Page 4 - Alueviesti_44

Keskiviikko marraskuun 2. 2005

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

44

Stakesin vuonna 2005 te-

kemän kouluterveyskyselyn

mukaan Länsi-Suomen lää-

nissä peruskoulun 8. ja 9. -

luokkalaisista nuorista 10 %

käyttää alkoholia kerran vii-

kossa tai useammin sekä vii-

dennes ikäryhmästä pari ker-

taa kuukaudessa.

Noin 20 prosenttia 8. ja 9.

luokkalaisista ja 26 prosenttia

lukiolaisista juo itsensä tosi

humalaan vähintään kerran

kuukaudessa. Lukioikäisten

humalajuominen on lisäänty-

nyt selvästi parissa vuodessa

ja on tällä hetkellä korkeam-

malla tasolla kuin aiemmissa

kouluterveyskyselyissä. Sa-

manaikaisesti myös raittius on

lisääntynyt ja lähes 40 % vas-

tanneista 8. ja 9. -luokkalai-

sista nuorista on päihteettömiä.

Alkoholia kavereilta,

sukulaisilta tai itse

hankkimalla

Alaikäiset saavat melko hel-

posti alkoholijuomia. Vaikka

kansalaisten enemmistö kan-

nattaa alaikäisille myynnin

kieltoa, alkoholia voidaan an-

taa omille lapsille, sisaruksille

ja nuoremmille kavereille. Pää-

osan käyttämästään alkoholis-

ta nuoret saavat kavereiltaan

tai tuntemattomilta aikuisilta,

sisaruksiltaan, vanhemmiltaan

tai ottamalla kotoa. Kuitenkin

noin neljännes alkoholista on

nuorten itsensä hankkimaa.

Länsi-Suomen läänissä perus-

koulun 8. ja 9. -luokkalaisista

lähes puolet kokee, että hei-

dän ikäistensä on nykyisin

melko tai erittäin helppoa os-

taa keskiolutta.

Vanhempien on syytä muis-

taa se, että pienikin humaltu-

minen lisää riskiä hankkia eri-

laisia päihteitä, mikä taas joh-

taa selvästi suurempaan toden-

näköisyyteen tehdä jotain sel-

laista mitä nuori ei selvin päin

koskaan tekisi. Tutkimukset

osoittavat että mitä nuorempa-

na aloitetaan alkoholin käyttö,

sitä suuremmalla todennäköi-

syydellä myöhemmin elämäs-

sä on päihdeongelmia.

Nuorten humaltuminen

ja julkijuopottelu kasvaa

Joukkoharha

lisää juomista

Tutkimusten mukaan van-

hemmat uskovat, että oma nuo-

ri juo vähemmän kuin muut

samanikäiset. Stakesin Pakka-

hankkeessa tehdyn kyselyn

mukaan 67 % 15-17 -vuotiai-

den vanhemmista arveli, että

oma nuori ei ole koskaan ollut

humalassa.

Kuitenkin samassa kyselys-

sä vain 27 % nuorista kertoi,

ettei ole koskaan ollut huma-

lassa. Myös nuoret ajattelevat,

että muut nuoret käyttävät al-

koholia enemmän kuin nuori

itse. Joukkoharha vaikuttaa so-

siaalisen paineen tavoin ja li-

sää nuoren juomista.

Poliisin valvonnan myötä on

vahvistunut kuva nuorten yhä

humalahakuisemmasta alkoho-

linkäytöstä sekä julkijuopotte-

lun lisääntymisestä. Julkijuo-

pottelu näyttää olevan yleisesti

hyväksyttyä, vaikka ilmiö tuot-

taa myös häiriöitä, väkivaltaa

sekä lisää asukkaiden turvat-

tomuuden tunnetta. Poliisi on

valvonnallaan ja siihen liite-

tyllä ennalta ehkäisevällä työllä

kyennyt vähentämään joissa-

kin paikoissa radikaalisti nuor-

ten julkijuopottelun aiheutta-

mia ongelmia. Alle 15-vuoti-

aiden kohdalla on myös var-

mistuttava mahdollisesta las-

tensuojelutarpeesta.

Nykyinen hallitus teki vuon-

na 2003 periaatepäätöksen, jos-

sa määriteltiin alkoholipolitii-

kan keskeiset linjaukset. Toi-

mijoiksi päätettiin koota val-

tionhallinnon, kuntien, kirk-

kojen, järjestöjen ja elinkeino-

elämän edustajat alkoholihait-

tojen vähentämiseksi. Keskei-

sessä asemassa ovat koulut,

nuorisotyö, perusterveyden-

huolto, sosiaalitoimi ja polii-

si. Merkittäviä vastuunkanta-

jia ovat myös erilaiset vapaa-

aika- sekä liikuntajärjestöt sekä

alkoholielinkeino.

Lääninhallituksen alkoholi-

hallinnon ja poliisin valvon-

taa on tehostettu, mutta se ei

yksin riitä. Lähtökohtaisesti

kaikessa julkisessa toiminnas-

sa tavoitteena on oltava ensi-

sijaisesti haittojen ehkäisy ja

vähentäminen. Tuloksellisen

toiminnan takaamiseksi on tär-

keää, että jokainen, jolle alko-

holihaittojen ehkäisy kuuluu,

kantaa vastuunsa.

Vanhempien vastuu

esille

Nuorisotyössä keskeinen ta-

voite on päihteettömyyden tu-

keminen ja työssä luotetaan

pitkäjänteisen, yhdenmukaisen

ja nuoren oma vastuuta koros-

tavan päihteettömän arkipäivän

tekemisen tehokkuuteen. Nuor-

ten työpajoissa, joissa läänin

alueella on vuosittain noin

2700 nuorta, tehdään merkit-

tävää työtä nuorten syrjäyty-

misen ja päihteidenkäytön eh-

käisemiseksi. Päihteisiin liit-

tyviä ongelmia on työpajoissa

joka toisella nuorella.

Lääninhallituksen päihde-

työryhmä haluaa korostaa eri-

tyisesti lasten vanhempien vas-

tuuta. Kyse on tiedostamises-

ta, puuttumisesta ja huolen

kantamisesta.

Nuorten asioissa vastuu siir-

tyy sitten vasta viranomaisille

kun vanhempien omat voima-

varat eivät enää riitä. Nuoret

tarvitsevat kuitenkin vanhem-

pien lisäksi ympärilleen aikuis-

ten verkostoja, jotka puuttuvat

kouluissa, pihoilla ja kaduilla

nuorten tekemisiin. Lähikau-

pan edessä tapahtuvaan alko-

holin välitykseen alaikäiselle

voi puuttua ilmoittamalla siitä

kauppaan, poliisille ja nuorten

vanhemmille. Jotkut vanhem-

mat ovat sopineet omalla

asuinalueillaan yhteisistä nuor-

ten kotiintuloajoista.

Jokaisen aikuisen päih-

teidenkäyttötilanteet ovat te-

hokkainta päihdekasvatusta

nuorille. Nuorten toimintata-

pojen muutos vaatii näin myös

laajempaa muutosta aikuisvä-

estön toiminnassa. Meistä jo-

kainen omalla toiminnallaan

vahvistaa tai muuttaa vallalla

olevaa alkoholinkäytön kult-

tuuria, haluaa sitä tai ei. Kyse

on pienistä teoista, nuorten elä-

mäntilanteiden havainnoinnista

ja vastuun kantamisesta.

Tuoreen Pohjoismaisen,

Visa Europen tilaaman tut-

kimuksen mukaan suomalai-

set tulevat verkko-ostamises-

sa muutaman askeleen ruot-

salaisia (49 %), norjalaisia

(58 %) ja tanskalaisia (66

%) jäljessä. Suomalaisista 42

% tekee verkko-ostoksia.

Vaatteet ovat suomalaisten

ostoslistan kärkipaikalla, kun

taas norjalaiset ostavat mat-

koja, ruotsalaiset sijoittavat

kirjoihin ja tanskalaiset ovat

kaikkiruokaisia.

Tutkimus osoittaa, että suo-

malaiset miehet tekevät enem-

män verkko-ostoksia kuin suo-

malaiset naiset. Viimeisimmän

kuuden kuukauden aikana

verkko-ostoksia tehneet suo-

malaiset ovat kuluttaneet ost-

oksiinsa keskimäärin 100-500

euroa. Muihin ikäryhmiin ver-

rattuna keski-ikäiset ovat in-

ternetin suurimpia rahankulut-

tajia, ja eroavaisuuksia löytyy

myös miesten ja naisten välil-

Suomalaiset ostavat

verkkokaupasta muita

Pohjoismaita vähemmän

lä: miehet ostavat elektroniik-

kaa kun taas naiset hankkivat

vaatteita. Muita internetistä

ostettavia tuotteita ovat eloku-

vat, musiikki, liput, matkat ja

kirjat.

Verkko-ostamisessa suoma-

laiset arvostavat nopeutta ja

vertailtavuutta. Matala hinta ei

ole ratkaisevin tekijä ostopää-

töstä tehtäessä. Suurin syy olla

ostamatta verkosta on halu kos-

ketella ja tunnustella tavaroita

ennen ostopäätöstä.

Korttikäyttäjät

erittäin tyytyväisiä

Vaikkakin yleisesti tiedossa

oleva huoli verkko-ostamisen

turvallisuudesta askarruttaa

osaa suomalaisvastaajista,

enemmistö heistä, jotka olivat

tehneet verkko-ostoksia kortil-

la kertoivat olleensa sen käyt-

töön erittäin tyytyväisiä. Eni-

ten verkossa käytetty kortti on

Visa, mutta myös laskulla mak-

saminen ja pankkien verkko-

maksupalvelun käyttäminen on

suomalaisten suosiossa.

- Verkko-ostamisessa tur-

vallisuus on erittäin tärkeää ja

tässä asiassa olemme ehdotto-

masti samaa mieltä suomalais-

vastaajien kanssa. Suomalais-

pankit kuuluvat kuitenkin vää-

rinkäytösten hallinnan kärki-

joukkoon ja Suomessa väärin-

käytökset ovatkin maailman

alhaisimmat. Viime vuoden

aikana Visa-kortilla tehdyt

verkkomaksut ovat kasvaneet

pohjoismaissa 136 prosentilla,

mikä osoittaa, että kuluttajat

ovat alkaneet yhä enemmän

luottaa verkko-ostamisen tur-

vallisuuteen. Visa sitoutuu

myös vahvasti turvallisuuteen

ja on kehittänyt palveluja ku-

ten VbyV – Verified by Visa”,

sanoo Visa Europen Pohjois-

Euroopan aluejohtaja Sven

Estwall.

Tutkimusta varten tehtiin

Suomessa noin 1000 puhelin-

haastattelua syyskuun 2005 ai-

kana.

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

Päätoimittaja

Erkki Petman,

03-514 1416, ilt. 0500-235 725

Toimittaja

Maija Latva,

03-514 1416, ilt. 050-555 6290

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

29,00/vuosikerta,

!

9,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Vammala, Mouhijärvi,

Suodenniemi, Kiikoinen

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET TIISTAIHIN

KLO 12 MENNESSÄ

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

Huittinen, Äetsä, Kauvatsa

Punkalaidun, Vampula

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,00 /pmm

!

1,20 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,20 /pmm

!

1,45 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,30 /pmm

!

1,60 /pmm

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

Suomalaisten porakai-

vovedestä saama säteily-

annos johtuu 75-prosent-

tisesti radonista, kerrotaan

Säteilyturvakeskuksen

(STUK) tutkija Pia Vester-

backan väitöstutkimukses-

sa kaivovesien radioaktii-

visista aineista. Väitös tar-

kastettiin Helsingin yli-

opistossa perjantaina 28.

lokakuuta.

Säteilyturvakeskuksen ve-

silaboratorion tutkija Pia

Vesterbacka selvitti tutki-

muksessaan muun muassa

Suomen kaivovesien luon-

non radioaktiivisista aineis-

ta aiheutuvaa säteilyaltistus-

ta sekä haitallisten aineiden

poistomenetelmiä.

Tutkimuksen mukaan po-

rakaivovedestä saatavasta

säteilyannoksesta 75 pro-

senttia aiheutuu radonista.

Radonin aktiivisuuspitoisuu-

den keskiarvo porakaivove-

dessä oli 460 becquereliä lit-

raa kohden (Bq/l) ja maape-

rän kaivovedessä 50 Bq/l.

Korkeimmat pitoisuuden

ovat Etelä-Suomessa, mut-

ta yksittäisiä korkeita pitoi-

suuksia on kaikkialla Suo-

messa. Radonin, radiumin,

uraanin, lyijyn ja poloniu-

Juomaveden

säteilyannos

pääosin radonista

min aktiivisuuspitoisuudet

analysoitiin 472 kaivovesi-

näytteestä eri puolilta Suo-

mea.

Porakaivovedessä

luonnon radioaktiivisten ai-

neiden aktiivisuuspitoisuu-

det olivat jopa kymmenen

kertaa suurempia kuin ren-

gaskaivovedessä.

Korkein

juomaveden

kautta aiheutuva vuotuinen

säteilyannos porakaivove-

den käyttäjälle oli tässä tut-

kimuksessa 6,8 millisiever-

tiä (mSv) ja maaperän kai-

von käyttäjälle 0,6 mSv. Po-

rakaivojen käyttäjät saavat

vedestä keskimäärin noin

kymmenen prosenttia suo-

malaisten saamasta keski-

määräisestä säteilyannokses-

ta, joka on 3,7 mSv vuodes-

sa. Rengaskaivojen käyttä-

jien vedestä saama osuus on

noin yksi prosentti vuotui-

sesta säteilyannoksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin

lisäksi erilaisten poistome-

netelmien toimivuutta sekä

oikeaoppisia näytteenotto- ja

analysointimenetelmiä. Tie-

toa tarvitaan, jotta voidaan

vähentää suomalaisten juo-

maveden kautta saamaa sä-

teilyaltistusta ja välttää suu-

rimpia annoksia.

Autoliitto on julkaissut

vuoden 2004 tapaan suo-

malaisten automatkailijoi-

den matkailutottumuksia

ja mielipiteitä selvittäneen

Automatkailututkimuksen.

Tutkimuksen mukaan Hel-

sinki-Tallinna-lauttayhteys

automatkan lähtöreittinä

on kasvattanut suosiotaan

Tukholman kustannuksel-

la. Suosikkikohteiden kär-

jessä ovat edelleen myös

Itävalta, Italia ja Viro.

Autoliiton julkaisemaan

tutkimukseen tuli vastauk-

sia 572, hieman vähemmän

kuin vuosi sitten vastaavan-

laisessa tutkimuksessa. Val-

taosa matkailijoista oli liik-

kunut omalla henkilöautol-

laan (41 %). Matkailuauton

suosio oli kasvanut reippaas-

ti viime vuodesta: tänä vuon-

na matkailuautolla liikkui

30,5 prosenttia, kun viime

vuonna luku oli vain 10,9

prosenttia. Matkaryhmän

kokoonpano oli pieni, 1-2

henkilöä. Matkan kokonais-

kustannukset asettuivat suu-

rimmalla osalla vastanneis-

ta 1.000-3.000 euroon.

Automatkan pituudet ovat

kasvaneet viime vuodesta.

Yhteensä 74 prosenttia vas-

tanneista oli ajanut lomansa

aikana 2000 kilometristä yli

6000 kilometriin.

Autoliiton matkailupääl-

likkö Eila Ollikainen kertoo,

että laivamatkojen hinnat

ovat nousseet vuosi vuodel-

ta ja siten lippujen osuus

matkabudjetista on jo mer-

kittävä. Tallinnan laivalippu-

jen edullisemmat hinnat

houkuttelevat yhä useampaa

valitsemaan Via Baltican,

mutta toisaalta sitä kautta

ajettaessa kertyy enemmän

kilometrejä.

Eniten suosiota on kasvat-

tanut Itävalta. Perässä tule-

vat Italia ja Viro. Silti Sak-

sa, Ruotsi ja Tanska pitävät

pintansa kohdemaiden kär-

kikolmikkona.

Helsinki-Tallinna-

lähtöreitti ykköseksi

Tukholman sijaan

- Itävallassa pidettiin jää-

kiekon MM-kisat touko-

kuussa 2005. Yleensä kilpai-

lut ja suurtapahtumat lisää-

vät matkailijamääriä muina-

kin aikoina. Itävallan mat-

kailutoimiston tilastojen pe-

rusteella suomalaisten yöpy-

misten määrä on kasvanut

tammi-elokuussa 18,6 pro-

senttia vuoteen 2004 verrat-

tuna, Ollikainen kertoo.

Itävallan sijainti on ihan-

teellinen sekä Via Balticaa

että Ruotsia kauttakulkureit-

tinään käyttävien kannalta.

Tukholmasta on 1612 kilo-

metriä Wieniin, Tallinnasta

ajokilometrejä tulee 1763.

Lisäksi Itävallan hintataso

polttoainehintoja myöten on

edullisempi kuin Saksan,

Sveitsin tai Italian.

Tutkimuksen mukaan

suomalainen automatkailija

arvostaa matkan aikana eni-

ten opasteiden ja kylttien

selkeyttä (60 %), teiden kun-

toa ja liikennekulttuuria (58

%) sekä majoitusvaihtoeh-

toja ja -tasoa (50 %).

Automatkailijoilta kysyt-

tiin myös, olivatko he koh-

danneet matkallaan vastoin-

käymisiä. Tavallisimpana

syynä matkan keskeytymi-

seen olivat rengasongelmat.

Sen sijaan ilkivalta- ja var-

kaustapauksia oli vain muu-

tama, joten automatkailu

koettiin turvalliseksi mat-

kustusmuodoksi.

Tutkimuksessa pyydettiin

myös listaamaan kohteita,

jotka olivat jääneet parhai-

ten mieleen. Eniten mainin-

toja saivat Garda-järvi, Tans-

kan Legoland ja Norjan vuo-

not ja vuoristot.

Tutkimuksen toteuttaja oli

ensi vuonna restonomiksi

valmistuva Harri Mäki, joka

teki ensimmäisen vastaavan-

laisen tutkimuksensa Auto-

liitolle vuonna 2004. Nyt

tutkimus tehtiin opinnäyte-

työnä, ja vastaajina olivat

kesällä 2005 automatkan

tehneet suomalaiset.

Tulevana viikon vaihteena vietämme pyhäin-

päivää. Viime vuosina päivästä on muodostu-

nut edesmenneiden vainajien muistopäivä. Mo-

nissa kirkoissa vallitsee harras tunnelma kynt-

tilöiden sytyttyä ja vainajien nimien kuuluessa

alttarilta. Kyynel vierähtää monen silmäkul-

massa eikä siinä juuri sanoja tarvita. Suru, kai-

paus mutta myös riemu ja toivo ovat läsnä tuossa

hetkessä.

Raamattu puhuu myös edesmenneistä pyhis-

tä. Se ei muistele vainajia yleisluontoisella ta-

valla vaan se puhuu aivan erityisistä vainajista,

niistä, jotka uskossa Herraan Jeesukseen ja us-

konkilvoituksessaan osoittivat rohkeutta ja lu-

juutta. Heidän osoittamansa uskonkilvoitus näh-

dään esimerkkinä vielä matkalla oleville ja kai-

kille jälkipolville. Tällaisia pyhiä oli syytä muis-

tella ja ottaa heistä esimerkkiä.

Nykyään on yleistymässä pyhimysten palvon-

ta. Tässä lienee syynsä katolisella kirkolla, jon-

ka teologiaan pyhimykset olennaisena osana

kuuluvat. Uskonpuhdistuksen aikaan katolinen

kirkko opetti, että tällaisilla pyhillä tai pyhi-

myksillä olisi myös ns. ylimääräisiä ansioita

Jumalan edessä. Tätä hyvien tekojen tai ansioi-

den ylijäämää nämä pyhimykset sitten voivat

jakaa vähemmän ansioituneille. Tästä johtui ja

juontuu edelleenkin se, että monet ovat huuta-

neet pyhimyksiä avukseen hätäänsä. Raama-

tun selkeän opetuksen mukaan pyhät ja pyhi-

mykset eivät ole välimiehenämme tai auttajiam-

me. On vain yksi välimies ja yksi auttaja, Va-

pahtaja, Jeesus.

Jeesuksen seuraajat ovat myös Raamatun

mukaan pyhiä, eivät sen tähden mitä itse ovat,

vaan sen tähden, että he ovat Herralle pyhitet-

tyjä ja Herran omaisuutta. Uskollinen herran

oma saattaa sitten omalla esimerkillään olla roh-

kaisuna ja toivon antajana muille kaidan tien

kulkijoille. Niinpä Raamattu kehottaa ennen

kaikkea tarkkaamaan tällaisten pyhien loppua

ja ottamaan siitä oppia. He näet todistavat, että

Herra pitää omista pyhistään huolta loppuun

asti.

Hyvää pyhäinpäivää

Theofilus

Pyhäinpäivä

Page 4 - Alueviesti_44_2005