Page 9 - Alueviesti_49

Torstai joulukuun 8. 2005

9

Ajattelemisen aihetta

• muistokivinäyttely

• kivisuunnittelu

• lisänimikaiverrukset

• ym. alan työt

HAUTAKIVET

• valmistukset

• kaiverrukset

• kultaukset

-kivitaulut

Kivihuolto Nykänen

Kokemäki, puh. (02) 546 0025

Ay

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

P

E

I

P

O

H

J

A

N

K

I

V

I

V

E

I

S

T

Ä

M

Ö

TEHDAS: Kokemäki

puh. 02-6317 500, 0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042

Hautauspalvelut

Itsenäisyydestä

Itsenäisyyspäivän aikoihin näemme ja ko-

emme itsenäisyyden merkityksen. Ei ole aivan

yhdentekevä asia, onko maa tai kansa itsenäi-

nen. Tämähän näkyy selvästi siinä, miten maat

ja kansat ovat jopa taistelleet itsenäisyytensä

saavuttamiseksi tai sen säilyttämiseksi tai sii-

nä, miten hanakasti itsenäisyys on otettu vas-

taan kun siihen on ollut mahdollisuus. Oman

kansamme historia on oiva osoitus ja todiste

tästä.

Itsenäisyydestä puhutaan paitsi valtiollisella

myös paikallisella tasolla. Viime aikoina on suo-

malaisia puhuttanut tulevat kuntauudistukset tai

kuntaliitokset. Ajatus on luoda suuria suurkun-

tia. Tämä koskee myös paikallisseurakuntia, joita

kuntaliitosten seuraukset myös koskevat. Taval-

lisen kuntalaisen tai seurakuntalaisen kohdalla

tämä saattaa tuntua hyvältä, hämmentävältä

tai jopa raivostuttavalta asialta. Löytyy näkö-

kulmia puolesta tai vastaan. Monet kokevat,

että näin heiltä riistetään paikallinen itsenäi-

syys, koskee se sitten kuntaa tai seurakuntaa.

Näemme näissä kysymyksissä ainakin sen, että

tietyssä määrin ihmisen tai hänen sosiologisen

ryhmänsä mahdollisuus vaikuttaa ruohonjuu-

ritasolla asioihinsa ja tietynlainen itsemäärää-

misen oikeus (itsenäisyys) on tärkeä asia. Mitä

kauempana tavallisesta ihmisestä päätöksente-

ko on, sitä kasvottomampi se on. Tämä koskee

yhtä lailla seurakuntia kuin kuntiakin.

Erityisesti seurakunnallinen itsemääräys on

tavalliselle ihmiselle uskomattoman tärkeä. Kas-

vottomat kaukana olevat päättäjät voivat kyllä

paperilla todistella tiettyjen ratkaisuiden - jot-

ka miltei aina ja järjestään ja kaikkialla koske-

vat taloudellisia näkökohtia - järkevyydestä

mutta jotka paikallistasolla usein koetaan kun-

nan tai seurakunnan perustehtävän kannalta

työtä hidastavina tai jopa suorastaan sitä estä-

vinä. Toteutuu se, mikä on nähtävissä yhteis-

kunnassa. Kun päättäjät eivät elä sen yhteisön

elämää, jonka asioita päättävät, lopputulokset

ovat harvoin hyviä ja tyydyttäviä vaikka olisi-

vatkin talousnikkareiden ja pörssihaiden suosi-

tusten mukaisia.

Raamatusta näemme, että sekä kansan että

seurakunnan itsenäisyys on Jumalan armoa. Ju-

malaansa vastaan kapinoiva kansa voi saada

mitä haluaa eli jumalattomuuden. Jumalansa

ja totuuden hylkäävä seurakunta voi saada itse

hankkimansa kurituksen (ks. Ilm. 2-3). Näin sekä

kansalliseen että hengelliseen itsenäisyyteen

kuuluu vääjäämättä myös vastuu.

Valitettavasti näyttää siltä, että tämä vas-

tuun näköala suhteessa itsenäisyyteen on viime

vuosikymmeninä hävinnyt sekä kansallisesta että

seurakunnallisesta ajattelusta. Olisikohan meil-

lä tässä itsetutkiskelulle sijaa?

Olkaamme siis kiitollisia itsenäisyydestä ja

muistakaamme sen tuomat velvoitteet.

Theofilus

Kiitos lähetysmyyjäisten lahjoit-

tajille, ostajille, lähetysväelle, rip-

pikoululaisille ja heidän vanhem-

mille. Tuotto lähetykselle 638.10

e.

Vampula

To 8.12.

klo 19 d- ja l-piiri Veijo

Mattilassa, Sirkka Peltola.

Su 11.12.

klo 10 messu, Plit, Hel-

ga Kopi. Yht.myyjäiset srk-talolla

alkavat hartaudella messun jälkeen.

Klo 19 kirkossa kauneimmat jou-

lulaulut, juonto: Anja Kojo, Jari

Jankama, kirkkokuoro, nuoriso-

kuoro, joht. Sirpa Laurolinna.

Ke 14.12.

klo 12 srk-talolla ilta-

päiväkerhon joulujuhla, päiväko-

tilasten ohjelmaa, Kisamaa, Plit,

pikkupaketti mukaan, kuljetukset

entiseen tapaan.

Pe 16.12.

klo 18 srk-talolla kirk-

kovaltuuston kokous, esityslista

nähtävillä virastosssa varmimmin

ke ja to klo 9-12.

KASTETTU:

Juulia Maria Aallotar Gustafsson

ja Emma Martina Uotila

KUOLLUT:

Raimo Martti Mäkinen 67 v, Aili

Esteri Lähteensuo 93 v.

Köyliö

To 8.12.

äiti-lapsikerho klo 10-12

kerhotilassa, Koho. Jouluaskarte-

lua. Lapsikuoron harjoitukset seu-

ASEMAKAAVOITUS

Keskustan korttelien 11 ja 16 asemakaavanmuutos

Keskustan kaupunginosan kortteleiden 11 ja 16 asemakaa-

vanmuutosehdotus pidetään maankäyttö- ja rakennusase-

tuksen 27 §:n mukaisesti nähtävillä 8.12.2005 – 9.1.2006

yhdyskuntasuunnittelun yksikössä kaupungintalon 2. kerrok-

sessa ja internetissä kaavoituksen sivuilla. Mahdolliset

kirjalliset muistutukset ehdotusta vastaan tulee jättää tänä

aikana kaupunginhallitukselle osoitettuina joko postitse

osoitteella PL 23, 38201 VAMMALA tai sähköpostitse osoit-

teella

vammala@vammala.fi

tai hallintokeskuksen kirjaa-

moon kaupungintalon 3.krs, Aarnontie 2 A.

Asemakaavanmuutos käsittää Keskustan kaupunginosan

korttelit 11 ja 16 Marttilankadun varrella. Kaavan laadinnassa

on painotettu vanhan rakennuskannan arvoja ja esitetty

eräitä rakennuksia säilytettäviksi.

Kilpinokankadun varren asemakaavanmuutos

Kilpinokankadun varren asemakaavanmuutosehdotus pide-

tään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti

nähtävillä 8.12.2005 – 9.1.2006 yhdyskuntasuunnittelun

yksikössä kaupungintalon II kerroksessa ja internetissä

kaavoituksen sivuilla. Mahdolliset kirjalliset muistutukset

ehdotusta vastaan tulee jättää tänä aikana kaupunginhalli-

tukselle osoitettuina joko postitse osoitteella PL 23 38201

VAMMALA tai sähköpostitse osoitteella

vammala@vammala.fi

tai tuomalla sen hallintokeskuksen kirjaamoon kaupungintalon

3.krs, Aarnontie 2 A.

Kilpinokankadun varren asemakaavanmuutos käsittää osia

Keskustan kaupunginosan kortteleista 33 ja 35 Marttilankadun

ja Kilpinokankadun liittymän tuntumassa.

Vammalassa 7.12.2005

KAUPUNGINHALLITUS

TONTTIJAON HYVÄKSYMINEN

Teknisen palvelukeskuksen johtaja on 2.12.2005 hyväksynyt

Sileekallion kaupunginosan korttelin 78 tonttien 1-6 tonttijaon.

Vammala 5.12.2005

TEKNINEN PALVELUKESKUS

rakuntatalolla klo 17, Ketola. Lau-

luryhmän harjoitukset seurakun-

tatalolla klo 18.30, Ketola.

Su 11.12.

messu kirkossa klo 10,

saarna: Lauri Parvio SLEY:stä, li-

turgina toimii Vuola, kanttorina

Ketola. Messun jälkeen kirkkokah-

vit ja Siionin kanteleen laulutuo-

kio Järvisalilla. Kauneimmat jou-

lulaulut Köyliön kirkossa klo 19,

Ketola, Vuola, lauluryhmä Hadas-

sa.

Ti 13.12.

raamattupiiri seurakun-

tatalolla klo 19, Kaumi.

Ke 14.12.

päivähartaus, jossa eh-

toollisen vietto Palvelutalolla klo

13.30, Vuola, Ketola.

To 15.12.

äiti-lapsikerho ker-

hotilassa klo 10-12, Koho. Jou-

lujuhlahetki. Klo 18 seurakun-

tatalolla kirkkovaltuuston ko-

kous.

Pe 16.12.

Lasten joulukirkko Köy-

liön kirkossa klo 10. Sotaveteraa-

nien ja –invalidien joulujuhla klo

14 seurakuntatalolla.

Su 18.12.

sanajumalanpalvelus kir-

kossa klo 10.

Säkylä

To 8.12.

klo 19 Vehka-ahon dia-

konia- ja lähetyspiiri Veijo Matti-

lan luona, Sirkka-Liisa Peltola.

Su 11.12.

klo 10 sanajumalanpal-

velus, Marja Joukio-Hirvijärvi,

Kaukinen, Säkylän Partion kirk-

kopyhä.

Ma 12.12.

klo 10-11.30 Moision

perhekerho, nyyttikestit.

Ti 13.12.

klo 10-11.30 Keskustan

perhekerho. Klo 13 hartaus Euran

työkeskuksessa, Marja Joukio-Hir-

vijärvi.

Ke 14.12.

klo 18 Miesten saunail-

ta Pihlavassa, Kimmo Koivisto

To 15.12.

srk:n kaikkien toiminto-

jen yht. joulujuhla. Kirkkohetki klo

18, sitten joulupuuro srk-talolla.

Pe 16.12.

klo 10.30 jouluhartaus

vanhainkodissa ja osastoilla, Iso-

talo, Kaukinen, Hilkka Koivisto,

Mieskvartetti

Su18.12.

klo10messukirkossa,saarna

MarjaJoukkio-Hirvijärvi,Isotalo,Kau-

kinen. Klo 18 Kauneimmat joululau-

lut kirkossa, juontaa Urpu Kiviranta

KUOLLUT:

Seppo Olavi Valo 53 v, Eino Emil

Rantanen 80 v.

Kirkollisveroprosentti nou-

see ensi vuonna kymmenes-

sä seurakuntataloudessa, joi-

hin kuuluu yhteensä yksitois-

ta seurakuntaa. Samaan ai-

kaan kirkollisveroprosentti

laskee kahdeksassa seurakun-

nassa. Suurimmassa osassa

seurakunnista kirkollisvero

pysyy kuitenkin entisellä ta-

sollaan. Suomessa on ensi

vuoden alussa 410 seurakun-

tataloutta ja 548 seurakun-

taa.

Kirkollisveroa nostavien seu-

rakuntien määrä on pienempi

kuin kertaakaan tällä vuosikym-

menellä. Esimerkiksi vuoden

2005 alussa kirkollisveroa ko-

rotti 22 seurakuntaa ja vuoden

2004 alussa kirkollisvero nousi

21 seurakunnassa. Ensi vuon-

na kirkollisveroa laskevien seu-

rakuntien luku on suurempi kuin

yleensä viime vuosina.

Väkiluvultaan suurimmat kir-

kollisveroa korottavat seurakun-

nat ovat Heinolan seurakuntayh-

tymä sekä Nastolan, Hollolan,

Oulaisten ja Kemijärven seura-

Kirkollisvero muuttuu

18:ssa seurakunnassa

kunnat. Eniten kirkollisveropro-

senttia nostetaan Hollolassa ja

Konnevedellä, 0,25%kummas-

sakin.

Nokia laskee

Rovaniemen ja Nokian seu-

rakunnat ovat väkirikkaimmat

kirkollisveroa laskeneet seura-

kunnat. Kirkollisvero laskee

eniten (0,2 %) Ahvenanmaan

eteläisessä saaristoseurakunnas-

sa (Ålands södra skärgårdsför-

samling), joka muodostetaan

vuodenvaihteessa yhdistämällä

Föglön, Kökarin ja Sottungan

seurakunnat. Kirkollisvero las-

kee myös toisessa yhdistyväs-

sä seurakunnassa, Kaustisen ja

Ullavan seurakunnassa.

Korkein kirkollisveroprosent-

ti (2,25%) on Turun saaristossa

sijaitsevassa Iniön seurakunnas-

sa. Matalinta kirkollisveropro-

senttia (1,00%) maksetaan pää-

kaupunkiseudulla Helsingin,

Espoon, Vantaan ja Kauniais-

ten seurakuntayhtymissä sekä

Varsinais-Suomessa Turun ja

Kaarinan seurakuntayhtymässä.

Kuntien opetus- ja kult-

tuuritoimi tulee Kuntalii-

ton kyselyn mukaan kehit-

tymään voimakkaasti lähi-

vuosina. Tavoitteena ovat

taloudelliset säästöt, pal-

veluiden saatavuuden ja

laadun turvaaminen sekä

henkilöstöosaamisen pa-

rantaminen.

Kuntaliitto korostaa, että

palvelujärjestelmän uudista-

mista opetus- ja kulttuuritoi-

messa on jatkettava jo me-

neillään olevan kehittämis-

työn pohjalta. Pienenevien

ikäluokkien koulutusta on

kehitettävä niin, että entistä

harvempi jää pois työvoi-

masta. Pitenevät työurat ja

työelämän muutos edellyttä-

vät myös aikuiskoulutukseen

panostamista. Kulttuuri- ja

liikuntapalveluilla puoles-

taan ehkäistään ennalta ter-

veysongelmia ja lisätään

henkistä hyvinvointia, mikä

pienentää terveydenhuollon

menoja.

Kuntaliiton kuntien sivis-

tystoimesta vastaaville viran-

haltijoille suuntaama kysely

toteutettiin viime kesänä.

Kyselyyn vastasi 246 kun-

taa, joissa asuu 70 prosent-

tia Suomen väestöstä. Vas-

tausprosentti oli 59.

Jopa 89 prosenttia vastaa-

jista on suunnitellut toimen-

piteitä perusopetuspalvelui-

den uudistamiseksi lähivuo-

sina. Valtaosa suunnitelmis-

ta koskee kouluverkkoa, alu-

eellista yhteistyötä ja erityis-

opetuksen järjestelyjä. Tär-

keänä pidetään, että perus-

opetus toteutetaan paikallis-

ten olosuhteiden mukaan.

Jo tähän mennessä kun-

nat ovat yleisesti yhdistäneet

virkoja, lakkauttaneet koulu-

ja, järjestelleet erityisopetus-

ta ja yhdistäneet ala- ja ylä-

kouluja. Kouluja on lakkau-

tettu suhteellisesti eniten pie-

nissä alle 10 000 asukkaan

kunnissa, mutta verraten pal-

jon myös 20 ö 30 000 asuk-

kaan kunnissa.

Kuntaliitto korostaa, että

perusopetusta järjestettäessä

tulee arvioida luokan- ja ai-

neenopetuksen tarvetta ja

käytettävissä olevia opetta-

jaresursseja eri vuosiluokil-

la.

Lukioiden ja

ammatillisen

koulutuksen yhteistyö

tiivistyy

Kaksi kolmesta vastaajas-

ta aikoo toteuttaa uusia toi-

mia lukiokoulutuksen kehit-

tämiseksi lähivuosina. Lu-

kiokoulutuksen saatavuus ja

laadukkuus taataan vastaaji-

en mukaan lisäämällä toisen

asteen koulutuksen toimin-

Opetus- ja kulttuuritointa

uudistetaan rajusti lähivuosina

nallista ja hallinnollista yh-

teistyötä. Kaksi kolmasosaa

vastaajista aikoo kehittää lu-

kiokoulutusta lukioiden vä-

lisenä yhteistyönä, ammatil-

lisen koulutuksen yhteistyöl-

lä ja etäopetuksen avulla.

Etä-, verkko- ja moni-

muoto-opetuksen avulla py-

ritään parantamaan lukiokou-

lutuksen ja ammatillisen

koulutuksen saatavuutta si-

ten, ettei nuoren tarvitse läh-

teä liian kauaksi kotoa.

Suurin osa vastaajakun-

nista tarjoaa tällä hetkellä

itse lukiopalvelut, 37 %

hankkii lukiokoulutuksen lä-

hikunnalta ja 9 % kuntayh-

tymältä. Ammatillisesta kou-

lutuksesta suurin osa hoide-

taan jo nyt kuntarajat ylittä-

vänä yhteistyönä.

Kolmannes vastaajista il-

moitti vireillä olevista suun-

nitelmista ammatillisen kou-

lutuksen

kehittämiseksi.

Suunnitelmat koskivat toisen

asteen yhteistyön lisäksi uu-

sia koulutusaloja ja koulu-

tustehtävän laajentamista.

Kuntaliitto pitää tärkeänä

sitä, että nuorten ja aikuis-

ten ammatillista koulutusta

kehitetään kokonaisuutena,

johon tulisi nivoa myös työ-

voimapoliittinen koulutus.

Kuntaliiton mielestä kun-

tien roolia ammatillisen kou-

lutuksen kehittämisessä tu-

lisi vahvistaa järjestämista-

vasta riippumatta.

Tällä hetkellä kulttuuripal-

veluja tuotetaan ja järjeste-

tään pääsääntöisesti oman

kunnan asukkaille. Monessa

kunnassa yksittäisiä kulttuu-

ripalveluja, kuten tapahtu-

mia, taidekasvatusta tai mu-

seotoimintaa, tuotetaan myös

yhteistyössä

lähikuntien

kanssa, ostopalveluna tai eri

tahojen yhteistyönä. Koko

kulttuurisektorin palveluja

tuotetaan vain harvoin yh-

teistyönä.

Kulttuurin lähipalveluik-

si vastaajat määrittelivät var-

sinkin sellaiset toiminnot,

joilla voidaan katsoa olevan

merkitystä yhteisön identi-

teetin kannalta, kuten paikal-

liset tapahtumat, museot ja

kotiseututyön. Myös erityis-

ryhmien palvelut haluttiin

pitää lähipalveluina.

Omaa kuntaa laajemman

väestöpojan palveluina mai-

nittiin erityisesti isot tapah-

tumat ja taidelaitosten toi-

minta, jotka vaativat runsaas-

ti resursseja ja joiden asia-

kaspohja on selvästi yksit-

täistä kuntaa laajempi. Tai-

delaitosten toiminnan orga-

nisoiminen alueellisena yh-

teistyönä näkyy vastauksis-

sa kautta linjan. Hallintopal-

velujen alueellistaminen tuo-

tiin esille pienten ja keski-

suurten kuntien vastauksis-

sa.

Perusliikuntapaikat

halutaan säilyttää

lähellä asukkaita

Nuorisopalveluissa ja lii-

kuntapalveluissa vaihtoeh-

toiset järjestämistavat ja yh-

teistyö eri tahojen kanssa on

jo yleistä.

Vastaajat nostivat tär-

keimmiksi liikunnan lähipal-

veluiksi perusliikuntapaikat

ja niiden hoidon. Alueelli-

sena toimintana pidettiin kil-

pailutoimintaa, tapahtumia ja

leiritoimintaa.

Suurimpien liikuntapaik-

kojen rakentamiseksi ja hoi-

tamiseksi on jo usealla alu-

eella muodostettu kuntien,

seurojen ja liikeyritysten yh-

teisiä osakeyhtiöitä. Myös

yhdistettyjä nuoriso- ja lii-

kuntatoimesta vastaavien vir-

koja on perustettu koordinoi-

maan alueellisia liikunta- ja

nuorisopalveluja.

Nuorisolle suunnatuista

palveluista vastaajat halua-

vat säilyttää lähipalveluina

yleisimmin nuorisotilat, lei-

ri-, ohjaus- ja kerhotoimin-

nan ja erityisnuorisotyön.

Omaa kuntaa laajemmalla

alueella tuotettaviksi nuori-

sopalveluiksi nähtiin retket,

tapahtumat, työpajatoiminta

ja viranhaltijapalvelut.

Kirjastot ovat

verkottuneet

Kuntien välistä kirjastoyh-

teistyötä tehdään runsaasti

ns. kirjastokimpoissa. Yh-

teistyön laajuutta kuvaa se,

että suuri osa vastaajista il-

moitti hoitavansa sopimuk-

sella toisen kunnan kirjasto-

tehtäviä, kuten informaati-

kon tai kirjastotoimenjohta-

jan tehtäviä tai tukipalvelu-

ja.

Yli puolet vastaajista us-

koo Internet-palvelujen käy-

tön laajenevan ainakin mel-

ko nopeasti omalla alueel-

laan. Esimerkiksi aineistova-

raukset ja lainauusinnat su-

juvat Internetin kautta jo

monissa kunnissa.

Vastaajat määrittelivät lä-

hikirjastopalveluiksi yleisim-

min alle 15-vuotiaiden las-

ten ja ikääntyneiden kirjas-

topalvelut. Useimpien vas-

taajien mielestä myös kirjas-

ton tietokone- ja laitepalve-

lujen tulee olla asiakkaiden

lähellä helposti saavutetta-

vissa.

Joka kymmenes vastaaja

oli sitä mieltä, että kaikki kir-

jastopalvelut voitaisiin tuot-

taa omaa kuntaa laajemmal-

la väestöpohjalla. Ainakin

kirjastoaineiston yhteishan-

kintaa kannatti kolmannes

vastaajista.

Page 9 - Alueviesti_49_2005