Page 4 - Alueviesti_07

Keskiviikko helmikuun 15. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

7

Liikenne- ja viestintä-

ministeriö selvitti yksityis-

tä radiotarjontaa 16 kau-

pungissa. Uutisia lähetti-

vät eniten Radio Robin

Hood ja vammalalainen

Radio Manta sekä turku-

lainen Radio Auran Aal-

lot.

Eniten viihteeksi tarkoi-

tettua puhetta puolestaan

tarjosivat Radio NRJ, Jär-

viradio ja Radio Nova.

Kaikkein korkeimpaan mu-

siikkipitoisuuteen ylsivät

osavaltakunnallinen Groo-

ve FM 92,7 prosentin ja la-

pualainen Radio On 90,0

prosentin ohjelmaosuudel-

la.

Yksityisten radioasemien

puhetarjonta on liikenne- ja

viestintäministeriön selvi-

tyksen mukaan monipuoli-

sinta Helsingissä, Espoos-

sa ja Vantaalla. Alueella

kuuluu 14 erilaista luvan-

varaista radiokanavaa. Mil-

tei samantasoiseen puhesi-

sältöjen monipuolisuuteen

ylletään kuitenkin Joen-

suussa seitsemällä radioka-

navalla.

Kaikkein yksipuolisinta

puhesisältötarjonta oli vii-

me vuoden toukokuussa

tehdyn tutkimuksen mu-

kaan Seinäjoella. Eri mu-

siikkilajien tarjonta puoles-

taan oli monipuolisinta Jy-

väskylässä sekä Porissa ja

vähiten monipuolista Lap-

peenrannassa.

Puhepainotteisimmat ka-

navat olivat helsinkiläinen

Lähiradio 80,7 ohjelmasi-

sällöstä 80,7 prosentin

osuudella, turkulainen Ra-

dio Robin Hood 55,6 pro-

sentin ja kuopiolainen Oi-

kea Asema 36,4 prosentin

osuudella.

Eri musiikkilajien tarjon-

naltaan monipuolisimmik-

si nousivat osavaltakunnal-

Radio Manta toinen

paikallisradioitten

uutistarjonnassa

linen Sävelradio sekä pää-

kaupunkiseudulla toimivat

Metro FM ja Radio Helsin-

ki.

Tutkimuksessa oli muka-

na 38 yksityistä radioase-

maa 16:ssa eri kaupungis-

sa. Tutkimusaineistona käy-

tettiin radioasemien lähe-

tyksistä toukokuussa tehtyjä

tallenteita sekä edelleen

niistä päivän parhaalta

kuuntelujaksolta valittuja,

kuuden tunnin mittaisia

näytteitä.

Yhteensä noin 228 tun-

nin lähetyksistä liki 70 pro-

senttia oli musiikkia ja noin

20 prosenttia puhetta. Toi-

mituksellisen

aineiston

osuus oli kaikkiaan 89,7

prosenttia. Lähes 54 tuntia

oli pop-musiikkia, iskelmä-

musiikkia oli liki 30 tuntia

ja rockia lähes 25 tuntia.

Tärkein puhesisältöjen

tyyppi taas olivat uutiset,

joita oli yhteensä noin 4,7

prosenttia kaikista lähetyk-

sistä.

Puhesisältöjen monipuo-

lisuus oli suurinta niillä ka-

navilla, joilla myös puhe-

sisältöjen

suhteellinen

osuus lähetysnäytteestä oli

korkein eli Lähiradiossa,

Radio Robin Hoodissa, Oi-

keaAsemassa, Radio Deis-

sä, Järviradiossa sekä Ra-

dio Moreenissa

Useimmilla tutkituilla

kanavilla oli esitystapoihin,

erilaisten ohjelmaelement-

tien käyttöön ja juontami-

seen liittyviä keskinäisiä

laadullisia eroavuuksia.

Kun eri kanavia vertail-

tiin yhtä aikaa sekä niiden

puhe- että musiikkitarjon-

nan kautta, monipuolisim-

miksi tarjonnaltaan nousi-

vat Sävelradio, Oikea Ase-

ma sekä Radio Robin Hood.

Yksipuolisimpia

olivat

Classic FM, Iskelmä 969 ja

Iskelmäradio Pohjanmaa.

Huijauksissa kuluttajia

houkutellaan maksamaan

tavaroista ja palveluista, joita

ei ole olemassa tai jotka ei-

vät toimi. Huijaukset ovat

todellisuutta ja ne voivat

osua kenen tahansa kohdal-

le iästä tai koulutuksesta riip-

pumatta. Kuluttajaviraston

uusi esite Tietoa huijauksis-

ta ja roskapostista esittelee

erilaisia huijausmuotoja ja

keinoja suojautua niiltä.

Huijausten taustalla on usein

ammattimaista, kansainvälistä

talousrikollisuutta. Huijauksiin

liittyvät mainokset, kirjeet,

nettisivut ja puhelinkeskuste-

lut on suunniteltu ja toteutettu

huolellisesti, jolloin niitä ei

aina ole helppo tunnistaa. Hui-

jauksissa käytetään myös hy-

väksi ihmisten toiveita ja tun-

teita niin vahvasti, että tarjouk-

sesta voi olla vaikea kieltäy-

tyä.

Tyypillisessä huijauksessa

kuluttajalle luvataan huimia

voittoja tai palkkioita, kunhan

hän ensin maksaa nimellisen

ennakko- tai liittymismaksun.

Luvattuja rahoja ei kuitenkaan

koskaan tule. Tähän kuvioon

perustuvat esimerkiksi yllättä-

vät arpajais- tai lottovoitot, te-

Kuluttajavirastolta opas

huijausten tunnistamiseksi

kaistut avunpyyntökirjeet ja

pyramidimarkkinointi. Oma

lukunsa ovat erilaiset ihmetuot-

teet, joiden ominaisuuksista

annetaan katteettomia lupauk-

sia. Viime aikoina ovat yleis-

tyneet myös phishing eli tili-,

luottokortti- ja henkilötietojen

kalastelu puhelimitse tai säh-

köpostitse sekä erilaiset sijoi-

tushuijaukset.

Paras keino välttää huija-

uksia on suhtautua tarjouksiin

kriittisesti ja käyttää tervettä

harkintaa. Rahaa ei kannata

lähettää tuntemattomiin osoit-

teisiin eikä maksaa ostoksia

ennakkoon, ellei ole täysin var-

ma vastaanottajan luotettavuu-

desta ja maksamisen turvalli-

suudesta. Sama koskee pank-

kitili- ja luottokorttitietoja.

Ennen sopimuksen tekemis-

tä voi olla hyödyllistä hankkia

tietoa tarjouksen tekijästä. Säh-

köpostiviesteihin ei kuitenkaan

kannata vastata automaattises-

ti.

Vastauksen perusteella hui-

jarit päättelevät, että sähköpos-

tiosoite on aito ja voivat liittää

tiedot laajemmalle, useiden

huijausyritysten käyttämälle

listalle. Sen seurauksena ku-

luttaja voi olla entistä alttiim-

pi uusille huijausyrityksille.

Huijareilla on myös käytös-

sään "uhrilistoja", joista näkyy,

minkälaisen huijauksen koh-

teeksi kuluttaja on aikaisem-

min joutunut. Listojen perus-

teella ne voivat lähettää koh-

dennetusti viestejä, joissa pa-

hoitellaan rahojen menetystä,

luvataan korvata ne ja tarjo-

taan uusia mahdollisuuksia

hankkia rahaa.

Huijauksen uhrit kärsivät

usein tappionsa hiljaisuudes-

sa. Kuluttajavirasto rohkaisee

kuitenkin kertomaan epäilyt-

tävistä tapauksista mahdolli-

simman nopeasti eteenpäin.

Tiedon välittäminen on tehok-

kain keino katkaista huijaus-

kierre ja saada asia myös vi-

ranomaisten tietoon. Tietoa

huijauksista ja roskapostista -

esitteessä kerrotaan, mihin vi-

ranomaiseen kannattaa missä-

kin tilanteessa olla yhteydes-

sä.

Esite on osa Kuluttajaviras-

ton kampanjaa, jossa helmi-

kuun ajan kiinnitetään huomio-

ta kansainvälisiin huijauksiin.

Vastaavanlaisia kampanjoita

on käynnissä samaan aikaan

myös muissa kansainväliseen

markkinointia valvovien viran-

omaisten verkostoon ICPENiin

kuuluvissa maissa.

Koululaisten harrasteelli-

sen iltapäivätoiminnan tuke-

miseen tarkoitetut valtion-

avustukset ovat jälleen haet-

tavissa. Hakuaika päättyy

helmikuun viimeisenä päivä-

nä. Opetusministeriö tulee

osoittamaan 375 000 euron

määrärahan lääninhallituk-

sen jaettavaksi.

Vuonna 2005 läänissä sai

tukea runsaat 200 iltapäiväker-

hon ylläpitäjää, kerhojen luku-

määrä oli huomattavasti suu-

rempi.

Tuen tavoitteena on varmis-

taa iltapäiväkerhotoiminnan

jatkuvuus ja tarjota nuorille

harrastusmahdollisuuksia.

Avustuksella voidaan tukea

nuorten harrastuksia, kulttuu-

riin liittyviä teemoja esim.

Iltapäiväkerhojen avustusten

hakuaika on alkanut

Nuori Kulttuuri - aluetapahtu-

miin valmistautumista, ympä-

ristöön ja luontoon sekä kä-

den taitoihin painottuvia aihei-

ta.

MyösAvartti-toimintaa, elä-

myspedagogiikka, seikkailu-

kasvatusta ja liikuntaa (ei kui-

tenkaan kilpaurheilua tai val-

mennusta) voidaan tukea.

Tänä vuonna kerhoissa toivo-

taan toteutettavan myös "kaikki

erilaisia - kaikki samanarvoi-

sia" - teemavuotta. Iltapäivä-

kerhon toimintaa on mahdol-

lisuus jatkaa kesällä 2007 päi-

väleiritoimintana, pelkkää ke-

säleiritoimintaa ei tueta.

Avustusta voidaan myöntää

3. - 10. -vuosiluokkien oppi-

laille järjestettävään iltapäivä-

kerhotoimintaan. Toimintaa

tulee järjestää koulupäivän jäl-

Puun myyntitulon ve-

rotuksessa metsänomista-

ja vähentää metsätalou-

den menot maksuvuoden

verotuksessa.Vaikka met-

sästä ei olisikaan ollut

vuonna 2005 lainkaan

tuloja, menot merkitään

verolomakkeelle 2 C.

Myös verotusyhtymät

merkitsevät menot veroil-

moitukseen. Vähennyskel-

poisia menoja ovat esimer-

kiksi metsätalouden vakuu-

tusmaksut, metsänhoitoyh-

distyksen maksu, poistot

koneista, matkakulut ja ko-

rot lainoista, muistuttaa Ve-

ronmaksajain keskusliiton

verovinkki.

Jos metsätalouden menot

ovat tuloja suuremmat, ai-

heutuu metsätalouden tap-

pio, joka vähennetään met-

sänomistajan samana vuon-

na saamista muista pääoma-

tuloista. Verotusyhtymien

tulot verottaja jakaa auto-

Metsänomistaja

vähentää metsän

menot maksuvuonna

maattisesti yhtymän osak-

kaiden verotuksessa vähen-

nettäväksi.

Ellei pääomatuloja ole tai

ne eivät riitä metsätalouden

tappion vähentämiseen, yli-

menevä osa vähennetään

alijäämähyvityksenä ansio-

tulojen verosta. Verohyöty

on tässä tilanteessa aivan

sama, kuin jos menot olisi

vähennetty puun myynnis-

tä saadusta tulosta.

Arvonlisäverovelvollisen

metsätalouden harjoittajan

on palautettava 2 C loma-

ke viimeistään 28.2. 2006.

Muut metsätalouden har-

joittajat palauttavat 2 C lo-

makkeen yhdessä esitäyte-

tyn veroilmoituksen kans-

sa.

Verottaja tallentaa tappi-

on lomakkeelta 2 C eikä sitä

tarvitse erikseen merkitä

huhtikuussa saapuvaan esi-

täytettyyn veroilmoituk-

seen.

Danisco lopettaa Salon

sokeritehtaan ensi satokau-

den jälkeen. Sokerin tuotan-

to jatkuu tämän jälkeen Suo-

messa toistaiseksi vain Sä-

kylässä. Ratkaisu liittyy

muun muassa EU:n päätök-

siin vähentää sokerin tuo-

tannon tukemista. Säkylän

tehtaan toimintaa jatketaan

toistaiseksi.

Daniscon suunnitelmissa on

myös lopettaaAssensin tehdas

Tanskassa ja Köpinbron teh-

das Ruotsissa. Samalla myy-

dään osa Suomen ja Ruotsin

sokerikiintiöstä. Tilalle oste-

taan kiintiöitä Saksasta.

Salon tehdas työllistää kuu-

tisenkymmentä henkilöä. Se-

sonkiaikana työntekijämäärä

nousee lähelle sataa. Daniscon

tytäryhtiön Suomen sokerin

toimitusjohtaja Vesa Kurulan

mukaan tavoitteena on selvitä

mahdollisimman vähillä irtisa-

nomisilla.

Salo suljetaan, Säkylä jatkaa

Maataloustuottajien Keskus-

liitto MTK toteaa, että Unio-

nin päätös keskittää sokerin-

tuotantoa Keski-Euroopan te-

hokkaille tuotantoalueille mer-

kitsee sitä, että Suomessa on

mahdollista tuottaa vuoden

2006 jälkeen raaka-ainetta ai-

noastaan yhden tehtaan tarpei-

siin. Teollisuuden päätettäväksi

jäi, kumman Suomen tehtaista

se haluaa säilyttää.

MTK on sokerijuurikkaiden

viljelijöiden edustajana vaati-

nut, että jäljelle jäävän sokeri-

teollisuuden, ja juurikkaanvil-

jelijöiden kesken on neuvotel-

tava kunnollinen toimialasopi-

mus. Neuvotteluja käydään

parhaillaan. MTK vaatii, että

teollisuus vastaa juurikkaiden

kuljetuskustannuksista tilalta

tehtaalle. Näin helpotetaan vil-

jelijöiden kustannuspaineita,

kun juurikkaan hintaa EU:n

uudistuksessa lasketaan yli 40

prosenttia ja suoran tuen kaut-

ta siitä korvataan viljelijöille

vajaat 60 prosenttia.

- Yhden tehtaan mallissa

juurikkaiden kuljetusmatkat

pitenevät ja kuljetuskustannuk-

set nousevat. Siksi on entistä

tärkeämpää, että teollisuus ot-

taa vastatakseen kuljetuskus-

tannukset, jotta juurikkaan vil-

jelylle säilyisi edes jonkinlai-

nen kannattavuus, toteaa

MTK:n sokerivaliokunnan pu-

heenjohtaja, maanviljelijä Pek-

ka Myllymäki.

Myllymäki haluaa muistut-

taa, että on tärkeää puolustaa

työpaikkojen säilymistä Suo-

messa, mutta nyt nähdään, mi-

ten vaikeaa se käytännössä on.

Tehtaan lakkauttaminen vie

Salosta noin 100 teollisuustyö-

paikkaa. Kaikkiaan sokerintuo-

tannon alasajo Suomessa mer-

kitsee heijastusvaikutuksineen

tuhansien työpaikkojen mene-

tyksiä alkutuotannossa, kone-

ja sokeriteollisuudessa sekä

kuljetuksessa.

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk:t

maanantaihin klo 12 mennessä.

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

"

1,05 /pmm

"

1,26 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

"

1,26 /pmm

"

1,52 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

"

1,36 /pmm

"

1,68 /pmm

p. 0200 71000

keen vähintään kerran viikos-

sa joko koulussa tai sen ulko-

puolella.

Avustusta voidaan myöntää

rekisteröidyille yhdistyksille ja

muille yhteisöille, kunnille ja

seurakunnille. Hyväksyttäviä

menoja ovat ohjaajapalkkiot,

matkakulut, materiaalit ja vä-

lineet sekä muista kuin kun-

nan tai toiminnan järjestäjän

omistamista tiloista aiheutuvat

vuokrakulut.

Lääninhallitus päättää tuen

saajista toukokuun loppuun

mennessä, iltapäiväkerhot voi-

daan aloittaa syksyllä heti kou-

lutyön käynnistyttyä.

Hakulomakkeita ja ohjeita

saa lääninhallituksen www-si-

vuilta sekä Turun, Jyväskylän,

Tampereen ja Vaasan toimin-

tayksiköistä.

Muistan omasta kokemuksesta, miten pai-

kallisradiolupien saaminen lähes parikym-

mentä vuotta sitten oli todella vaikeata. Vai-

keampaa melkein kuin apteekkioikeuksien

saaminen. Perustajat syynättiin tarkoin niin

taloudellisesti kuin poliittisesti ja ohjelma-

tuotannolle asetettiin tiukat säännöt.

Paikallisradioitten tuli ensinnäkin tuot-

taa suurin osa ohjelmistaan itse. Oliko se

noin 70 prosenttia. Korkeisiin päämääriin

kirjattiin lakiinmm. velvollisuus edistää pai-

kallista keskustelua ja kulttuuria.

Miten on nyt?

No nythän on niin, että suurin osa pai-

kallisradioista on heittäytynyt virtaan, jos-

sa sirmakka soi eikä uutisten ole niin väliä.

Ei edes paikallisten. Paikallisradioita on sii-

näkin mielessä vähän, että ulkomaisten yh-

tiöitten omistamat ketjuradiot läähättävät

samaa lähetystä etelästä pohjoiseen. Niit-

ten nimetkin ovat muuta kuin suomalaisia.

Olen unessa useasti, joskus valveillakin

miettinyt, miksi tähän on tultu, ja päätynyt

taloudellisiin syihin. Vaikka kaupallisia ra-

dioasemia on määrällisesti saman verran

kuin 1990-luvun alussa, suurimman osan

omistajat ovat vaihtuneet, joissakin tapa-

uksissa useampaankin kertaan.

Vain pieni joukko radioista tekee työtään

alkuperäisen, ja huomatkaa, lainsäätäjän

asettaman hengen mukaisesti. Manta, tä-

män Alueviestin kustantajan radio, yhtenä

tästä joukosta.

Joskus sentään jostakin läikähtää sykla-

maattia sielulle. Tämän tunteen koin hel-

mikuun alussa, kun liikenne- ja viestintä-

ministeriö rankkasi 16 kaupungin paikal-

lisasemat.

Tuntui niin hyvältä lukea, että ministeriö

oli huomannut saman kuin minkä me jo

tiesimme: Radio Manta lähettää tutkituis-

ta asemista eniten uutisia, turkulaisen Ro-

bin Hoodin jälkeen...

Erkki Petman

Mikä on syönyt

useimmat

paikallisradioista?

Page 4 - Alueviesti_07_2006