Page 18 - Alueviesti_42

Torstai lokakuun 20. 2005

18

Kun isä oli kotoisin Kar-

kun Kiuralasta ja monet

lapsuuden kesät vietin

Mäkisillä Palvialassa ja

Ahlgrenilla Aluskylässä,

oli mukava saada mahdol-

lisuus kirjoittaa silloin täl-

löinAlueviestiin Oli myös

aikoja jolloin Raivion Työ-

väentalo Vammalassa veti

puoleensa. Se oli yleensä

keskiviikkoiltaisin eikä sii-

hen silloin liittynyt poli-

tiikkaa. Olavi Virran vii-

meisiä julkisia esiintymi-

siä olin kuuntelemassa

Vammalan Nuorisoseu-

rantalossa..

Kaalisaaressa pelattiin

jalkapalloa ja jääkiekkoa.

Myöhempinä vuosina on

ollut mukava tavata senai-

kaisia vapsilaisia vastusta-

jia kun ei tarvita enää ero-

tuomaria väliin. Työelä-

män kysymyksissä olem-

mekin mm. Sivosen Rek-

lan kanssa olleet koko

ajan samalla puolella, siis

työn tekijän puolella. Nyt

minusta tuntui aivan luon-

nolliselta ja oikealta kun

Alueviestistä luin Kaali-

saaren säilyvän virkistys-

alueena.

Eduskunnan syksyn asi-

oista nousee mielenkiintoi-

seksi aiheeksi ns. hedel-

möityshoitolaki. Siitä on

kansanedustajille jo ennen

lain antamista tehty erilai-

sia galluppeja kyllä tai ei

vastausvaihtoehdoin. Ei-

hän se ole ihan kevyt asia.

Lapsettomuus on monesti

suuri ongelma riippumat-

ta siitä elääkö avioliitossa

avoliitossa vai yksin. Ko-

etan löytää oman mielipi-

teeni aikanaan niin, että sil-

lä missä elämäntilantees-

sa hoitoon halukas juuri

tässä ja nyt elää, ei saisi

olla ratkaisevaa merkitys-

tä pääseekö hoitoon vai ei.

Kaalisaaresta

Fortumiin

Olosuhteethan muuttuvat.

Todelliseen haluun saada

synnyttää lapsi, tulla äidik-

si, ei elämäntilanteella täs-

sä mielessä sittenkään lie-

ne suurtakaan vaikutusta.

Fortumin johdon optiot

ovat puhuttaneet kansalai-

sia ja eduskunnan talous-

valiokuntaa.

Muutamien johtajien

optiovoitot ovat ihmisten

mielestä kohtuuttomia.

Niin ne ovatkin. Ei niin

suuria rahasummia oikein

pysty kuvittelemaan, mut-

ta jokainen ymmärtää että

monta sukupolvea eteen-

päin niillä pärjää tarvitse-

matta tehdä mitään. Viides

sukupovi lienee useimmin

se joka viimeistään suuren-

kin omaisuuden saa hävi-

tetyksi. Taitamattomuut-

taan.

Hyvä puoli on se että

valtio on saanut miljardin

osinkotuloja, Fortumin

arvo on noussut lähes kym-

menkertaiseksi ja valtiolle

tulee veroeuroja optioista

enemmän kuin euroja op-

tioiden haltijoille.

Voineeko hyvänä pitää

sitä että kohun johdosta

yhtiön arvo ja osakkeen

hinta on pudonnut. Sehän

pienentää myös tulevia

optioita.

Kaiken kaikkiaan opti-

ot ovat tarpeeton, erilais-

ten johtajien (ei suomalais-

ten) kehittämä systeemi

oman omaisuuden lisäämi-

seksi. Sen he ovat mark-

kinoineet aikanaan hyvin.

Nyt se on vanha ase eikä

ketään sitouta työnanta-

jaan tilanne jossa omai-

suutta on karttunut monil-

le sukupolville eteenpäin.

Laiskotellenkin.

Kunnon työstä kunnon

palkka on edelleen hyvä

ohje.

Reino Ojala

kansanedustaja, SDP

Nokia

Länsi-Suomen läänin

kunnat käyttivät avoimen

joukkoliikenteen sekä

opetus- ja sosiaalitoimen

kuljetuksiin 112 miljoo-

naa euroa vuonna 2003.

Asukasta kohden kunnat

rahoittivat kuljetuspalve-

luja keskimäärin 60,6 eu-

Kuntien kuljetuskulut

ovat nousseet 5%

Länsi-Suomen läänissä

rolla. Lääninhallituksen

selvityksen mukaan kul-

jetuskustannukset nousi-

vat edellisvuoteen verrat-

tuna viisi prosenttia. Eni-

ten nousivat sosiaalitoi-

men kuljetuskustannuk-

set, yli seitsemän prosent-

tia.

Citroën DS esiteltiin en-

simmäistä kertaa Pariisin

autonäyttelyssä lokakuussa

1955. Uutuus mullisti auto-

maailman sekä muotoilul-

laan että teknologiallaan ja

pakotti muut autonvalmis-

tajat ylitöihin eron kuromi-

seksi umpeen. Menestykses-

tä kertoo sekin, että Citroën

valmisti kahdenkymmenen

vuoden aikana liki 1,5 mil-

joonaa Citroën DS:ää.

Viisikymmenvuotisjuhlalli-

suudet vuotisjuhlallisuudet hui-

pentuvat sunnuntaina 9.10. kel-

lo 9.00 Pariisin Riemukaarel-

ta lähteneeseen 1600:n DS:n

juhlakulkueeseen.

Citroën järjesti mallistonsa

ennakkoesittelyn toimittajille

ja kutsuvieraille ennen Parii-

sin autonäyttelyn virallisia ava-

jaisia 1.10.1955. Vieraat häkel-

tyivät täysin, kun peittojen alta

paljastui auto, jonka esittelys-

tä ei ollut kerrottu etukäteen

mitään. Citroën DS:n moder-

nit, muista sen ajan autoista

täysin poikkeavat muodot sai-

vat ihmiset haukkomaan hen-

keään.Asiakkaat tilasivat näyt-

telyn ensimmäisen kolmen var-

tin aikana 750 DS:ää ja päi-

vän päätteeksi luku oli nous-

sut jo 12 000:een.

Citroën DS:n (lausutaan

ranskaksi ”déesse = jumalatar)

olivat luoneet samat miehet,

Citroën DS täyttää 50 vuotta

joiden käsialaa oli niin ikään

legendaksi muodostunut Trac-

tion Avant. Flaminio Bertoni

vastasi DS:n muotoilusta kun

taas André Lefévren insinöö-

ritaidot toivat autoon ennen nä-

kemättömiä teknisiä innovaa-

tioita. Parivaljakko työskente-

li tiiviissä yhteistyössä keske-

nään, ja auton kaikilla muo-

toilullisilla yksityiskohdilla oli

myös käytännön tarkoitus. Esi-

merkiksi modernit ulkomuodot

tarjosivat silmänilon lisäksi

erinomaisen aerodynamiikan.

Myös DS:n sisätilat erottui-

vat täysin muista aikalaisista.

Kaikki tarvittavat käyttökytki-

met oli sijoitettu kuljettajan

ulottuville siten, että tämän ei

tarvinnut irrottaa otetta yksi-

puolaisesta ohjauspyörästä nii-

tä käyttääkseen. Kojelaudan

kaareva muoto loi tilantuntua

ja päästi enemmän valoa oh-

jaamoon. Ergonomialla oli jo

tuolloin suuri merkitys uutta

Citroënia luotaessa. Se ilmeni

pienissäkin yksityiskohdissa,

kuten sisäovenkahvoissa. Ovi

aukesi kahvaa painamalla yh-

dellä liikkeellä eikä tuon ajan

tyyliin ensin nappia painamalla

ja sitten kahvaa vääntämällä.

Ennennäkemätöntä

tekniikkaa

Citroën DS:n edistyksellinen

teknologia hämmästytti Parii-

sin autonäyttelyvieraita kilvan

auton muotojen kanssa. DS:ssä

esiteltiin muun muassa ohja-

us- ja jarrutehostin, joita ei ol-

lut totuttu näkemään edes edis-

tyksellisimmissä limusiineissa

yksittäisiä poikkeuksia lukuun

ottamatta. DS teki tunnetuksi

myös Citroënin tavaramerkik-

si muodostuneen kaasuneste-

jousituksen, joka jo tuolloin

takasi kilpailijoita mukavam-

man menon. Kaasunestejousi-

tuksen tarvitsema korkeapai-

nejärjestelmä toimi myös oh-

jaus- ja jarrutehostimen sekä

automaattikytkimellä varuste-

tun vaihteiston sydämenä.

Myös Citroën DS:ssä käytetyt

materiaalit olivat uutta auto-

maailmassa. DS:n keula oli ni-

mittäin valmistettu alumiinis-

ta ja katto muovista.

Charles de Gaullen

suosikki

Citroën DS:stä tuli pian sen

esittelyn jälkeen Ranskan vi-

rallinen edustusauto. Niin ko-

timaisia kuin ulkomaisia arvo-

vieraita kuljetettiin mustilla

Citroën DS-malleilla. Citroën

pääsi nauttimaan autojen

myynnin ohella erinomaisesta

julkisuudesta, jota pitkät DS-

kulkueet toivat mukanaan.

Vuonna 1959 esiteltiin VIP-

vieraiden kuljetuksiin tarkoi-

tettu DS Prestige -malli, joka

oli varustettu etu- ja takapen-

kin erottavalla ikkunalla sekä

radiopuhelimella.

Tunnetuin DS-fani oli Rans-

kan moninkertainen president-

ti, kenraali Charles de Gaulle.

Hän matkusti kaikkialle Cit-

roën DS:llä ja tilasi käyttöön-

sä myös erikoismallin vuonna

1968. Kuusi vuotta aiemmin

de Gaulle oli pelastunut mur-

hayrityksestä Citroën DS:ssä,

joka oli luotien reiittämänä ja

vain kahdella ehjällä renkaal-

la kulkien vienyt presidentin

turvaan.

Citroën DS ei jäänyt pelkäs-

tään edustusautoksi, vaan se

soveltui monenlaisiin käyttö-

tarpeisiin. Taksit suosivat

DS:ää sen ylivoimaisen mu-

kavuuden ja erinomaisten ti-

lojen takia. Vuonna 1958 esi-

telty farmarimalli nousi puo-

lestaan lähes monopoliase-

maan ambulanssina. DS oli

suosittu myös perheautona

sekä paljon ajavien matkatyö-

läisten luotettavana kumppa-

nina. DS:n suosiosta kertoo 1

455 746 auton tuotantomäärä

vuosien 1955–1975 aikana.

Citroën DS ei ollut menes-

tys vain Ranskassa, vaan sitä

myytiin eri puolilla maailmaa

Yhdysvaltoja myöten. DS:ää

myös valmistettiin ulkomail-

la. Iso-Britanniassa tuotetuis-

sa autoissa oli omat brittiläiset

lisänsä, kuten pyöreät mitta-

rit, erikoistakavalot ja tieten-

kin puinen kojelauta. Safari-

nimen saanut farmarimalli oli

erityisen suosittu britti-Citroën.

Edustusautot menestyvät

harvoin autourheilussa, mutta

Citroën DS:ltä sekin onnistui.

Erityisesti ralli ja pitkät mara-

tonkilpailut olivat DS:n leipä-

laji. DS:llä voitettiin muun

muassa Monte Carlo -ralli

vuonna 1959 ja Pauli Toivo-

sen voittamana 1966.Aiemmin

Pauli Toivonen oli jo voitta-

nut Jyväskylän Suurajot vuon-

na 1962 DS 19 – mallilla. Kes-

tävän ja helposti ajettavan au-

ton ohella menestyksestä pi-

tää kiittää myös moottoriurhei-

luosastoa, jonka Citroën perusti

ensimmäisenä autonvalmista-

jana tukemaan merkin kilpai-

lutoimintaa.

Filmitähti ja

kulttuuri-ikoni

Citroën lähti uusille urille

myös mainonnassaan, jonka

positiivinen henki kohotti

1950-luvun puolivälin alaku-

loisuudessa riutuvan kansakun-

nan itsetuntoa. Mainonnassa ja

esitteissä auton ominaisuuksia

pyrittiin havainnollistamaan

esimerkein ja yksityiskohdat

esitettiin perinteistä poikkea-

vasti lähikuvin ja piirroksin.

Auton ei tarvinnut aina näkyä

mainoksessa lainkaan tai se

saattoi näkyä vain epätarkka-

na silhuettina.

Mielenkiintoinen automal-

li on ollut suosittu myös val-

kokankaalla. Ranskassa Cit-

roën DS:ää ovat tehneet tun-

netuksi muun muassa eloku-

vat Fantômas (1964) ja Le Cer-

veau (1969). DS on otettu hy-

vin vastaan myös Hollywoo-

dissa. Legenda on esiintynyt

muun muassa Michael J. Fo-

xin tähdittämässä elokuvassa

”Paluu tulevaisuuteen 2”

(1989), Uma Thurmanin ja Et-

han Hawkin ”Gattacassa”

(1997) ja Steven Spielbergin

ohjaamassa elokuvassa ”Ota

kiinni, jos saat” (2002) yhdes-

sä Leonardo di Caprion, Tom

Hanksin ja Christopher Wal-

kenin kanssa.

Jo sinällään veistoksellisen

näköinen Citroën DS on ollut

myös taiteilijoiden innoittaja.

Arman ja Gabriel Orozco te-

kivät vuonna 1993 autosta La

DS -nimisen taideteoksen leik-

kaamalla sen pitkittäin kol-

meen osaan, poistamalla kes-

kikohdan ja liittämällä reunim-

maiset osat tarkasti yhteen.

Auto näyttää sivulta katsottu-

na aivan normaalilta, mutta

edestä ja takaa se näyttää sur-

realistiselta taideteokselta.

Onhan se 62 senttimetriä ka-

peampi kuin normaali Citroën

DS. La DS on ollut esillä muun

muassa Los Angelesin moder-

nin taiteen museossa. Citroën

DS kutsuttiin myös Milanon

Triennaleen vuonna 1957, jos-

sa se voitti taideteollisuuspal-

kinnon.

Suurimmat kuljetuskus-

tannukset syntyivät opetus-

toimessa, jossa kuljetuksiin

käytettiin vuonna 2003 yli

52 miljoonaa euroa. Ope-

tustoimen sisällä suurimmat

kustannukset syntyivät pe-

ruskoululaisten matkoista.

Keski-Pohjanmaalla, Poh-

janmaalla ja Etelä-Pohjan-

maalla opetustoimen kulje-

tukset kattoivat yli 60 pro-

senttia kaikista kuljetuskus-

tannuksista. Pirkanmaalla

opetustoimen kustannus-

osuus oli pienin (31 pro-

senttia). Suunnittelija Mer-

ja Niemelän mukaan pan-

ostaminen kaikille avoi-

meen joukkoliikenteeseen

näyttää heijastuvan opetus-

toimen pieninä kuljetuskus-

tannuksina.

Vuonna 2003 Länsi-Suo-

men läänin kunnat käytti-

vät sosiaalitoimen kuljetuk-

siin 34 miljoonaa euroa, jos-

ta vammaispalvelulain edel-

lyttämien

kuljetuksien

osuus oli 70 %. Sosiaali-

toimen kuljetuskustannuk-

sissa ei ollut suuria maa-

kunnallisia eroja. Suurin

osa kuntien kuljetuskustan-

nuksista perustuu lakisää-

teisiin kuljetuksiin.

Kaikille avoimen joukko-

liikenteen järjestäminen ja

rahoittaminen eivät ole la-

kisääteisesti viranomaisia

velvoittavia. Avoimeen

joukkoliikenteeseen panos-

tettiin eniten Pirkanmaalla

ja Varsinais-Suomessa.

Yleisin tapa osallistua avoi-

men joukkoliikenteen kus-

tannuksiin on matkustuksen

hinnan alentaminen seutu-

tai kaupunkilipulla. Kunti-

en kokonaiskustannuksissa

oli maakunnittain ja kun-

nittain tarkasteltuna huo-

mattavia eroja.

AGROMATIC

pien-

kuormaimet

AGROMATIC

murskaimet

HYKO

maansiirto-

ja yleis-

perävaunut

Esittelijänä paikalla Tuomas Hietanen p. 050 340 7376

SOUKKION KALUSTOT

TEIDEN JA KATUJEN YMPÄRIVUOTISEEN

HOITOON

Niemenmaantie 12, 36760 LUOPIOINEN

puh. 03-536 1119

www.soukkio.fi

TIELANAT

6 eri mallia

painot 600 kg - 2630 kg

NIVELAURAT

leveydet 1,8 m - 4,3 m

ALUEAURAT

leveydet 2,44 m - 3,96 m

Citroën järjesti mallistonsa ennakkoesittelyn toimittajille ja kutsuvieraille ennen Pariisin

autonäyttelyn virallisia avajaisia 1.10.1955. Vieraat häkeltyivät täysin, kun peittojen alta

paljastui auto, jonka esittelystä ei ollut kerrottu etukäteen mitään.

Page 18 - Alueviesti_42_2005