Page 10 - Alueviesti_49

Torstai joulukuun 8. 2005

10

Arton

Sihti

Ilkka Vanteen ohjaama Lupaus-elokuva

kertoo sota-ajan nuorten elämästä lottien sil-

millä katsottuna. Tämä inhimillisellä ja rea-

listisella tavalla kerrottu kuvaus on erin-

omainen esimerkki siitä miten itsenäisyy-

temme kriittisimpien aikojen tuntoja voidaan

siirtää sukupolvelta toiselle. Nykyajan nuor-

ten on hyvä tietää mitä heidän isoisänsä ja

isoäitinsä aikoinaan tekivät tämän maan puo-

lesta.

Lupaus-elokuvan nuorilla oli elämässään

omia unelmia, mutta sota muutti arkielä-

män kulun ja muutti unelmat toisiksi. Lu-

pauksesta toimia isänmaan puolesta tuli vas-

tuunsa kantavien nuorten naisten elämän-

nuora. Vapaaehtoisina he tekivät työtään

vaikeissa olosuhteissa joukkojen tukena ja

vapauttivat työllään tuhansia miehiä rinta-

mille ja olivat siten ratkaiseva apu itsenäi-

syyden säilymisessä. Vanteen elokuva on

ennen kaikkea kunnianosoitus lottien työlle,

mutta samalla koskettava tarina siitä miten

sota runteli tavallisen perheen elämää.

Ennen elokuvan varsinaista ensi-iltaa

eduskunnan väki oli kutsuttu puhemiehen

toimesta katsomaan Lupaus-elokuvaa. Elo-

kuva hiljensi myös puheliaan edustajien jou-

kon. Sen päätyttyä kenelläkään ei ollut kiire

poistua, ei edes puhelimeen, vaan lopputekstit

ja musiikki kuunneltiin rauhassa hiiren hil-

jaisessa salissa. Olen varma, että monen mie-

lessä kävi se, kuinka pienten ongelmien pa-

rissa me nykypolvet saamme toimia. Se, että

silloin sodassa saavutettiin torjuntavoitto,

on mahdollistanut sen, että olemme voineet

kehittää maatamme kuten itse haluamme ja

edesauttaa meidän suomalaisten hyvinvoin-

tia.

On täysin kiistatonta, että se sukupolvi,

joka joutui tätä maata puolustamaan asein

tai tukemaan aseellista puolustusta muilla

töillä, on kantanut kaikkein suurimman taa-

kan. Ne nuoret, jotka säilyttivät sodassa hen-

kensä, ovat lisäksi olleet rakentamassa tätä

maata sodan raunioilta kohti nykyistä yh-

teiskuntaa. Heidän tekemänsä työn pohjalta

ovat heidän lapsensa saaneet paljon parem-

mista asemistaan viedä Suomea eteenpäin.

Kun nyt on vastuu siirtymässä jo sitäkin

seuraavalle sukupolvelle, niin aina on ollut

helpompi rakentaa edellisen pohjalle.

On tärkeää, että meillä on itsenäisyyspäi-

vä, joka pysähdyttää meidän ajattelemaan

sitä, mitä sotaveteraanit ja lotat ovat tämän

maan eteen tehneet. On tärkeää, että kaikis-

sa kouluissa kerrotaan isänmaan historiasta

ja sen kriittisimmistä vaiheista. On myös

tärkeää kertoa tavalla, joka pysähdyttää kii-

reisenkin nykyihmisen ajattelemaan. On ym-

märrettävä, että ne hyvät asiat, jotka meillä

on, eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne on

saavutettu taistelulla ja työllä ja niiden puo-

lesta monet aikansa nuoret joutuivat uhraa-

maan henkensä tai menettämään terveyten-

sä. Ilkka Vanteen Lupaus on onnistunut ker-

tomaan asioista tavalla, joka pistää nekin

ajattelemaan, jotka eivät itse ole niitä tapah-

tumia kokeneet. Vain kansakunta, joka tun-

tee juurensa, on todellinen kansakunta. Tässä

omien juurien tunnistamisessa Lupaus-elo-

kuvalla on oma arvonsa. Se ei ole vain elo-

kuva, vaan kuvaus ajasta, jonka merkityk-

sen sekä nykyisten, että tulevien polvien on

syytä ymmärtää.

Arto Satonen

Kansakunnan

on tunnettava

juurensa

”Jottei sinun kynääsi tyls-

tyneeksi luultaisi, niin kir-

joita nyt jotakin Aluevies-

tiin, vaikkapa ajankohtais-

ta sivuten sosiaalihuollon

tilaa”, pyysi tuttavani vuo-

den takaisia vuodatuksia

muistellessamme. Suoma-

lainen sananlasku ilmituo,

ettei ”ei kukkokaan käski-

en laula”, mutta siitä huo-

limatta lupauduin laitta-

maan ajatuksia jakeluun,

mikäli lehden toimittajat

katsovat kirjoittamani jul-

kaisukelpoiseksi.

Jatkuvasti tapahtuva yk-

sityisten, kuntien ja valtion

työsaroilla saa aikaan kipe-

rääkin keskustelua. Vam-

malassa ja lähialueilla pu-

huttavat kuntaliitosasiat,

jotka ovat nousseet arvoon

arvaamattomaan valtioval-

lankin rahanpuutteesta joh-

tuvan patistelun myötä.

Koulujen yhteensulauttami-

set synnyttävät painokasta

pohdintaa, eikä Vammas-

kosken ylittävän sillan le-

vitysremonttikaan ole sivut-

tunut olankohautuksin.

Mutta eniten ehkä ”pur-

nataan” tuosta ystäväni viit-

taamasta sosiaalihuollon ti-

lasta – yhteiskunnallisen

avun saatavuuden turvaa-

misesta mm. lasten-, terve-

yden-, sairauden- ja vanhus-

tenhoidon tarpeisiin. Toiset

näkevät nykymenon perin-

teiseltä tieltä suistumisena

ja eräät perusteellisesti

suunnitellulta toimenpiteel-

tä, kun saatiin auttajiksi nuo

kunnalliset palvelusetelit-

kin. Mitenköhän valtioval-

ta kuntamuotojen kanssa

selviytyy tulevaan kätkey-

tyvistä haasteista, ovatko ne

kivuliaita ja kenelle? Aika

sen näyttää!

Koulutoimessa tuo ky-

läkoulukausi alkaa olla

taaksejäänyttä elämää, väen

kylältä vähetessä asutuskes-

kusimun voimin. Vaikka

luulisi olevan samantekevää

ainakin joissain tapauksis-

sa millä laidalla koulu toi-

mii ja kuljetetaanko oppi-

laita taajamaan tai sieltä vä-

hän sivummalle. Nykyisin

toimivalla koulutuspolitii-

kalla on kannattavuutta ha-

muavat kehykset, jotka ajat

sitten sopeutettiin käyttöön.

Jo 1960-luvun loppupuolel-

ta muistan hälytyskellojen

kilkatuksen, kun edesmen-

neellä Tyrväällä ensimmäis-

ten lopetuslistalle priikus-

tettujen kansakoulujen saat-

tohoitoa alettiin tehdä. Sil-

loin monet aivan vakavalla

mielellä povasivat tällä pe-

lillä tulevaisuudessa tulevan

”kirkonkylienkin asukkail-

le” suuria vaikeuksia.

Unelmanpäivänä

Muistuteltiin ja huomau-

tellaan kaiketi vieläkin nuo-

ria pareja siitä että eivät tee

lapsia koulujenkin säilymi-

seksi. Ei se oppilaiden mää-

räkään ole kouluille mikään

tae nykyaikana, kun toimin-

toja lopetetaan monen kym-

menen oppilaan opinahjoil-

lakin. Tällaistenkin siirto-

jen osatekijäksi nimeän

moraalivajeisen markkina-

talouden, joka on tukevasti

kiinni vallankahvassa ta-

loustieteilijöiden, – aivotyö-

läisten aherruksin.

Tuon sillan levitysurak-

kasopimuksen allekirjoitta-

misen TVH:n seuraajan

Tieliikelaitoksen kanssa

kaupunkimme päättäjät oli-

sivat voineet siirtää pitkäl-

le tulevaisuuteen! Kyllä se

entinen jalankulku- ja pyö-

räilyratoineen olisi kosken

ylittävää liikennettä tyydyt-

tävästi palvellut. Niinpä, hi-

dastihan se vanha vähäsen

liikennettä töihin- ja kou-

luihinmenon aikoihin, mut-

ta sitä samaa menon hillin-

tää juuri aluerajoituksin ja

liikenneympyröinkin toteu-

tetaan.

Voidaan valtion, kau-

pungin ja kuntien taloudel-

lista asemaa sekä vajeita

korjata esim. perustamalla

suurkunta Vammalan seu-

dulle perustamalla. (Vaiko

siirtää hyvällä lykyllä vai-

keuksia pikkuisen tuoksem-

maksi.)

On väläytelty valtionve-

ronkin tasapäistämistä, jon-

ka toiveen toteuttaminen

olisi taas tulonsiirto laidal-

ta toiselle. Mutta jos parla-

mentaarikotkin pitäisivät

valtionveronkin edelleen

progressiivisena – tulojen

mukaan kohoutuvana ja

laatisivat kunnallisveronkin

samanmoiseksi. Näillä toi-

menpiteillä rahaa saataisiin

kuntien käyttöön, niidenkin

joiden tiimalaseista hiekka

on valunut vähiin, ja val-

tion taloudenpitokin helpot-

tuisi. Nykyiset palvelut

mahdollistuisivat , markki-

natalouskin moralisoituisi

ja vuodesta toiseen taivas-

telun alla olleet tuloerotkin

kaventuisivat. Tuohon yh-

teiseen hiileen puhaltamal-

la, oikealla kuntarakkaudel-

la!

Ei pidä esirippuansa re-

piä, sillä toiveajatteluahan

tämä loppupuoli on Unel-

manpäivänä, mutta voipa

olla, että joskus tätäkin

mahdollisuutta punnitaan.

Kertaallisen luonnikas-

ta joulunodotusaikaa, Jou-

lua ja Uutta vuotta toivoo

Oiva Virtanen

Pirkanmaan Kokoomus

ry piti sääntömääräisen

piirikokouksensa Sylvääl-

lä Vammalassa torstaina

1.12. Kokouksen julkilau-

sumassa Pirkanmaan Ko-

koomus korostaa kirjas-

toja kansallisen elinikäi-

sen ja koko kansan sivis-

tyksen kivijalkana.

Valtionosuusuudistuksen

myötä nyt kuitenkin suun-

nitellaan lakkauttaa erilli-

nen kirjastojen investointi-

avustus kunnilta. Pirkan-

maan Kokoomuksen mie-

lestä kirjastot ovat sivistys-

suomen kulmakivi ja inves-

tointiavustukset on palau-

tettava vähintään entiselle

tasolle.

Kokouksen poliittisen ti-

lannekatsauksen piti vt.

puoluesihteeri Anssi Kuja-

la. Katsauksessaan hän to-

tesi mm. Kokoomuksen

puolustaneen v. 1997 kou-

luverkon tiheysmittaria,

minkä nykyinen hallitus on

poistamassa. Tämä käytän-

Pirkanmaan Kokoomus:

Lisää kirjastomäärärahoja!

nössä pakottaa kuntia lakka-

uttamaan jopa elinkelpoisia ky-

läkouluja. Esimerkinä eräs

kunta on juuri kaavoittanut

kylän alueelle 27 omakotitont-

tia ja kyläkoululla on jo nyt

67 oppilasta. Se on kuitenkin

alle hallituksen kaavaileman 80

ja niin nämä 67 oppilasta jou-

duttaneen kuljettamaan seuraa-

vaan kouluun, joka on vasta

15 km päässä.

Vähintään ongelmallinen on

myös pääministeri Matti Van-

hasen ja kuntaministeri Han-

nes Mannisen aikaisemmin

kannattama aluekuntamalli,

joka veisi viimeisetkin päätän-

tävallan rippeet reunaseuduil-

ta maakuntakeskuksiin. Lopul-

linen kunta- ja palveluraken-

neuudistus malli tullee Kuja-

lan mielestä olemaan komp-

romissi esitetyistä malleista ja

pohjana jo tuleville hallitusneu-

votteluille. Toivottavasti hal-

litusneuvottelujen kulmakivek-

si ei nouse perustuslain tulkinta

kriisinhallintalain yhtedessä,

eikä se, että käytännössä pre-

sidentti Tarja Halosen ja pää-

ministeri Matti Vanhasen

yhteinen tulkinta oli perus-

tuslain vastainen.

Itse piirikokous sujui var-

sin mukavasti valtuuston pj

Jari Anderssonin johdolla.

Kokous valitsi Pirkanmaan

Kokoomuksen puheenjoh-

tajaksi rehtori Antero Sak-

salan Pirkkalasta jatkamaan

seuraavaksi 2 vuotiskau-

deksi.

Varapuheenjohtajiksi va-

littiin terveydenhoitaja Eli-

na Siren ja DI Tero Arvo-

nen Tampereelta. Talouden-

hoitajana jatkaa tj Pekka

Uusitalo niin ikään Tampe-

reelta. Piirihallituksen jäse-

niksi vuodeksi kerrallaan

valittiin Vammalasta kan-

sanedustajaArto Satonen ja

hänen varajäsenekseen asi-

akaspalveluinsinööri Soili

Männistö Punkalaitumelta.

Hallituksen muiksi jäsenik-

si tuli valituiksi arkkitehti-

yrittäjä Antti Nieminen

(Orivesi), varajäsen pank-

kitoimihenkilö Liisa Petä-

jäniemi (Kuru), maanvilje-

lijä Heikki Koivisto (Luo-

pioinen), varajäsen tj Juk-

ka Jokinen (Kuhmalahti),

rehtori Matti Holkeri (Toi-

jala), varajäsen perhepäivä-

hoitaja Päivi Välimäki

(Kylmäkoski), kaupunki-

neuvos Timo P. Nieminen

(Tampere), varajäsen tj Sep-

po Kovala (Tampere), ham-

maslääkäri Riitta Koskinen

(Tampere), varajäsen BBA-

opiskelija Saara Saarteinen,

tuotepäällikkö Kalle Ollila

(Kangasala), varajäsen in-

sinööri Jussi Virtamo (Ve-

silahti), vakuutussihteeri In-

keri Haarla-Kettunen (Ylö-

järvi), varajäsen tj Esa Mar-

tikkala (Nokia), poliisipääl-

likköAntero Rytkölä (Ikaa-

linen), varajäsenAnna-Mai-

ja Frantsila (Hämeenkyrö).

Vuoden ansioituneeksi

järjestöjyräksi palkittiin

kaupunginhallituksen pj

Antti Nieminen Orivedel-

tä. Tunnustukseksi tästä

hänelle luovutettiin kierto-

palkinto, joka on metalli-

nen höyryjyrän pienoismal-

li.

Saatesanoiksi puheenjoh-

taja Saksala totesi lähimpä-

nä yhdistyksen haasteena

olevan presidentinvaalit ja

Sauli Niinistön kampan-

jointi presidentiksi, sekä

jatkossa mm. jäsenmäärän

kasvattaminen jo kolman-

tena vuonna peräkkäin.

Piirin puheenjohtaja Antero Saksala.

Sylvään uudessa auditoriossa Pirkanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Jari Por-

raslampi (vasemmalla), Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Antero Saksala,

Kansallisen Kokoomuksen vt. puoluesihteeri Anssi Kujala jaVammalan kaup.valtuuston

pj Jari Andersson. Taustalla mm. Tampereen kaupunginhallituksen pj. Timo P. Niemi-

nen.

Page 10 - Alueviesti_49_2005