Page 11 - Alueviesti_41

Torstai lokakuun 13. 2005

11

Malmivaaran suku tunne-

taan Suomessa ja herännäi-

syyden historiassa. Sen kuu-

detta

pappissukupolvea

edustava Klaus Malmivaara,

Punkalaitumen kirkkoherra,

täyttää

kuusikymmentä

vuotta huomenna perjantai-

na. Merkkipaalua juhlitaan

lauantaina kello 14 seura-

kuntatalolla kahvituksella ja

kirkossa klo 18 alkavalla eh-

toollisjumalanpalveluksella.

- Tulkaa vaan kaikki, sanoo

päivänsankari.

Klaus Arvi Tapani Malmi-

vaara on syntynyt Helsingis-

sä, mutta kotipitäjäkseen hän

tuntee Kalvolan. - Siellä oli

kotitila. Isä opiskeli Sibelius-

Akatemiassa ja oli vuosikau-

det musiikinopettajana Hä-

meenlinnan musiikkiopistossa.

Hän meni naimisiin maatalon

tyttären kanssa ja ryhtyi maan-

viljelijäksi Kalvolan Heinun

kylässä. - Isä oli monitoimi-

mies, hänellä oli tekstiilikaup-

pakin Hämeenlinnassa.

Klaus on perheen kolmas

lapsi. Hänkin kävi koulunsa

Hämeenlinnan lyseossa, tiu-

kassa oppilaitoksessa. Tuplasi

kaksi kertaa, jäi ensin viiden-

nelle ja sitten kuudennella ku-

ten puolet luokasta. - Ei teistä

tu mitään pojat, sanoivat opet-

Punkalaitumen herännäis-

pappi on tavallinen ihminen

Klaus Malmivaara täyttää 60 vuotta

tajat joukolle, mutta ehkä en-

nenaikaisesti. Markku Veijalai-

nen ja ja Matti Fredi Siitonen

oli vat isonveljen luokalla ja

Markku ehti vielä edellä mai-

nitusta syystä Klausin ja pik-

kuveljenkin luokalle.

Klaus Malmivaara on siis

kuudennessa polvessa suvus-

sa pappi, hänen poikansa, Vam-

malan seurakunnassa seura-

kuntapastorina työskentelevä

Markus seitsemännessä.

Suvun esi-isistä tunnetuin lie

Niilo Kustaa Malmberg (1807-

58), joka Paavo Ruotsalaisen

kanssa yhdisti Pohjanmaan ja

Savon herätykset. Hänen poi-

kansa Wilhelmi (1854-1922)

muutti sukunimensä Malmi-

vaaraksi. Wilhelmin poika,

Väinö Malmivaara (1879-

1958), sittemmin Oulun piis-

pa, oli Klaus Malmivaaran iso-

isä. - Isän veljistä kolme eli

Jukka, Tatu ja Paavo Malmi-

vaara olivat myös pappeja, ker-

too Klaus Malmivaara.

Alun perin suku on tullut

Suomeen Ruotsista.

"Tästä pojasta

tulee pappi"

Klaus Malmivaara tietää

kerrotun, että isoisä Väinö sa-

noi jo hänen kastetilaisuudes-

saan, että tästä pojasta tulee

pappi.

- Intin jälkeen minulle oli jo

ihan selvä juttu, että lähden teo-

logiaa lukemaan, kertoo Mal-

mivaara.

Hän pääsi ylioppilaaksi

1967, suoritti asepalveluksen-

sa ja aloitti vuonna 1968 teo-

logian opinnot Helsingissä.

Papiksi hänet vihittiin 5. tam-

mikuuta 1975 Tampereen tuo-

miokirkossa. - Jo vuonna olin

74 jo papiston apulaisena Hä-

meenlinnassa ja pidin rippi-

koulua.

Hänestä tuli Hämeenlinnas-

sa virallinen apulainen ja kap-

palainen. Tätä kaikkea hän oli

vuodesta 1974 vuoteen 1981,

jolloin hän siirtyi Punkalaitu-

melle kappalaiseksi. Kirkko-

Malmivaaran kasvatit nukkuivat päiväunta alkuviikolla leppeässä syyssäässä.

Niilo Kustaa Malmbergin muotokuva on arvokkaimpia

muistoja aiemmilta sukupolvilta.

herrana silloin oli Aleksander

Torikka. Kalvolan kirkkoher-

raksi Klaus Malmivaara va-

littiin 1984 ja vuonna 1987

hänet valittiin kirkkoherraksi

Punkalaitumelle.

- Olen ollut täällä tosi kau-

an, hyvänen aika! Yhteensä yli

20 vuotta. - Kyllä olen joskus

ajatellut hakeekkin, mutta en

sitten ole hakenutkaan. Olen

pysynyt Punkalaitumella. Kyl-

lä joskus on siinnellyt mieles-

sä vaikkapa Australian siirto-

laispapin työt, mutta unelmaksi

on jäänyt, sanoo pitkäaikainen

kirkkoherra.

Klaus Malmivaara tapasi

teologiharjoittelijana Loima-

lahden leirikeskuksessa tulevan

puolisonsa Kaijan. Rakkaus

roihahti, seurusteltiin ja men-

tiin naimisiin 1973 juhannuk-

sena.

Pariskunnalla on kaksi las-

ta, edellä mainittu Markus, ja

Maarit joka on seurakuntasi-

sar Eurajoella. Kaija työsken-

telee Punkalaitumen seurakun-

nan päiväkerhon lastenohjaa-

ja.

Seurakuntareissuja Malmi-

vaara ja hänen puolisonsa ovat

tehneet useita. Kohteina ovat

olleet, Israel, Egypti, Jordania

ja Viro. Punkalaitumen ystä-

väseurakunta on Käina Hiiden-

maalla.

Erikoiset

harrastukset

Klaus Malmivaaralla on eri-

koisia harrastuksia. Perhosten

kasvatus ja keräily ovat vähän

erikoisempaa kuin mökkielä-

mä Kalvolassa, Vanajan ran-

nalla kotitilan kupeessa. Ja sit-

ten on myös meteorologia, eri-

tyisesti pilvet. - Pilvien seu-

raaminen on aivan ihmeellis-

tä, myrskypilvien kehitys, kun

seuraa muutaman cumuluksen

kasvamisen cumulus nimbus-

ukkospilveksi. - Kaikki tällai-

set luonnonilmiöt on mulle rak-

kaita ja tärkeitä. Kesä on tässä

parasta, talvi on kuivakiskoi-

sempi, taivaalla ei tapahdu juu-

ri mitään revontulia lukuunot-

tamatta. - Minusta tulisi myrs-

kybongari jos olisi aikaa. - Jos

olisi esim. Lappeenrannassa

kova myrskypilvi, sitä lähde-

tään katsomaan kauempaakin,

soitellaan kavereilla ja men-

nään. Minä tosin en niille reis-

suille lähde, sanoo Malmivaa-

ra.

- Kesällä ennustan säätä. Pil-

vet kertovat viileän ja lämpi-

män tulon. Talvella ennusta-

minen on vaikeaa. Pilvimuo-

dostelmista voi ennustaa säätä

kesällä jopa muutamaa tuntia

aikaisemmin.

Malmivaaran hyönteishar-

rastus on peräisin ihan lapsuu-

desta. - Oltiin varmaan kym-

menvuotiaita kun me veljek-

set innostuttiin juoksemaan

KöyliönYrittäjien vuosiko-

kouksessa todettiin, että

Köyliössä on paljon osaamis-

ta, hienoja tuotteita ja mark-

kinointiin ollaan saamassa

yhteistyön kautta uutta pont-

ta. Köyliössä on yli 200 re-

kisteröityä yritystä ja 200

Köyliön yrittäjien määrä

kertoo tosi yrittämisestä

maatalousyritystä. Yritysten

suuri luku kertoo yritys-

myönteisestä ilmapiiristä ja

on osoitus satakuntalaisesta

puurtamisesta, josta kasvaa

vähin erin menestyksen

keko.

Köyliön yrittäjät kävivät ajoittain tiivistäkin keskustelua Tuiskulan Kotikolossa pidetyssä

vuosikokouksessa.

Köyliön Yrittajät ry:n kaut-

ta yli 50 yritystä kuluu valta-

kunnalliseen yrittäjäverkkoon.

Nykypäivän tasolla yhteis-

työ yritysten välillä ja seudul-

lisuuden voima ovat vahva

lenkki, joka auttaa selviyty-

mään kovan kilpailun puristuk-

sessa.

Virtuaalinen

kuntakeskus

valmisteilla

Köyliön Yrittäjät on lähte-

nyt kirkastamaan köyliöläisten

yritysten kuvaa koulutuksen ja

tiedottamisen kautta. Yrittäjä-

yhdistys luo EU-rahoitteisen

hankkeen avulla ”Virtuaalista

kuntakeskusmallia”, jossa eri

puolilla olevien köyliöläisten

yritysten palvelutarjonta koo-

taan ”saman katon alle”.

Hankkeessa on jo mukana

noin 60 yritystä ja 19 järjes-

töä.

- Köyliön virtuaalinen kun-

takeskus palvelee 24 tuntia

vuorokaudessa osoitteessa w.

Täysipainoisesti palvelut

ovat näkyvillä vuoden 2006

helmikuussa, kertoo uudelleen

puheenjohtajaksi valittu Kirs-

ti Tupala.

Vuodenvaihteessa kaikkiin

köyliöläisiin koteihin ja kesä-

mökkeihin jaetaan yritysten ja

järjestöjen toiminnasta kerto-

va esite. Yrittäjille on tarjolla

hankkeen puitteissa myös kou-

lutusta.

- Hankkeeseen odotetaan

vielä lisää mukaan yrittäjiä.

Jokainen uusi yritys tuo lisä-

arvoa ja lisää pontta yhteis-

markkinointiin, Tupala toteaa.

Vuosikokous antoi hallituk-

selle evästyksen tiivistää yh-

teistyötä myös naapurikuntien

yrittäjien kanssa. Yrittäjien on

oltava valmiita myös mahdol-

lisiin muutoksiin kuntaraken-

teissa.

- Yhteistyö on mahdollisuus

ja olemme valmiit neuvottele-

maan siitä naapurikuntien yh-

distysten kanssa, Tupala va-

kuutti.

Teksti ja kuva: Samuli

Vahteristo

Syntymäpäivästään Klaus Malmivaara tuumii näin: . - Virstanpylväs tämä on, kalkkiviivat

lähestyy. Tunnen sisäisesti että vähän on hiljentynyt tämä askel ja koen jollain lailla, ettei

tää maailma ainakaan hosumalla parane. Pitää rauhoittua tietoisesti.

hyönteisten perässä. Unohdin

harrastuksen muutamaksi vuo-

deksi, mutta sitten sanoin lap-

sille että mennään sireenipus-

kalle katsomaan onkohan niis-

sä kiitäjiä. Ja oli. Oli horsma-

ja matara- ja mäntykiitäjiä.

Lapset olivat riemuissaan, ja

minäkin innostuin uudestaan.

Malmivaara kerää toukkia.

- Lähden pensaitten juurelle,

katson onko syöty jotakin leh-

tiä, ja kun on syöty, niin sieltä

löytyy joku toukka ja sitten al-

kaa kasvattaminen ja seuraa-

minen.

- Joka päivä on vaihdettava

toukille ravintokasvit ja siivot-

tava purkki tai ferraario, koko

kesä. Se on kuin karjanhoitoa,

lannanluontia ja uudet heinät

eteen.

- Viime kesänä näin haapa-

perhosen mökillä, mutta ei ol-

lut haavia. Toivon että se li-

sääntyy. - Harrastus on iloista

kasvattamista ja irtipäästämis-

tä, ikäänkuin säästän ne loisil-

ta ja linnuilta. - Toisaalta, loi-

set ja linnut vie niistä 90 pro-

senttia suurin piirtein.

Malmivaara kertoo, että sai

yhdestä suomalaisesta perhos-

puutarhasta, joka lopetettiin,

etsiä toukkia kasveilta ja löysi

jättiläispöllöperhosen toukkia

banaanipuusta. - Sain niitä

kymmenkunta kappaletta. Os-

tin kukkakaupasta banaa-

nipuun. Ne toukat eivät tosin

päässeet koskaan kotelovaihee-

seen, koska kotona oli liian

kylmä ja kuiva ilmasto. Ne oli-

sivat vaatineet noin 90 prosen-

tin suhteellisen kosteuden ja

28 astetta lämmintä. - Mutta

suuria toukkia tuli ja banaa-

nipuuta meni.

Malmivaaran haaveena on,

että hän saisi rakennettua sel-

laisen tilan missä eksoottiset-

kin perhoset menestyisivät. -

Ja kun joskus pääsis Malesi-

aan tai jonnekin, mistä niitä

löytäisi.

Erkki Petman

Klaus Malmivaaran hyönteiskokoelma on uskomattoman

kattava.

Page 11 - Alueviesti_41_2005