Page 13 - Alueviesti_42

Torstai lokakuun 20. 2005

13

Huittisten kaupunki on

käynnistänyt meijerin uudet

käyttömahdollisuudet -pro-

jektin syyskuun alussa, jol-

loin työnsä aloitti projekti-

arkkitehti Kaarina Rötsä. Nyt

alkaneen yleisen ideointivai-

heen aikana vastaanotetaan

ideoita meijerin tulevaisuu-

desta sekä kartoitetaan mah-

dolliset intressitahot. Kaikki

vaihtoehdot ovat toistaisek-

si avoinna.

Tiloista kiinnostuneet voivat

ottaa yhteyttä projektiarkkiteh-

tiin. Palautetta voi toimittaa kir-

jallisesti kaupungintalon ala-

aulassa sekä kirjastolla oleviin

palautelaatikoihin. Myös kau-

pungin www-sivuilla osoittees-

sa

www.huittinen.fi/meijeri

voi

käydä asiaa kommentoimassa.

Esityksiä ja ideoita vastaan-

otetaan marraskuun loppuun

saakka. Sen jälkeen projektil-

le nimetty ohjausryhmä pohtii

mahdolliset jatkotoimet. Mei-

jerikokonaisuuden rakennus-

historiaa valaiseviaa valokuva-

ym. materiaalia otetaan myös

mielllään vastaan.

Lauttakylänkadun varressa

sijaitseva kulttuurihistorialli-

sesti ja kaupunkikuvallisesti

arvokas entinen meijeriraken-

nus sijaitsee Punkalaitumenjo-

en varrella kirjastoa vastapää-

tä ydinkeskustan tuntumaan.

Meijerillä on sellaineen tun-

nistettava ja vahva identitetti.

Ulkoarkkitehtuuriltaan edusta-

vassa meijerissä on tiloja kol-

messa kerroksessa. Ensimmäi-

sessä kerroksessa sijaitsevta

varsinaiset meijerisalit sekä

entinen juustola kellareineen.

Huittisten meijerille

etsitään uutta käyttöä

Toinen kerros on nyt pää-

asiallisesti asuntokäytössä.

Siellä sijaitsivat aikanaan myös

meijerin konttori ja kokousti-

lat.

Kolmannessa kerroksessa

pääjulkisivun puolella on kaksi

pientä ja vaatimatona asuntoa

sekä avoullakkoa.

Kerrosalaa itse meijeriraken-

nuksessa on 2 480 neliömetriä

ja Munalassa. Sekä meijeri että

sen etupihalla sijaitseva Mun-

ala -talo ovat suojeltuja raken-

nuksia.

Suojellun rakennuksen pe-

ruskorjaus tehdään vanhan ra-

kennuksen ehdoilla.Alkuperäi-

sen tilarakenteen hyväksikäyttö

edellyttää selkiyttäviä tilajär-

jestelyjä. Meijerin sisätilat ovat

muuttuneet sokkeloisiksi, ja

esimerkiksi ensimmäisen ker-

roksen salien väliset yhteydet

on katkaistu.

Korkeat sisätilat mahdollis-

tavat tilojen suunnittelun eri-

laisille toimijoille. Suunnitte-

lun eräänä lähtökohtana tulee

olemaan, että rakennusvauriot

ja onngelmalliset tilat korja-

taan. Se merkitsee, että huo-

nokuntoiset ja matalat, koste-

at kellaritilat sekä niiden pääl-

le rakentunut puinen puinen

asuinrakennus luultavasti pois-

tetaan käytöstä.

Esteettömyys asettaa myös

omat haasteensa suunnittelul-

le. Eräänä lähtökohtana voi-

daan pitää tilaohjelmaa, jossa

entinen meijeri toimisi kaikil-

le avoimena, selkeänä yhteis-

tilana vastapainona muille

vuokrattaville tiloille. Meijeri

on myös aikanaan vaikuttanut

merkittävästi paikkakunnan

elämään. Tavoitteena olisi pa-

lauttaa meijeri piha-alueineen

toiminnallisesti aktiiviseksi

paikaksi. Avoinna on myös

meijerikokonaisuuden toimin-

tamalli. Se voisi olla esimer-

kiksi kiinteistöyhtiö, josta toi-

mintaedellytykset täyttävät

tahot voisivat vuokrata tiloja.

Mahdollisia käyttäjiä voisivat

olla esimerkiksi julkisten lai-

tosten lisäksi yksityissektoril-

ta toimistot, pikkumyymälät,

kahvila tai vaikkapa toimisto-

hotellin periaatteella toimiva

tila etätyötä tekeville. Myös eri

järjestöjen yhteiskäytössä ole-

va tila voisi löytyä tulevai-

suudessa meijeriltä. Samaan

rakennuskokonaisuuteen sijoit-

tumisesta on yleensä etuja yri-

tyksille esimerkiksi yhteiskäy-

tössä olevien tilojen ja palve-

lujen muodossa.

Seuraavan vuoden aikana on

tarkoitus alustavasti kartoittaa

kokonaisuuden rakennushisto-

rialliset arvot ja niiden säily-

misedellytykset, rakennustek-

niset ominaisuudet ja niiden

säilymisedellytykset ja talou-

delliset mahdollisuudet sekä

tutkia tulevien käyttäjien tar-

peita meijerin kokonaisarkki-

tehtuuriin nähden. Rakennuk-

seen pyritään löytämään mei-

jerin kehittämisen kannalta toi-

miva ratkaisu. Hyvin todennä-

köistä on, että meijerin tuleva

käyttö poikkeaa nykyisestä.

Projektin ohjausryhmän teh-

tävänä on ohjatata ja tukea pro-

jektiarkkitehdin työtä. Ohjaus-

ryhmä tekee myös projektiin

liittyvät tärkeät ratkaisut. Oh-

jausryhmään kuuluvat vs. kau-

punginjohtaja Jukka-Pekka

Ujula, kaupungininsinööri Kari

Juntti sekä kaupunginhallituk-

sen puheenjohtajisto eli Aimo

Hurri, MIka Stenfors ja Jukka

Kivimäki.

Meijerirakennus valmistui

vuonna 1923 Keskusosuuslii-

ke Hankkijan tekemine suun-

nitelmien mukaan. Meijeriä on

laajennettu ensimmäisen ker-

ran 30-luvun lopulla. Suurem-

pia korjaus- ja muutostöitä on

tehty 1950-luvun alussa. Nä-

kyvät muutokset meijerin pää-

julkisivuun tehtiin 1970-luvun

alussa. Samalla meijerin sisä-

sali muuttui.

Seuraavan vuosikymmenen

alussa meijerin pihalle sijoi-

tettiin suuri raskaan öljyn säi-

liö. Tuorein lisä on viime vuon-

na pystytetty tilapäinen läm-

pökeskus.

Meijerikokonaisuuteen liit-

tyy kivirakenteisen mewijerin

lisäksi kaksi puurakenteista

asuinrakennusta, joista toinen,

Munala on vanhin ja valmis-

tunut vuonna 1905. Se raken-

nettiin paikalla silloin sijain-

neen puurakentisen meijerin

asuinrakennukseksi. Meijerin

tontilla on lisäksi kolme puis-

ta, kylmää varastorakennusta,

jotka ovat 1920- ja 30-luvuil-

ta.

Huittisten Osuusmeijeri toi-

mi tontilla vuoteen 1949. Sen

jälkeen toimintaa jatkettiin

Huittisten Meijeri Oy:n nimis-

sä vuoteen 1967. Osuuskunta

Esan maito Oy aloitti toimin-

tansa rakennuksessa vuosina

1968-1988, jolloin se sulautui

Maito-Auraan. Sen jälkeen

meijeritoiminta päättyi.

Kaupungin omistukseen

meijeri siirtyi 1988. Pääraken-

nuksessa toimi mm. elintarvi-

kealan yritys. Teollisen toimin-

na päätyttyä meijeri on ollut

yli 10 vuotta vajaakäytössä.

Meijerillä toimii nykyisin eri

yhdistyksiä, harrastajateatteri

ja taidehitsaamo. Meijerin pää-

sali on kaupungin varasto- ja

autotallitiloina. Entisessä juus-

tolassa on nuorten skeittirata.

Entisessä käytössään ovat edel-

leen osa asuintiloista ja läm-

pökeskus, joka näillä näkymin

jatkaa toimintaansa vuoteen

2012 saakka.

Teollisen toiminna päätyttyä meijeri on ollut yli 10 vuotta vajaakäytössä. Meijerillä toimii

nykyisin eri yhdistyksiä, harrastajateatteri ja taidehitsaamo.

Rakennus sijaitsee kauniilla paikalla Punkalaitumenjoen rannassa.

Page 13 - Alueviesti_42_2005