönjärven ympäri pol-
jetaan kesäkuun toisena
sunnuntaina.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...24