Page 10 - Alueviesti_02

Torstai tammikuun 12. 2006

10

Tänä vuonna suomalaisten

puolesta voi jännätä euro-

viisuissa myös muualla kuin

koto-Suomessa. Äetsäläisen

Juha Romsin "Eternal Love"

ehdolla Liettuan euroviisuksi

Johan "Juha" Romsin sanoit-

tama "Eternal love" kilpai-

lee 21.1. Liettuan eurovii-

sukarsintojen semifinaalissa.

Kuusitoistavuotiaan Mila-

nan esittämä kappale on itä-

maissävyitteinen pop-biisi,

jonka on säveltänyt yksi Liet-

tuan arvostetuimmista naispop-

pareista, entisissä Neuvostolii-

ton maissa hyvin suositun Fun-

ky-yhtyeen naisvokalisti Bea-

ta. Kappaleen sovittajana toi-

mii Liettuan ykköstuottaja

Mindaugas Lapinskis. - Kap-

paletta ei tehty alunperin eu-

roviisuihin, kertoo Johan. - Se,

että kappale lopulta päätyi Liet-

SBS Rupun hyvä vuosi

2005 ei saanut jatkoa tämän

vuoden ensimmäisessä otte-

lussa. Tapanilan Erä III piti

pisteet kotonaan, kun Rupu

vieraili viime viikon keski-

viikkona Helsingissä. Hyvin

valmistautunut Rupu ahdis-

ti emäntiä loppuun asti,

mutta pisteet jäivät Tapani-

laan maalein 5-3 (2-1, 0-1,

3-1).

Jostain syystä hyvä valmis-

tautuminen ei kuitenkaan nä-

kynyt Rupun pelissä aivan ot-

telun alusta asti, vaikka Rupu

siirtyikin 0-1 johtoon Minna

Uotilan karattua puolittaiseen

läpiajoon kun ensimmäistä erää

oli pelattu vajaa puolet. Erä III

nousi kuitenkin nopeasti tasoi-

hin kun Tanja Pääkkönen ta-

soitti pelin vain 18 sekuntia

avausmaalista. Erän tsekkivah-

vistus Denisa Billa siirsi koti-

joukkueen 2-1 taukojohtoon

Rupun vuosi

alkoi tappiolla

reboundista, kun pelikello

näytti aikaa 15.17.

Ottelu oli melko selvästi

kotijoukkueen hallinnassa,

kunnes tasan kaksikymmentä

minuuttia Billan maalia myö-

hemmin Laura Takala tasoitti

ottelun hirvittävän maalinedus-

ruuhkan jälkeen. Lukemat 2-2

ajassa 35.17 toi uutta puhtia

Rupulle ja kolmanteen erään

lähdettiinkin aivan uusista ase-

telmista.

Kolmas erä ei kuitenkaan

alkanut Rupun suunnittelemal-

la tavalla, kun Erä III siirtyi

kahden ison virheen jälkeen

nopeasti kahden maalin joh-

toon. Tiia Kollinin upea veto

nosti Rupun vielä maalin pää-

hän, mutta Rupun huikea kol-

mannen erän taistelu taantui

noin seitsemän minuuttia en-

nen loppua, kun Rupun pai-

nostuksen jälkeen Niina Vilp-

punen onnistui jatkamaan pit-

kän kaaripallon suoraan ilmas-

Yli puolet kuntajohtajista

ei usko kunta- ja palvelura-

kenneuudistuksen paranta-

van oman kunnan taloutta.

Neljännes johtajista ei usko

uudistuksen johtavan yhtään

mihinkään. Uudistus on val-

Kuntajohtajat eivät

hurraa uudistukselle

tiovetoinen, malliesimerkki

hallinnon keskittymisestä ja

lisää ministeriöiden valtaa.

Kunnanjohtajien mielestä

valtio on vetäytynyt talou-

dellisesta vastuusta uudistuk-

sessa.

Keskituloisen palkansaa-

jan ostovoima kasvaa tänä

vuonna 2,4 prosenttia eli 40

euroa kuussa, kun nimellis-

ansioiden kehitykseksi arvi-

oidaan 2,5 prosenttia. Tästä

kasvusta puolet aiheutuu ve-

rotuksen kevenemisestä.

Tämä käy ilmi Veronmak-

sajain Keskusliiton tutkimuk-

sesta ”Veronkevennyksillä os-

Keskituloisen

ostovoima kasvaa

2,4 prosentin verran

tovoimaa; palkansaajan tulo-

verotus ja ostovoima 1991 -

2006”. Tutkimuksen on laati-

nut Veronmaksajien pääekono-

misti Jaana Kurjenoja.

Maltilliset palkankorotukset

yhdessä veronkevennysten

kanssa tuottavat vuonna 2006

yhtä hyvän ostovoiman kasvun

kuin reippaammat palkankoro-

tukset ilman verotuksen keven-

tämistä vuonna 2005. Viime

Raskaan liikenteen kuljet-

tajien näkökatsastus osoitti,

että joka 91. kuljettaja ei

täyttänyt ajokorttiluokkansa

näkövaatimuksia. Optisen

Alan Tiedotuskeskus toteut-

ti liikkuvan poliisin ja pai-

kallisten optikkojen kanssa

yhteistyössä Raskaan liiken-

teen näkökatsastustapahtu-

man viime toukokuussa 12

paikkakunnalla.

Tutkimuksen tarkoituksena

oli saada lisätietoa raskaan ajo-

neuvon kuljettajien näköky-

vystä. Edellisessä Näkökatsas-

tus-tutkimuksessa

vuonna

2004 joka 42. C-kortin haltija

ei täyttänyt ajokorttiluokkan-

sa näkövaatimuksia. Tuolloin

tutkimuksessa ei eroteltu ajoi-

ko kuljettaja tutkimushetkellä

ajokorttiluokkansa mukaista

ajoneuvoa.

Vuoden 2005 Näkökatsas-

tus-tapahtumassa saatiin 456

raskaan ajoneuvon kuljettajan

näkötiedot. 98,9% kuljettajis-

ta näki hyvin eliÊ näöntark-

kuusrivin 0.8 tai paremmin.

Tutkimusjoukossa oli kuiten-

kin 1,1 % kuljettajia, jotka ei-

vät täyttäneet ajokorttiluokkan-

sa mukaisia näöntarkkuusvaa-

timuksia eli lähes yksi kuljet-

taja sadasta oli erittäin huono-

näköinen.

Vanhin tutkimukseen osal-

listunut kuljettaja oli 71-vuo-

tias, nuorin 19 -vuotias. Kul-

jettajien arvioimat vuosittaiset

ajokilometrit olivat 100 000

km tai sen alle 70 %:lla kul-

jettajista.

Henkilöauton kuljettajien

näöntarkkuusvaatimus on mo-

lemmilla silmillä yhdessä 0.5

Yksi prosentti kuljettajista

ei näe hyvin

ja raskaan liikenteen kuljetta-

jilla paremman silmän osalta

0.8 ja huonomman 0.5. Hyvän

näöntarkkuuden arvona pide-

tään tasoa 1.0, ja valtaosa vä-

estöstä saavuttaa tason 1.25 tai

jopa 2.0 tarkkuuden. Riittävä

näöntarkkuusarvo on keskei-

nen edellytys turvalliseen aja-

miseen, ja hyvä näkökyky pa-

rantaa kuljettajan edellytyksiä

pärjätä liikenteessä. Näöntark-

kuuden mittaus suositellaan

tehtäväksi standarditaululla,

jossa on logaritminen asteik-

ko.

Näöntarkkuuden heikkous

tarkoittaa lyhyempää matkaa

havaita kohde liikenteessä ja

vähäisempää reaktioaikaa toi-

mia. Kun ajonopeus on 80km/

h hyvällä näöllä (visus 1.5)

kuljettajalla on 9 s ja 188 met-

riä aikaa reagoida. Vastaavasti

näkövaatimuksen alittavalla

näöllä kuljettajalla on vain 3 s

ja 65 metriä aikaa toimia sa-

malla ajonopeudella. Hyvä nä-

kökyky siis jopa kolminkertais-

taa ajan ja matkan heikosti nä-

kevään verrattuna.

Näöntarkkuuden lisäksi

muita liikennenäkemiseen vai-

kuttavia silmän toimintoja ovat

hämäränäkö ja hämärään tot-

tuminen, kontrastinäkeminen

ja häikäistyminen. Mikään

näistä ei kuitenkaan kuulu ajo-

kortin näkövaatimuksiin.

Näöntarkkuus

ja ikä

Tutkimustuloksia tarkastel-

tiin kahdessa ikäluokassa:

vuonna 1959 tai aiemmin syn-

tyneet ja vuoden 1959 jälkeen

syntyneet. Rajaikänä oli siis 45

Sanoittaja Johan "Juha" Roms

Esittäjä Milana ja säveltäjä

Beata

tuan televisioyhtiön LRT:n kä-

siin, on minulle täysi mystee-

ri, mutta euroviisuihin osallis-

tuminen on ollut minulle aina

suuri unelma, ja nyt se toteu-

tuu. Liettuassa euroviisukarsin-

taan osallistuvat kappaleita on

saanut esittää etukäteen loka-

kuusta alkaen. Niinpä "Eter-

nal love" -kappaleen liettuan-

kielinen versio "Mylek karstai"

onkin ollut Liettuan radiosoit-

tolistan kärkikymmenikössä jo

kaksi kuukautta löytyen tällä

hetkellä sijalta 7.

Päästäkseen edustamaan

Liettuaa Ateenassa artistien ja

lauluntekijöiden täytyy käydä

läpi kaksi semifinaalia ja fi-

naali, joka pidetään Kaunasin

kaupungissa 4. maaliskuuta.

Liettuassa puolitoista vuotta

asunut Johan aikoo olla kai-

kissa karsinnoissa paikalla hen-

kilökohtaisesti.

-Karsintaa voi seurata myös

Liettuan televisioyhtiö LRT:n

nettisivuilla livenä osoitteessa

www.lrt.lt

.

vuotta, minkä ikäiseltä vaadi-

taan todistus näkökyvystä en-

simmäisen kerran ajokortin

hankkimisen jälkeen. Vanhem-

man ikäluokan kuljettajissa oli

1,5-kertainen määrä huonosti

näkeviä nuorempaan ikäluok-

kaan verrattuna.

Silmälasien

käyttö

Tutkituista CE-ajokortin hal-

tijoista 15 %:lla oli merkintä

silmälasien käytöstä. Laseja

käytti kuitenkin vapaaehtoises-

ti kaksinkertainen määrä. C-

kortin kuljettajilla lähes 10

%:lla oli merkintä lasien käyt-

tövelvollisuudesta. Tämän

korttiluokan kuljettajista silmä-

laseja käytti vapaehtoisesti

kolminkertainen määrä. Mitä

vanhempi kuljettaja on, sitä

todennäköisemmin hän käyt-

tää silmälaseja vapaaehtoises-

ti.

Ajokilometrit, kolarit

ja kuljettajan ikä

Tutkimuksessa kysyttiin kul-

jettajien osuutta kolareihin.

Kolarilla tarkoitettiin tapahtu-

maa, josta oli tehty vahinkoil-

moitus. Viimeisen 12 kuukau-

den aikana 5,7 % kuljettajista

oli ollut osallisena kolarissa.

Tutkimus antoi viitteitä siitä,

että mitä enemmän ajaa, sitä

pienemmäksi käy kolarin to-

dennäköisyys. Nuoret kuljet-

tajat ajoivat puolet enemmän

(8,5%) kolareita kuin vanhem-

mat kuljettajat. Suuret vuosit-

taiset ajokilometrit ja korke-

ampi ikä siis vähentävät kola-

rien todennäköisyyttä.

Vanha pistorasia räiski ki-

pinöitä ja sai talonväen hälyt-

tämään palolaitoksen paikalla

Vammalassa Sammaljoentiel-

lä keskiviikkona puoli yhden-

toista aikaan. Tuli ei tarttunut

rakenteisiin, ja palokunnan teh-

täväksi jäi katkaista talosta säh-

kö ja kutsua paikalle sähkö-

asentaja.

Viallinen pisto-

rasia aiheutti

palohälytyksen

ta maaliin. Rupu ei enää tuos-

ta takaiskusta toipunut ja vaik-

ka se yrittikin lopussa kaven-

nusta ilman maalivahtia, niin

lukemat 5-3 jäivät ottelun lop-

putulokseksi.

Peliä lähdettiin voitta-

maan

SBS Rupun valmentaja Mat-

ti Kaipio ei ollut ottelun jäl-

keen tyytyväinen. - Olen pet-

tynyt kuten varmaan moni

muukin. Tänään ei nähty pa-

rasta Rupua, kun pallollisena

ei uskallettu pelata omaa pe-

liä. Ja viidestä päästetystä maa-

lista sattui nyt yhteen peliin

kolme aika halvalla. Erän tai-

tavat pelaajat pitivät tänään

palloa enemmän ja ansaitsivat

voittonsa.

Ottelun parhaana Rupulai-

sena palkittiin puolustuksessa

hyvää työtä tehnyt Milla Ran-

ne. Tehokkain puolestaan oli

Jenny Möttönen, joka toimi

kaikkien Rupun maalien syöt-

täjänä.

Rupu kohtaa seuraavaksi

Seinäjoen Peliveljet perjantai-

na 13. tammikuuta. Ottelu al-

kaa Huhkolinnassa kello 19.

Turvatekniikan keskus

(TUKES) on selvittänyt pa-

ristokäyttöisten palovaroit-

timien sekä häkävaroittimi-

en kylmänkestävyyttä. TU-

KES hankki viisi erimallista

paristokäyttöistä ilmaisinta

markkinoilta ja testautti nii-

den

kylmänkestävyyttä

VTT:llä.

Paristokäyttöiset paloilmai-

simet eivät juurikaan reagoi –

10 ºC:n pakkaseen eivätkä

edestakaisin vaihtuvaan ilman

lämpötilaan. Enemmistöllä pa-

lovaroittimista kylmänkestä-

Palovaroitin

kestää kylmyyttä

Tiedot käyvät esille Kunnal-

lisalan

kehittämissäätiön

(KAKS) TNS-Gallupilla teet-

tämästä tutkimuksesta, jossa

selvitettiin kunnanjohtajien

mielipiteitä mm. sisäasiainmi-

nisteriön kunta- ja palvelura-

kenne hankkeesta (ns. PARAS

- hanke). Kunnanjohtajakyse-

ly tehtiin syys - lokakuussa ja

siihen vastasi 227 kunnanjoh-

tajaa (55,2%).

Elo-syyskuussa koottiin

”Kansalaismielipide ja kunnat

- Ilmapuntari 2005” raportin

aineisto. Siinä haastateltiin

vyystesti aiheutti kuitenkin sel-

vän laskun paristojen napajän-

nitteessä.

Kolme testattua ilmaisinta

oli palovaroittimia, yksi häkä-

varoitin ja yksi yhdistelmäva-

roitin. Lisäksi testeissä oli yksi

ylimääräinen paristo. Palova-

roittimet valittiin viime vuosi-

en myydyimpien joukosta. Hä-

kävaroitin oli yksi kauimmin

markkinoilla olleista ja yhdis-

telmävaroitin ainoa markki-

noilla oleva.

Tutkimuksessa kävi ilmi,

että erilaiset paristolla toimi-

vat paloilmaisimet eivät kovin

1003 kansalaista ja tehtiin

myös em. kunnanjohtajakyse-

ly. Raportissa kuntalaisten mie-

lipiteitä verrataan kunnanjoh-

tajien mielipiteisiin mm. kun-

ta- ja palvelurakennekysymyk-

sissä.

Tarpeellinen, mutta ...

Kolme neljäsosaa (76%)

kuntajohtajista pitää kunta- ja

palvelurakenneuudistusta kun-

tien kannalta tarpeellisena ja

katsoo sen tähtäävän hyviin

tarkoitusperiin (79%). Heidän

mielestään hanketta kuitenkin

valmistellaan liian tiukalla ai-

kataululla (61%). Uudistus on

liiaksi valtiovetoinen (73%),

malliesimerkki hallinnon kes-

kittymisestä (68%) ja se lisää

ministeriöiden valtaa kuntiin

nähden (58%). Kunnanjohta-

jien mielestä valtio on vetäy-

tynyt taloudellisesta vastuusta

uudistuksessa (86%).

Yli puolet kunnanjohtajista

(57%) katsoo Kuntaliiton toi-

mineen hankkeessa kuntien

edun mukaisesti ja vajaa puo-

let (40%) katsoo sen toimineen

huonosti kuntien edunvalvoja-

na.

Tutkimus ja

keskustelu puuttuvat

Kuntajohtajista yli kaksi kol-

masosaa (63%) vastaa, että

hanke pohjautuu liian vähän

tutkimukseen ja yli kolme nel-

jäsosaa (79%) kaipaa kunta-

ja palvelurakenneuudistukseen

syvällistä kansalaiskeskuste-

lua.

helposti reagoi – 10 ºC:n pak-

kaseen eivätkä 0 ºC – 10 ºC

välillä edestakaisin vaihtuvaan

ilman lämpötilaan. Reilun kol-

men viikon testiaikana paloil-

maisimet eivät antaneet yli-

määräisiä hälytyksiä ja ne rea-

goivat kylmänkestävyystestin

jälkeen asianmukaisesti savuun

ja/tai häkään. Myös hälytys-

äänitaso pysyi riittävän korke-

ana testin jälkeen.

Palovaroittimien pakkauk-

sissa mainitaan usein varoitti-

mien soveltuvuudesta myös

mökkeihin, matkailuajoneu-

voihin ja autotalleihin. Läm-

pötilarajat löytyvät useimmi-

ten kirjallisista käyttöohjeista.

Esitetyt lämpötilarajat vaihte-

levat jonkun verran, mutta ylei-

simmin mainitaan rajaksi +4

°

C+ 40 ºC. Jos kohteen läm-

pötila pysyy näissä lukemissa,

ei ongelmia pitäisi esiintyä.

TUKESin toimesta suoritetut

kylmänkestävyystestit antaisi-

vat mahdollisuuden alhaisem-

piinkin käyttölämpötiloihin.

Tällöin on kuitenkin syytä ot-

taa huomioon, että enemmis-

tössä palovaroittimia alhainen

lämpötila ja varsinkin edesta-

kaisin vaihtuva ilman lämpö-

tila 0 ºC – 10 ºC välillä vai-

kutti merkittävästi paristojen

napajännitteen laskuun.

Uusien paristojen jännite voi

mökkioloissa laskea jo kuukau-

dessa sen rajan alle, jolloin il-

maisin alkaa hälyttää pariston

heikkenemisestä. Palovaroitin

onkin syytä testata testinapis-

ta pitemmän poissaolon jälkeen

ja muutenkin kuukauden vä-

lein.

vuonna 3,6 prosentin nimelli-

sansioiden kasvulla päädyttiin

2,3 prosentin ostovoiman kas-

vuun.

Vuonna 2006 keskituloisen

palkansaajan veroprosentti ke-

venee 0,8 prosenttiyksiköllä,

kun se 2005 hieman kiristyi.

Vuodesta 1996 lähtien har-

joitettu veropolitiikka on ke-

ventänyt palkansaajan tulove-

rotusta selvästi. Keskituloisen

palkansaajan veroprosentti on

alentunut vuoden 1995 37,5:stä

6,8 prosenttiyksikköä vuoden

2006 30,7:ään.

Veronkevennykset ovat tu-

keneet palkansaajan ostovoi-

man reipasta kasvua laman jäl-

keen. Vuodesta 1995 vuoteen

2006 palkansaajan ostovoima

on kasvanut nelisenkymmen-

tä prosenttia. Ostovoiman kas-

vusta merkittävä osa on tullut

veronkevennyksistä. Keskitu-

loisella palkansaajalla veron-

kevennysten osuus ostovoiman

kasvusta 1995-2006 on 35 pro-

senttia.

- Vuoden 1995 jälkeen har-

joitettu vero- ja tulopolitiikka

on ollut sekä koko kansanta-

louden että yksittäisten palkan-

saajien kannalta onnistunutta.

Tuloratkaisuissa linjattujen

maltillisten palkankorotusten

yhdistyminen asteittaisiin ve-

ronkevennyksiin on taannut

vahvan ostovoimakehityksen,

joka on puolestaan ollut yksi

keskeinen talouskasvun taus-

tatekijä, Kurjenoja toteaa.

Page 10 - Alueviesti_02_2006