Torstai joulukuun 8. 2005
4
Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä
Jakelulevikki
30.775
kpl
Alueviestillä
tavoitat kaikki!
LAATU-
LEHTI!
K
A
U
P
U
N
K
I
L
E
H
T
I
E
N
L
I
I
T
O
N
J
Ä
S
E
N
49
Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619
TOIMITUS:
Päätoimittaja
Erkki Petman,
03-514 1416, ilt. 0500-235 725
Toimittaja
Maija Latva,
03-514 1416, ilt. 050-555 6290
ILMOITUSMYYNTI:
Mainospäällikkö
Matti Tolonen,
03-514 1416 tai 0500-769 261
TOIMISTO:
Hopunkatu 1
38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA:
Kustannusliike
Aluelehdet Oy
SIVUNVALMISTUS:
Keskuskuva Ky, Offset
Vammala
PAINOPAIKKA:
Allatum Oy, Pori
Lehden voi tilata jakelualuei-
den ulkopuolelle Suomessa
!
29,00/vuosikerta,
!
9,00/3 kk.
Mikäli lehden
jakelussa on
häiriöitä, ottakaa
yhteys postiin
Vammala, Mouhijärvi,
Suodenniemi, Kiikoinen
Toimitus, konttori, myynti
%
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
Ilmoitusaineisto:
Seurakuntatiedot:
Järjestöpalstailmoitukset:
ILMOITUKSET TIISTAIHIN
KLO 12 MENNESSÄ
Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-
seen mahdollisesti tulevista virheistä ei
lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden vastuu
rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-
tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-
tuksista, valokuvista tai ääninauhoista
eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.
Huittinen, Äetsä, Kauvatsa
Punkalaidun, Vampula
POSTIN PUHELINPALVELU
p. 0200 71000
ILMOITUSHINNAT alv 0%
JSN
Kaupunkilehtien Liitto on mukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamisessa.
Liitto on yksi Julkisen Sanan
Neuvoston taustayhteisöistä.
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Tekstisivut
väri-ilmoitus
"
1,00 /pmm
"
1,20 /pmm
Takasivu
väri-ilmoitus
"
1,20 /pmm
"
1,45 /pmm
Etusivu
väri-ilmoitus
"
1,30 /pmm
"
1,60 /pmm
POSTIN PUHELINPALVELU
p. 0200 71000
Äetsän kunnanvaltuuston
ensi maantain kokous on eri-
tyisen vahvasti talousasioi-
hin paneutuva kokous. Kun-
nan oman talousarvion sekä
tulevien vuosien taloussuun-
nitelman lisäksi hyväksyttä-
vänä on perusturvakuntayh-
tymän talousarvio. Oman
värinsä tuo myös valtuutet-
tu Timo Nurmen säästöaloi-
te, joka käsitellään kokouk-
sessa omana erillisenä asia-
kohtanaan.
Talousarvioon ja taloussuun-
nitelmaan sisältyvä Jokisivun
ja Honkolan koulujen lakkaut-
taminen vuonna 2007 tuonee
kokoukseen puheenvuoroja
Äetsän kouluverkosta. Tarkoi-
tus on yhdistää Jokisivun kou-
lu Kiikan kouluun ja Honko-
lan koulu Pehulan kouluun.
Valtuustolla on myös hyväk-
syttävänään perusturvajohtajan
ja sivistyskeskuksen johtajan
muutosehdotukdet kuluvan
vuoden talousarvioon. Terve-
ydenhuollossa 111 600 euron
lisämäärärahan osoitteena on
Äetsän valtuustolla
runsaasti talousasioita
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja
61 000 euron lisämäärärahan
osoitteena Sastamalan perus-
turvakuntayhtymä.
Nurmi haluaa säästöjä
hallinnostakin
Valtuutettu ja kunnanhalli-
tuksen varapuheenjohtaja Timo
Nurmi (sd) on tehnyt esityk-
sen säästöistä, joita tasapuoli-
suuden nimissä tulisi löytyä
myös hallinnosta. Aloite on
kaksiosainen.
Nurmi esittää ensinnäkin,
että tulevana vuonna kunnan-
hallituksen kokouksissa läsnä
olevien henkilöiden kokous-
palkkiot puolitetaan nykytasos-
ta. Kokouksiin osallistuvien
tulisi hänen mielestään olla esi-
merkkinä muille ja osallistua
osaltaan säästötalkoisiin. Nur-
mi näkee tarpellisempana siir-
tää säästyvät varat esimerkik-
si omaishoitajien korvauksiin.
Toisessa osassa Nurmi esit-
tää, että kunnaviraston auki-
oloajat olisivat vuoden 2006
alkutalvella kolmen kuukauden
ajan vain kolme päivää viikos-
sa eli maanantai, tiistai ja kes-
kiviikko. Torstaina ja perjan-
taina virkamiehet ja henkilö-
kunta olisivat poissa. Tämä ei
koskisi kodin- ja terveydenhoi-
tajia sekä työnsä luonteesta
välttämättömiä muita henkilöi-
tä.
Nurmen mukaan kuntalais-
ten palvelut eivät tästä merkit-
tävästi huonone. Henkilökun-
nan tulotasoon ja kunnan ve-
rotuloihin ei tulisi esityksen
mukaan paljon muutoksia. Li-
säksi irtisanomisilta vältytään.
Nurmi viittaa virastotalon
olevan suljettuna kesäisin yh-
täjaksoisesti kolme viikkoa il-
man suurempia ongelmia. Nyt
esitettävänä ajankohtana kulut,
esimerkiksi sähkö- ja lämmi-
tyskulut, tarjoavat mahdolli-
suuden suuriin säästöihin. Kai-
ken kaikkiaan Nurmi arvioi
esityksestään koituvan mah-
dollisesti noin 200 000 euron
säästöt.
Kunnanhallituksen mukaan
talous ei ole kriisissä vaan va-
kaa.
Väestön ikääntyminen ja
joukkoliikenteen supistami-
nen lisäävät Kelan matka-
korvausmenoja. Kela maksoi
sairaanhoitoon liittyviä mat-
kakorvauksia viime vuonna
lähes 600 000 henkilölle.
Eniten korvauksia maksettiin
ikääntyneiden matkoista.
Korvauskustannukset ovat
nousseet voimakkaasti kym-
menen viime vuoden aikana.
Muun muassa väestön ikään-
tymisen, julkisen liikenteen
yhteyksien harventumisen ja
kuljetuskustannusten nousun
vuoksi korvausmenojen kasvu
jatkuu entistä rajumpana, en-
nustetaan Kelan tutkimusosas-
ton tuoreessa raportissa.
Kela korvasi matkoja viime
vuonna 140,8 miljoonalla eu-
rolla. Vaikka matkakorvaukset
ovat vain kymmenesosa kai-
kista Kelan maksamista sai-
raanhoitokorvauksista, ne vai-
kuttavat merkittävästi tervey-
denhuollon toimivuuteen. Il-
man matkakustannusten kor-
vaamista potilaille aiheutuisi
sairaanhoitoon matkustamises-
ta huomattavia kustannuksia
erityisesti harvaan asutuilla
seuduilla. Se voisi vaikeuttaa
hoitoon pääsyä.
Logistiikkaa
reissaamiseen
Säästääkseen kuljetuskus-
tannuksissa Kela on järjestä-
nyt esimerkiksi potilaiden yh-
teiskuljetuskokeiluja sekä edis-
tänyt matkojen ketjuttamista
niin, että mahdollisimman suu-
ri osa matkasta tehtäisiin jul-
kisilla kulkuvälineillä. Lähi-
vuosina matkojen yhdistely
yleistyy entisestään, sillä lii-
kenne- ja viestintäministeriön
tavoitteena on perustaa eri puo-
lille Suomea matkapalvelukes-
kuksia, joiden tehtävä olisi
muun muassa matkojen yhdis-
tely.
Raportin mukaan matkakor-
vauksia pitää tarkastella laa-
jemmin osana terveydenhuol-
lon toimintaa. Muun muassa
palvelut, jotka kunta ostaa po-
tilaiden kotikuntaa kauempaa,
lisäävät matkakustannuksia,
mutta toisaalta potilaan hoito
voi siten olla parempaa tai to-
teutua nopeammin. Kokonais-
taloudellisesti tämä voi olla
yhteiskunnalle edullisin ratkai-
su. Tärkeää on lisätä arvioita,
joissa huomioidaan kattavasti
eri tahojen kustannukset ja
hyödyt.
Kela yhä kovemmalla
matkakorvauskuluissa
Satavuotiasta Elintarviketyöläisten
liittoa juhlittiin
Liiton ensimmäinen osasto
perustettiinTampereella Leipuri
ja Kondiittori Osastojen edus-
tajakokouksessa 1905. Jäseniä
27 500 henkeä ja osastoja yli
Kultaisen ansiomerkin saajat Maarit Virtanen ja Sinikka Saarela (keskellä). Oikealla Ritva
Varjonen turun aluetoimistolta.
Satavuotiasta Elintarvike-
työläisten liittoa (SEL) juh-
littiinVammalassakin paikal-
lisosaston voimin Rudolfin
keitaalla, missä myös luovu-
tettiin liiton kaksi kultaista
ansiomerkkiä. Ne saivat
osaston puheenjohtaja Sinik-
ka Saarela ja sihteeri Maarit
Virtanen.
90. Työaloja olivat teollisuus,
leipomo, liha ja meijeri.
Vammalan osasto on Vam-
malanElintarviketyöläistenLiit-
to ry os. 100. Se on perustettu
vuonna 1963 ja jäseniä on n.
90, joista miehiä n.20 ja naisia
70. Työaloja Vammalassa on
leipomo, liha ja teollisuus.
Rudolfin keitaalla ansio-
merkkien luovuttajina toimivat
Erkki Rantanen, Maarit Pino-
mäki, Ritva Varjonen, Tuula
Luoto-Alajärvi ja Markku Ala-
järvi Länsi-Suomen aluetoimis-
tolta.
Joutsenten reitti ry:n
hallitukus hyväksyi maa-
nantaina uuden kehittä-
misohjelman "Koiramäen
Konstit!" rakennerahasto-
kaudelle 2007-13 toimi-
tettavaksi maa- ja metsä-
talousministeriöön. Kehit-
tämisohjelmalla tavoitel-
laan maaseudun elämän
laatua parantavia kehit-
tämishankkeita 4,9 mil-
joonan euron arvosta:
mm. 75 uutta työpaikkaa,
miljoonan euron liike-
vaihdon lisäystä maaseu-
tuyrityksissä, 1 000 uut-
ta asukasta ja 100 000
kävijän kasvua matkai-
luun.
Kehittämisohjelma ja-
kaantuu kahdeksaan kehit-
tämisteemaan: työllisyyden
edistämiseen ja yritysyh-
teistyöhön, maa- ja metsä-
talouteen, matkailuun, ky-
lätoimintaan, kulttuuriin,
nuorten hyvinvointiin, ym-
päristönhoitoon sekä kan-
sainvälistymiseen. Tärkein
teemoista on työllisyyden
edistäminen ja yritysyhteis-
työ, johon kohdennetaan
kolmannes julkisista varois-
ta. Myös maa- ja metsäta-
lous, nuorten hyvinvointi ja
kulttuuri kasvattivat rahoi-
tusosuuksiaan kuluvaan
ohjelmakauteen verrattuna.
Toiseksi tärkeimpänä tee-
mana säilyi kylätoiminta,
johon on tavoitteena osoit-
taa neljännes julkisesta ra-
hoituksesta. Teemojen ke-
hittämiseksi on työryhmät-
yönä linjattu 40 tärkeintä
kehittämisstrategiaa, jotka
ohjaavat hankesuunnittelua
ja -rahoitusta.
Ohjelman rahoituksesta
maa- ja metsätalousminis-
teriön osuus on 59 prosent-
tia, yksityisten toimijoiden
osuus 27 prosenttia sekä
toimialueen kuntien osuus
14 prosenttia. Kuntarahoi-
tus säilyy nykyisen rahoi-
tuskauden tasolla eli 1,90
eurossa asukasta kohti.
Neuvottelukierros kunnan-
valtuustoissa ja -hallituksis-
sa tehdään alkuvuonna
2006. Ohjelmaa on mahdol-
lista päivittää syyskuun lop-
puun 2006 saakka. Ohjel-
maan voi tutustua ja sitä voi
kommentoida Joutsenten
reitti ry:n kotisivuilla osoit-
teessa
sentenreitti.fi. Valtion ja
EU:n rahoitusosuuksien
myöntämisestä
päättää
maa- ja metsätalousminis-
teriö ensi vuoden aikana.
Uuden ohjelmakauden han-
kehaku voitaneen avata
vuonna 2007.
Rahoituskiista ratkesi
Joutsenten reitti ry ja Pir-
kanmaan TE-keskus ovat
päässeet yksimielisyyteen
rahoituskiistassaan. TE-
keskuksen 21.10.2005 toi-
mittaman muistion mukaan
"TE-keskuksen niukat hen-
kilöresurssit hidastivat ra-
hoitushakemusten käsitte-
lyä lähes koko ohjelmakau-
den. Tästä johtuen vuosit-
tain toimintaryhmien puol-
tovaltuudeksi siirretty mää-
räraha ei tullut sidotuksi
täysimääräisesti kaikkina
ohjelman toteuttamisvuosi-
na". Vuoden lopussa käyt-
tämättä jäänyt määräraha
nollattiin maa- ja metsäta-
lousministeriön toimesta.
Tästä huolimatta raha las-
kettiin mukaan Joutsenten
reitin kokonaisrahoituske-
hykseen, mistä johtuen TE-
keskuksen seuranta osoitti
yli 200 000 euroa suurem-
paa puoltovaltuutta kuin
todellisuudessa
voitiin
hankkeisiin sitoa.
Tilanne johti siihen, että
Joutsenten reitti ry ja TE-
keskus keskustelivat täysin
eri luvuista, jolloin keski-
näinen luottamus katosi.
TE-keskus kompensoi me-
netettyjä varoja kahdella
puoltovaltuuden lisäyksel-
lä, jolloin todellisuudessa
päästiin lähelle Joutsenten
reitti ry:n TE-keskuksen
kanssa tekemän aiesopi-
muksen lukuja: TE-keskuk-
sen seurannan mukaan 2,2
miljoonan euron EU+valtio
-kokonaispotista on jäänyt
saamatta 27 000 euroa,
mikä johtuu EU-osuuksien
ennenaikaisesta loppumi-
sesta.
Selvityksen alla on Jout-
senten reitin puoltamien,
ilman rahoitusta jääneiden
hankkeiden kustannusten
korvaaminen. Punkalaitu-
men kunta on jättänyt vali-
tuksen vastaanottokeskuk-
sen Työ kohtaa tekijänsä -
hankkeen hylkäämisestä.
Joutsenten reitillä
kunnianhimoinen
kehittämishanke
Kokonaiskustannukset 4,9 Me
Vuoden 2006 luon-
toisetuarvot on vahvistet-
tu 30.11.2005. Päätök-
seen ei ole tullut raken-
teellisia muutoksia. Asun-
toetujen arvot nousevat
koko maassa. Syynä on
vuokratason nousu. Eri-
tyisesti päästökaupan ar-
vioidaan nostavan lämmi-
tyskustannuksia.
Ravintoedun arvo on
4,90 e (korotus 10 senttiä)
silloin kun välittömät kus-
tannukset ovat enintään
8,20 e aterialta (korotus 20
Ensi vuoden
luontoisedut
on vahvistettu
senttiä). Autoetujen arvoi-
hin ei tule muutoksia. Etu-
jen kuukausiarvot ovat ikä-
ryhmä vapaa autoetu
auton käyttöetu:
A 1,4 % auton hinnasta
+ 250,00 e 1,4 % auton hin-
nasta + 90,00 e
B 1,2 % auton hinnasta
+ 260,00 e 1,2 % auton hin-
nasta + 100,00 e
Myös puhelinetujen arvot
säilyvät ennallaan 20 euro-
na kuukaudessa. Matkapu-
helinedun arvo kattaa ensi
vuoden alusta myös multi-
mediaviestit.
Joulunalus on erikoista aikaa. Siihen
kuuluu joillekin hiljentyminen, joillekin
sen vastakohta eli juhliminen. Kaikkia
koskettaa kuitenkin joulukuun kuuden-
nen päivän sanoma: Suomen itsenäisyys,
jonka takuumiehiä, sotaveteraaneja, rin-
tamanaisia ja lottia on edelleen keskuu-
dessamme.
Itsenäisyyspäivän vietto on hyvin tär-
keä, suomalaisia yhdistävä perinne. Sen
merkitys ennen sotia oli varmasti toisen-
lainen, Venäjästä saadun itsenäisyyden
arvostamista. Sotien jälkeen on muistet-
tu sitä, miten raskain lunnnain tuo itse-
näisyys saatiin pelastetuksi.
Dosentti Heikki Tala kiteytti veteraa-
nien panoksen Äetsän juhlapuheessa
konkreettisemmin kuin olen kuullut ke-
nenkään koskaan kiteyttävän. - Toiseen
maailmansotaan osallistuneista maiden
pääkaupungeista vain kolme jäi valloit-
tamatta: Lontoo, Helsinki ja Moskova.
Taidatkos sen selkeämmin sanoa!
Tätäkin kaikkea demokraattisesti va-
litsemamme edustajat juhlivat itsenäi-
syyspäivän vastaanotolla Presidentinlin-
nassa. Turhempaakin sakkia joukkoon
mahtuu, ja juuri se joukko rehvastelee
jopa viikkoja ennen juhlia puvustollaan.
- Kallis samba, sanon minä Eugen
Malmsténia siteeraten. Pyörähdys ker-
ran vuodessa telkkarissa tai jopa suo-
rastaan iltapäivälehdessä tulee kyllä hin-
toihinsa.
Brasilian suurlähettiläs, diplomaatti-
kunnan vanhin, sanoikin haatattelussa
6. joulukuuta: - Suomi on tasavalta 364
päivää vuodessa ja muuttuu monar-
kiaksi yhdeksi päiväksi kerran vuodes-
sa.
Erkki Petman
Vakavaa ja
vallatonta
1,2,3 5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,...32