Page 7 - Alueviesti_49_2005

Basic HTML Version

Torstai joulukuun 8. 2005

Äetsän kunta valmis-

tautuu lakkauttamaan

Jokisivun ja Honkolan

koulut. Kunnanhallituk-

sen esityksessä Jokisivu

yhdistetään Kiikan kou-

luun ja Honkola Pehu-

lan kouluun vuonna

2007. Jo ensi syksynä

Honkolan koulun en-

simmäisen luokan oppi-

laat aloittavat koulunsa

Pehulassa.

-Taustalla on raha.

Pienten koulujen valtion-

osuudet poistuvat. Talou-

den tasapainotusvaati-

mukset edellyttävät ra-

kenteellisia toimenpiteitä,

kunnanjohtaja Eero Mäki-

Tanila sanoo.

Äetsän kunnan ensi

vuoden talousarvio panos-

taa vanhustenhuoltoon.

Kiikan vanhainkotia ke-

hitetään palvelukeskuk-

seksi, mikä ensi vuonna

näkyy tarveselvityksenä

ja talousarvion esisuunnit-

telurahana. Tehostetun

palveluasumisen yksikön

suunnittelu ja toteutus

ajoittuvat vuosiin 2007-

2009.

Äetsä lakkauttaa

kaksi koulua 2007

Kunta itse järjestää ko-

tisairaanhoidon ja päivä-

toiminnan.

Myös

omaishoitoon luvataan li-

sää tukea.

Terveydenhuollossa

Kiikan terveysaseman pe-

ruskorjaus, suunnittelu ja

toteutus ajoittuvat vuosil-

le 2006-2008.

Investointiosan kolmen

miljoonan euron menois-

ta suurin osa kuluu Ku-

mijalosteelle rakennetta-

vaan halliin. Summa on 1

550 000 euroa. Investoin-

timenot nousevat kuluvas-

ta vuodesta 26 prosenttia.

Äetsän kunnan toimin-

tamenot kasvavat ensi

vuonna 6,2 prosenttia.

Kasvun kanssa tullaan

kunnanjohtajan mukaan

toimeen, mutta luku olisi

voinut olla pienempi.

Vuosikate on ensi vuon-

na 962 000 euroa.

Äetsä nostaa kunnallis-

veronsa 19 prosenttiin ny-

kyisestä 18,25 prosentis-

ta, mikä tuo kunnalle li-

sää tuloja 350 000 euroa.

Voimalaitosrakennusten

kireämpi kiinteistöverotus

tuo puolestaan 88 000 eu-

roa.

Äetsän kunnankirjas-

ton ja yli 20 PIKI-yhteis-

järjestelmään kuuluvan

pirkanmaalaisen kirjas-

ton kesken on otettu

käyttöön seutuvaraus.

Uusi toiminto mahdol-

listaa varausten tekemi-

sen ja varatun aineiston

saamisen mistä tahansa

järjestelmään kuuluvas-

ta kirjastosta.

PIKI-kirjastoja on nyt

21. Määrä kasvoi joulu-

kuun alusta, kun Suoden-

niemen kirjasto aloittaa

lainaustoiminnan PIKI-

yhteisjärjestelmässä.

Seutuvaraus-toimin-

toon liittyy myös kulje-

tusmahdollisuus. Tavoit-

teena on, että asiakas saa

helpommin haluamansa

aineiston käyttöönsä sekä

aineiston kierron tehostu-

minen.

PIKI-yhteisjärjestel-

mään kuuluvan kirjaston

asiakas voi varata hyllys-

sä tai paikalla olevia lai-

nattavia teoksia mistä ta-

hansa toisesta PIKI-kir-

jastosta. Samalla asiakas

valitsee haluamansa nou-

Suodenniemi ja Äetsä

seutuvarausketjuun

topaikan varaukselleen.

Uuden kuljetuspalvelun

ansiosta on mahdollista

saada vaikkapa Urjalan

kirjaston hyllyssä oleva

teos lainaksi Äetsän kir-

jastosta.

Seutuvarausten kulje-

tukset hoidetaan kirjasto-

jen välillä niin, että kus-

sakin kirjastossa käydään

vähintään kerran viikos-

sa. Osassa kirjastoja käy-

dään kaksi kertaa viikos-

sa. Varauksen saaminen

noudettavaksi omasta kir-

jastosta kestää kuljetus-

reitistä riippuen parista

päivästä kahteen viik-

koon. Kuljetettavan seu-

tuvarauksen hinta on 2 e/

varaus. Hinta sisältää kul-

jetukset ja varausmaksun.

Asiakas voi palauttaa

ilman lisämaksua toises-

ta kirjastosta saadun seu-

tulainan siihen kirjastoon,

josta asiakas on sen lai-

nannut. Toisesta PIKI-kir-

jastoista lainattua aineis-

toa voi myös palauttaa

mihin muuhun PIKI-kir-

jastoon tahansa maksa-

malla kuljetusmaksun 2 e/

laina.

Satakunnan Pelastus-

laitos asentaa Lounais-

Suomen ympäristökes-

kuksen toimeksiannosta

tällä ns. jääpuomit Ko-

kemäenjokeen.

Jääpuomien tarkoituk-

sena on edesauttaa jää-

kannen muodostumista

jokeen. Jääkansi estää

hyyteen muodostumista ja

täten vähentää hyydön ai-

heuttamia talvitulvia.

Jääpuomeina käytetään

kelluvaa polypropeeni-

Jääpuomeja asennetaan

Kokemäenjoelle

köyttä, johon kiinnitetään

merkkikohoja. Puomit

asennetaan Porissa Koi-

vistonluodossa Kirkko-

juovan ja Kokemäenjoen

pääuoman yhtymäkohtaan

Hemmintien kohdalle,

Ulvilassa Friitalan koh-

dalla olevan maantiesillan

ylävirran puolelle ja Nak-

kilassa Kirkkosaaren koh-

dalle, ns. Puontin rantaan.

Puomien ylitys moot-

toriveneellä ei ole mah-

dollista. Jäiden lähdettyä

puomit kerätään pois.

Poliisi sai ilmoituksen

epäillystä rattijuoposta

Huittisissa 30. marras-

kuuta klo 17.50 ja partio

tapasi etsityn. auton Ris-

to Rytinkadulla kauppa-

liikkeen edestä. Autolla

liikkeellä olleet kaksi tur-

kulaista nuorta naista oli-

vat molemmat humalass-

sa.

Paikalla selvisi myös hei-

dän ehtineen käydä liik-

keessä , josta hameisiin oli

tarttunut liinavaatteita, nais-

ten alusvaatteita ym. tava-

raa yli 100 euron arvosta.

Maksu oli unohtunut.

Kummallakaan naisista

ei ollut ajo-oikeutta. Mo-

Rattijuoppoja

ja näpistelijöitä

Huittisissa

lemmat vietiin verikokeel-

le ja sen jälkeen Kokemä-

en poliisilaitokselle asian

jatkoselvittelyä varten.

Edellisenä yönä partio ta-

voitti klo 02.47 Huittisissa

Lauttakylänkadulla henki-

löauton, jonka huittislainen

v. -59 syntynyt mieskuljet-

taja puhalsi alkometriin

0.87 promillea.

Päivällä keskiviikkona

klo 13.37 partio tavoitti

Huittisissa Kirkkotiellä

henkilöauton, jonka kuljet-

tajana toiminut huittislainen

v.-61 syntynyt mies puhal-

si alkometriin 2.2 promil-

lea.

Kesämökin noin 60 neli-

ön puinen varastorakennus

tuhoutui palossaVammalas-

sa Houhajärvellä tiistaina il-

tapäivällä. Palon syttymis-

syytä ei tiedetä. Huvila oli

ollut asumattomana kuu-

Mökin varasto

paloi poroksi

Houhajärvellä

kauden päivät eikä varas-

tossa ollut sähköjä.

Sammaljoentien varressa

sijaitsevaa rakennusta sam-

mutettiin kolmisen tuntia,

mutta se paloi lopulta ko-

konaan.

Kalatalouden Keskus-

liitto on edustajako-

kouksessaan tehnyt seu-

raavanlaisen suosituk-

sen, joka toteutuessaan

toisi miljoonalle suoma-

laiselle nuorelle ja lap-

selle oikeuden vapaa-

seen katiskalla pyyntiin.

Suositus kuuluu näin: -

Edistääkseen lasten ja

nuorten harrastusmahdol-

lisuuksia kalastuksen pa-

rissa Kalatalouden Kes-

kusliiton edustajakokous

antaa suosituksen kaikil-

le vesialueiden osakas-

kunnille ja muillekin ka-

lastusoikeuden haltijoille,

että he päättäisivät antaa

kaikille alle 18-vuotiaille

suomalaisille oikeuden

käyttää yhtä katiskaa

määrittelemillään vesialu-

eilla ilman korvausta

vuonna 2006. Samalla

suositellaan, että vanhem-

mat osallistuisivat kalas-

tukseen lapsen ja nuoren

kanssa.

Varsinaisen päätöksen

asiasta tekee jokainen ve-

sienomistajataho itse. Tä-

hän kampanjaan liittyen

painatetaan viestimerkke-

Kalatalouden keskusliitto:

Miljoonalle lapselle

ja nuorelle vapaa

katiskapyyntioikeus

jä, joita jaetaan mukaan

ilmoittautuville yhteisöil-

le. Näillä merkeillä osoi-

tetaan yhteisön tukevan

nuorisotyötä.

Kalatalouden Keskus-

liitto katsoo, että nuori-

soon ja lapsiin kohdistu-

van kalastusharrastuksen

tukeminen tarjoaa heille

mahdollisuuden viettää

aikaa puhtaassa luonnos-

sa, vaihtoehtona tietoko-

neille ja muille kaupun-

kielämään kuuluville viih-

dykkeille.

Lisäksi katiskapyynnin

lisääminen on kalaveden-

hoidollisesti lähes aina

oikean suuntainen toimi,

koska se kohdistuu kala-

kantoihin muita tavalli-

simpia pyyntimuotoja ta-

sapuolisemmin.

Keskusliiton jäsenistös-

tä valtaosa koostuu vesi-

alueiden osakaskunnista,

joten suositus kohdistuu

pääosin liiton omaan jä-

senkuntaan. Muita mer-

kittäviä omistajatahoja

ovat kaupungit, seurakun-

nat, metsäyhtiöt ja valtion

vesistä vastaava Metsä-

hallitus.

Ahkerat maaseutu-

yrittäjät, Maija ja Esko

Piranen kokoavat vie-

raansa Seukulle loppu-

viikosta juhlimaan yh-

teistä 50-vuotispäivään-

sä. Esko syntyi Tyrvääl-

lä 7. joulukuuta 1955,

Maija Toijalassa 15. jou-

lukuuta. Nuoret treffa-

sivat aikanaan Tampe-

reella ja perustivat yh-

teisen kotinsa 1983 kan-

salliseen kulttuurimaise-

maan, Tyrvään vanhan

kirkon tuntumaan, mis-

sä Pirasia ja heidän esi-

isiään on asunut jo vuo-

sisatojen ajan, kirjoihin

ja kansiin merkittyinä jo

1400 -luvulta asti. Kylä

on Kallialaa, jonka tie-

detään olevan asuttu jo

6 500 vuotta sitten.

Asettuminen maatalon

emännäksi ei ollut Mai-

jalle vaikeata, sillä hän on

maatalon tyttö. Nyt paris-

kunta asuu vanhaa Sar-

kosta, historiallista taloa,

jossa jo vuonna 1450-lu-

vulla tiedetään olleen kak-

si Pirasen veljestä.

Pirasia nähdään maise-

massa tuonnempanakin,

sillä Maijalla ja Eskolla

on kolme poikaa. Joku ai-

nakin, elleivät kaikki, jat-

kavat vanhempiensa jäl-

jissä. Vanhin pojista 20-

vuotias Niilo, keskimmäi-

nen 18-vuotias ja nuorin

14-vuotias Oskari.

Oskarinkokoisia Pira-

sen miesväestä ei ole yk-

sikään. Eskolla on mittaa

197 senttiä ja kengännu-

mero on 48 Pojat ovat sa-

maa kaliberia.

Kun Esko ja Maija

aloittivat talonpidon, heil-

lä oli lypsykarjaa. Nyt

karjaa ei ole, mutta lam-

paita kyllä. Niillä on luot-

tamusvirka, ne hoitavat

laiduntaessaan vanhan

kirkon maisemaa. Tilan

peltoalasta viljellään itse

vain kymmentä prosent-

tia ja kasvi on nimeltään

cameliina, josta puristet-

tua öljyä käytetään lisä-

Maija ja Esko Piranen

aineena mm. Raision Becell

-margariinissa.

- Se on luomua, joten suu-

rista tonnimääristä ei puhu-

ta, sanoo Esko. - Päädyim-

me siihen, koska se on kyl-

vettävissä ja puitavissa taval-

lisilla maatalouskoneilla.

Esko ei usko olevansa ai-

noa, joka Kallialassa vähen-

tää viljelysalaa. - Seuraavi-

en kymmenen vuoden aika-

na on jonossa monta muuta-

kin, hän tuumii.

Aikanaan Kallialassa on

ollut 14 kantatilaa, joista sit-

ten on lohkottu pienempiä.

Maija ja esko tekivät sikäli

paluuta entiseen, että sekä

Piranen ja Sarkonen yhdis-

tettiin vuonna 1994.

Nyt Piraset tunnetaan

maatilamatkailusta. Alun pe-

rin kummallakin on muun

alan koulutus. Maija on 4H-

neuvoja ja Esko autonasen-

taja. Maatalouden muutos-

myllerryksissä astui matkai-

lu mukaan vuonna 1993, seu-

raava vuosi tuumittiin ja

1995 avattiin päärakennuk-

sen tuntumaan Mieli-Aitta,

joka palvelee matkailijoita ja

paikkakuntalaisia kesäkausi-

na. Maija leipoo kahvileivät,

Heinon Leipomo tekee Pira-

sen jauhoista kakot. Esko te-

kee talkkunaa ja sitten myy-

dään myös muitten tuottei-

ta, kuten käsitöitä.

Vuonna 12999 aloitettiin

uuden huvilan rakentaminen.

Se on tilauskäyttöön tarkoi-

tettu tilava hirsirakennus lä-

himaisemassa Rautaveden

rannalla. Sittemmin on ra-

kennettu mainio savusauna,

josta voi pulahtaa läpi tal-

ven avoinna pidettävään

avantoon. Esko sanoo käy-

vänsä nyt itse jo neljättä tal-

vea avannossa.

Muista hommista puhut-

taessa täytyy mennä vuoteen

1990. Silloin Esko ja Maija

perustivat Antti ja Raija Jo-

kisen kanssa Vammalan Hyö-

tykeräys Oy:n, joka hoitelee

seudulle jätepaperin uusio-

kiertoon.

Tyrvään vanhan kirkon tu-

hopoltto ja sen uudelleen ra-

kentaminen on vilkastuttanut

Pirasten matkailuelinkei-

noa. - Tässä kylässä ei

koskaan ole ollut sellais-

ta väkimäärää kuin palo-

päivänä syyskuussa 1997,

kertovat Piraset. - Eivät

kaikki kirkolla käyvät

meille poikkea, sanovat

he, ehkä yksi kymmenes-

tä.

Kunnallispolitiikkaan-

kin Esko on ehättänyt.

Hän on kokoomuksen val-

tuutettu Vammalassa. En-

simmäinen pesti oli ym-

päristölautakunnan jäse-

nyys vuonna 1986 alka-

neella vaalikaudella. Kun

seuraavat vaalit tulevat,

minä en aio olla enää eh-

dokkaana, hän sanoo.

Harrastuksia on ollut,

mutta tuntuvat karsiutu-

van kummaltakin työkii-

reiden vuoksi.

Esko oli nyt ensimmäis-

tä kertaa poissa hirvipo-

rukasta, mutta Niilo ja

Oskari edustavat jahdis-

sa nyt perhettä. Maija ei

ehdi enää kutoa sukkia

miehelleen ja pojilleen.

Lomailla he ehtivät vain

talvella, ja silloin saate-

taan lentää etelän aurin-

koon.

Maija on kouluttautu-

nut vähä vähältä lisää

matkailuelinkeinoon. Ta-

kana on mm. Turun yli-

opiston aikuiskoulutus-

keskuksen järjestämiä

alan kursseja. Esko on

Vammalan seudun kalas-

tusalueen puheenjohtaja,

ja sekin sitoo.

- Homma on kuitenkin

mieluista, sanoo Piranen,

jonka mielessä itää 50

vuoden suunnitelma. Se

on se, että lohi nousee jäl-

leen mereltä Kokemäen-

jokeen luonnonmukaisiksi

rakennettuja reittejä pit-

kin.

Muutakin vesistön hy-

väksi tulisi tehdä, hän sa-

noo.

- Sinilevä on yleistynyt

valtavasti viimeisten vii-

den vuoden aikana.

Erkki Petman

Maija ja Esko Pirasen asuman Sarkosen ensimmäinen osa on rakennettu savupirtiksi

1700-luvulla ja loput vähitellen. Suuressa salissa monet esineet ja kalusteet kertovat

edellisten polvien työstä ja elintavoista.

Maaseutu on rautaa

Page 8

Page 6

1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32