Page 9 - Alueviesti_07_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 15. 2006

Vasemmalle kääntymäs-

sä ollut henkilöautoilija

ajoi päin mopoa perjan-

taina ennen aamukahdek-

saa Kokemäellä Peipoh-

Valoitta ajanut

mopoilija jäi

auton alle

jassa Köyliöntiellä. Mopoi-

lija loukkaantui ja vie-

tiin sairaalaan tutkittavak-

si. Mopoilija ajoi valoit-

ta.

Poliisi tutkii Ylen TV-uu-

tisten mukaan poikkeuksel-

lisen laajaa Saksan tuonti-

autoihin liittyvää autope-

tosvyyhtiä.

Lähes sata auton ostajaa on

joutunut huijauksen kohteek-

si, ja veroja on jätetty suuret

määrät maksamatta.

TV-uutisten mukaan tut-

kinnassa olevan huijaus-

vyyhdin päätekijöiksi epäil-

lään kahta suomalaista auto-

kauppiasta, jotka ovat tuo-

neen Saksasta Suomeen sa-

toja autoja.

Ylen saamien tietojen mu-

kaan mukaan autopetosjut-

tuun on sekaantunut Suomen

toiseksi suurin rahoitusyhtiö

GE Money, jonka erästä joh-

tajaa epäillään kavallukses-

ta ja avunannosta petolliseen

toimintaan.

Poliisi tutkii

tuontiautojen

petosvyyhtiä

Köyliössä sattui kolmen

auton risteyskolari perjan-

taina varhain aamulla val-

tatie 12:n ja Linjatien ris-

teyksessä. Osasyynä onnet-

tomuuteen olivat yhden

auton kelvottomat talvi-

renkaat.

Köyliöläinen mies ajoi pa-

kettiautollaan valtatietä tar-

koituksenaan kääntyä oike-

alle Linjatielle.

Perässä henkilöautolla tul-

lut huittislainen mies ei huo-

mannut ajoissa edellä kään-

tyvää autoa vaan törmäsi sen

perään.

Törmäyksen voimasta pa-

kettiauto suistui risteykses-

sä ollutta kolmatta henkilö-

autoa päin.

Törmäyksen aiheuttanees-

sa henkilöautossa autossa oli

liikennekelvottomat talviren-

kaat.

Kaikki kolme autoa vau-

rioitui kolarissa. Kukaan ei

loukkaantunut.

Kolmen auton

risteyskolari

Köyliössä

Vanhassa ulkoraken-

nuksessa olevan pannu-

huoneen seinä syttyi pa-

lamaan palohormin läpi-

viennin kohdaltaVamma-

lassa Stormintiellä sun-

nuntaina kello 16:n aikoi-

hin.

Isäntä hoiti alkusammu-

tuksen jauhesammuttimel-

la tehokkaasti, ja pelastus-

laitoksen tehtäväksi jäi pur-

kaa ja sammuttaa läpivien-

Ripeä alkusammutus

pelasti isolta palolta

nin kohdalta puolen neliö-

metrin alalta.

Palo ei päässyt leviämään

hirsisiin seinärakenteisiin.

Palopäällikkö Hannu

Tähdön mukaan isohkon ra-

kennuksen pelastaminen

olisi ollut mahdotonta, jos

tuli olisi päässyt etenemään

vähänkään pitemmälle.

Talon lämmitys joudut-

tiin hoitamaan palon jäl-

keen väliaikaisratkaisuin.

Autoa

kolhittiin

Vammalan poliisi ta-

voitti viikonloppuna kol-

me rattijuoppoa. Kaksi jäi

kiinni Vammalassa, yksi

Kiikoisissa.

Perjantaina aamupäiväl-

lä poliisi tavoitti Vamma-

lastaAittalahdenkadulta 0,6

promillea

puhaltaneen

epäillyn rattijuopon.

Sunnuntaiyönä kello kol-

men aikaan poliisi tavoitti

Vammalan keskustassa hen-

kilöauton, jonka kuljettaja

puhalsi alkometriin 0,8 mg/

Kolme rattijuoppoa

kiinni viikonloppuna

kihlakunnan alueella

Poliisi sai sunnuntaina

aamuyöstä ilmoituksen Kii-

koisissa valtatie 11:llä pen-

kaan suistuneesta henkilö-

autosta. Autosta tavattiin

mies, jonka puhallusalko-

metriin 0,73 mg/l.

Sunnuntaina kello 03.00

aikaan poliisi tavoitti Vam-

malan keskustassa henki-

löauton, jonka kuljettaja

puhalsi alkometriin 0,8 mg/

Lauantain vastaisena

yönä rikottiin Siikasuonka-

dulla ja Lousajankadulla

postilaatikoita.

Poliisi mittasi sunnuntain

vastaisena yönä henkilöau-

tolle 40 km/h nopeusrajoi-

tusalueella nopeutta 92 km/

h Punkalaitumella Lautta-

Nopeusrajoitus

ylittyi tuplasti

Punkalaitumella

kyläntiellä. Kuljettaja mää-

rättiin ajokieltoon ja asiaa

tutkintaan törkeänä liiken-

neturvallisuuden vaaranta-

misena.

Yksitoistavuotias moot-

torikelkan kyydissä ollut

poika lensi Huittisissa kel-

kasta pellolla sunnuntaiyö-

nä puolenyön jälkeen ja

loukkaantui.

Moottorikelkasta

pudonnut poika

loukkaantui

Hänet kuljetettiin Sata-

kunnan keskussairaalaan.

Kelkkaa ajoi mies.

Onnettomuus tapahtui

kaksikon ylittäessä ojaa

Ristikankaalla.

Punkalaitumella murtau-

duttiin viime viikon keski-

viikkona Kenninkulmantiel-

lä asuntoon, josta vietiin jon-

kin verran rahaa.

Voro kävi

asunnossa

Viime keskiviikkona kol-

hittiin Vammalassa Pyymä-

en leipomon pihassa pysäköi-

tynä ollutta beigen väristä

Ford Mondeota, jonka taka-

puskuri vaurioitui.

Poliisi toivoo autoilijoi-

den huomioivan Vamma-

lassa Sastamalankadulla

Kallialan suuntaan men-

täessä kiertoliittymän ja

Luhdankadun ristyksen

välillä olevan liikenne-

Pysähtymiskieltoa

on noudatettava

merkillä osoitetun pysäh-

tymiskiellon.

Varsinkin nyt talvella

kadun ollessa polanteinen

kadun varteen pysäköidyt

autot vaarantavat liiken-

nettä.

Lavian seudun riistan-

hoitoyhdistyksen alueel-

la valkohäntäpeuran met-

sästystulos jäi edellisvuo-

den tapaan varsin keh-

noksi. Vain reilut 64 %

myönnetyistä kaatoluvis-

ta onnistuttiin käyttä-

mään.

Parhaiten jahdissa me-

nestyi Kiikoisten Metsästä-

jät, joilla kaatoprosentti oli

80 ja heikoimmin Porin

Erämiehet, jonka kaatopro-

sentti oli 41,66.

Aikuisia peuroja kaadet-

tiin 45 kpl (23+23) ja va-

Valkohäntäpeurat

välttelivät Lavian

seudun yhdistyksen

metsästäjiä

soja 102 kpl (47+55). Kaa-

tolupien vähäisestä käyttö-

asteesta ja havaintokortti-

en vähäisistä näköhavain-

noista voidaan päätellä, että

valkohäntäpeurakanta on

osalla riistanhoitoyhdistyk-

sen alueesta voimakkaasti

vähentynyt ja että metsä-

kauris on valtaamassa alu-

eita.

Tammikuun lopussa jah-

tiseurueet arvioivat kau-

riskannan olevan riistanhoi-

toyhdistyksen alueella jo yli

70 kpl, kun valkohäntä-

peurakannaksi arvioitiin

266 kpl.

On taas se aika vuo-

desta, kun metsästäjät las-

kevat riistakannat. Tam-

mi–maaliskuussa tehtävät

riista- ja peltokolmioiden

lumijälkilaskennat ovat

osa Riista- ja kalatalou-

den tutkimuslaitoksen ja

Metsästäjäin Keskusjär-

jestön yhteistä lähinnä

pienriistan runsauden

seurantaohjelmaa.

Maastotyöhön osallistuu

noin 3 500 metsästäjää, ja

maastoon ja karttoihin mer-

kittyjä linjoja tutkitaan yli

10 000 kilometriä.

Riista- ja kalatalouden

tutkimuslaitoksen ja Met-

sästäjäin Keskusjärjestön

yhdessä järjestämää metsä-

riistan seurantaan kehitet-

tyä riistakolmiolaskentaa on

nyt tehty 18 vuotta. Hieman

riistakolmioita tuoreempaa

alkuperää ovat kulttuuriym-

päristöissä pelloilla, asutuk-

sen piirissä ja niiden lähei-

sissä metsissä tehtävät pel-

tokolmiolaskennat, joita on

tehty vuodesta 1999.

Seurantoja varten on eri

puolille Suomea perustettu

pysyviä riistakolmioita lä-

hes 1700 ja peltokolmioita

noin. 400.

Laskennat perustuvat tal-

visiin pienriistan lumijäl-

kiin, jotka lasketaan pää-

osalta perustettuja kolmioi-

ta. Riistakolmio on 12 ki-

lometrin - peltokolmio vas-

taavasti 6 kilometrin - mit-

tainen, tasasivuisen kolmi-

on muotoinen laskentalin-

ja.

Riistavarojen kestävän

käytön varmistaminen edel-

lyttää

mahdollisimman

tarkkaa tietoa käytön koh-

teena olevan riistakannan

koosta. Suomalaiseen met-

sästykseen on aina kuulu-

nut vastuu riistakannoista ja

vahva talkootyön perinne.

Vastuunsa kantavat metsäs-

täjät tekevät valtavan mää-

rän kenttätöitä eli käytän-

nön laskentoja, riistakanto-

jen tilan selvittämiseksi.

Riistalaskennat

taas käynnissä

Riista- ja kalatalouden

tutkimuslaitoksen (RKTL)

kehittämät laskentamene-

telmät antavat kansainväli-

sestikin ainutlaatuista tietoa

suomalaisista riistakannois-

ta. Tämä riistatieto perus-

tuu metsästäjien tuottamaan

seurantamateriaaliin. Var-

sinkin riistakolmiolaskent-

oja on tehty jo niin pitkään,

että on olemassa riittävän

pitkiä aikasarjoja riistakan-

noissa tapahtuvien runsaus-

muutosten arviointiin. Tär-

keätä näissä laskennoissa

onkin se, että ne tehdään

aina samalla kaavalla ja sa-

maa reittiä pitkin, vuodes-

ta toiseen. Silloin metsäs-

tyksen pohjaksi saadaan

riittävän luotettavaa tietoa.

Suurriistaakin

lasketaan

Talvella lasketaan myös

suurriistaa eri puolilla Suo-

mea. Monissa riistanhoito-

piireissä suoritetaan maalis-

kuun ensimmäisenä viikon-

loppuna perinteinen suur-

riistan maalaskenta, jossa

pääkohteena ovat yleensä

hirvieläimet sekä suurpe-

doista lähinnä ilves. Myös

saukkohavaintoja on kerätty

useina vuosina.

Myös lentolaskentoja

tehdään monin paikoin.

Suurriistalaskentatietoja

verrataan muihin kannan-

arviointimenetelmiin kuten

hirvieläinten osalta hirviha-

vaintokorttiaineistoon ja

esimerkiksi suurpetojen

osalta muuhun suurpetoai-

neistoon. Suurpetojen kan-

nanarviointi perustuu suu-

relta osiltaan 1600 petoyh-

dyshenkilön keräämään tie-

toon. Vapaaehtoistyönä teh-

tävä petoyhdyshenkilötoi-

minta on suurpetokantojen

arvioinnin perusta

Tietoa riistakantojen ti-

lasta saadaan jo kevään ku-

luessa, kunhan laskenta-ai-

neisto on Riista- ja kalata-

louden tutkimuslaitoksella

analysoitu.

Huittinen, Kokemäki,

Köyliö ja Säkylä ovat mu-

kana maa- ja metsätalous-

ministeriön laatimassa

lintuinfluenssan riskikun-

taluettelossa, joka on ase-

tusluonnoksen liitteenä.

Asetus lintuinfluenssan

torjunnasta lähti lausunto-

kierrokselle helmikuun

alussa. Riskikuntien luet-

telossa on 62 kuntaa man-

tereelta sekä Ahvenan-

maan kunnat. Yhteistä näil-

le kunnille on se, että nii-

den kautta muuttaa ja

niiden alueella levähtää

huomattava joukko muut-

tolintuja, erityisesti vesilin-

Kaakkois-Satakunnan

kuntia lintuinfluenssan

riskikuntaluettelossa

tuja. Influenssa A-virukset

ovat monimuotoinen, eri-

tyisesti vesilinnuille omi-

nainen virusryhmä. Val-

taosa influenssa A-virus-

ten alatyypeistä on tau-

dinaiheuttamiskyvyltään

heikkoja eikä aiheuta

linnuille merkittäviä oirei-

ta.

Erityisesti kahteen ala-

tyyppiin (H5 ja H7) kuu-

luu kuitenkin myös viruk-

sia, esimerkiksi juuri

H5N1, jotka voivat aihe-

uttaa vakavia lintuin-

fluenssaepidemioita ja

suuria menetyksiä siipi-

karjataloudelle.

Kuluttajia houkutellaan

luottoasiakkaiksi puut-

teellisilla tiedoilla. Erityi-

sesti uusille asiakkaille

suunnatuissa mainoksissa

ei kerrota kaikkia lain

edellyttämiä vakiotietoja,

vaan korostetaan koro-

tonta ja kulutonta mak-

suaikaa. Asia selvisi

14.11.2005-5.1.2006 jär-

jestetyssä Kuluttajaviras-

ton ja lääninhallitusten

tarkastajien yhteisessä

valvontaiskussa.

Kampanjan aikana tar-

kastettiin kodinkone-, huo-

nekalu- ja autokaupan mai-

noksia alue- ja paikallisleh-

dissä, suoramarkkinoinnis-

sa ja internetissä. Yhteensä

tarkastettiin 1625 mainos-

ta, joista huomautuksia sai

hieman yli kymmenesosa.

Valvontakampanja jär-

jestettiin nyt seitsemättä

kertaa. Kuluttajavirasto tie-

dotti kampanjasta yrityksil-

le etukäteen, jotta ne olisi-

vat voineet varmistaa en-

nen kampanjan alkua mark-

kinointinsa lainmukaisuu-

den. Valvontakampanjan ai-

kana muistutettiin myös ku-

luttajia kiinnittämään huo-

miota luottojen vakiotietoi-

hin, joista tärkeimpiä ovat

todellisen vuosikoron suu-

ruus ja tuotteen luottohin-

ta. Niiden avulla asiakkaat

voivat verrata luottokaupan

kustannuksia käteiskaup-

paan ja eri luottovaihtoeh-

toja keskenään.

Todellinen vuosikorko

ilmoitettava

Lain mukaan luottokort-

tien mainoksissa on selke-

ästi ilmoitettava todellinen

vuosikorko luoton tyypillis-

tä käyttöä kuvaavana esi-

merkkinä. Se ei saa jäädä

yksittäisten luottoehtojen,

kuten korkojen tai maksu-

ajan varjoon. Kodinkone- ja

huonekalualan luottokortte-

ja markkinoitiin kuitenkin

näyttävästi luoton edulli-

suutta korostavilla iskulau-

seilla, kuten ”Osta nyt –

maksa vasta helmikuussa”

tai ”korot 0 % - kulut 0 %”.

Kuluttajan päätöksenteon

kannalta olennaiset vakio-

tiedot esitettiin sen sijaan

usein epäselvästi. Kulutta-

ja-asiamies tulee arvioi-

maan näitä mainoksia ku-

luttajansuojalain markki-

nointisäännösten nojalla.

Luotonantajalta

perätään vastuuta

Vastuu markkinoinnin lain-

mukaisuudesta kuuluu pait-

si myyjälle, myös varsinai-

sen korttiluoton myöntäväl-

le rahoitusyhtiölle.

Laskelmassa

esitettävä

käteishinta

Myös autojen kertaluot-

tojen markkinoinnissa on

esitettävä esimerkkilaskel-

ma, josta käy ilmi auton kä-

teishinta, korot ja muut luot-

tokustannukset, luottoaika,

kuukausierä, luottohinta

sekä todellinen vuosikorko.

Esimerkkilaskelmissa oli

nyt vähemmän huomautet-

tavaa kuin edellisen valvon-

takampanjan aikana. Ne jäi-

vät kuitenkin selvästi tois-

arvoiseen asemaan. Pää-

viestinä korostettiin edel-

leen korkojen, kuukausieri-

en ja käteisrahaosuuden

edullisuutta. Ongelma ei

koske vain yksittäisiä yri-

tyksiä vaan yleisemmin

koko alaa. Kuluttaja-asia-

mies onkin lähettänyt au-

toalalle paimenkirjeen, jos-

sa kerrataan luottojen mark-

kinoinnin vakiintuneet pe-

russäännöt. Jos markkinoin-

tia ei oikaista, kuluttaja-

asiamies puuttuu asiaan an-

karammin keinoin, esimer-

kiksi määräämällä uhkasa-

kolla asetetun kiellon. Myös

rahoittajien on huolehditta-

va siitä, että jälleenmyyjät

noudattavat lain säännök-

siä.

Luotonantajan

muistettava

vastuunsa

- Kun luottoja tarjotaan

jatkuvasti yhä enemmän, on

entistä tärkeämpää, että yri-

tykset muistavat oman vas-

tuunsa. Valvontakampanjat

osoittavat, että luottojen

markkinoinnissa on tietty-

jä perusongelmat, jotka

toistuvat vuodesta toiseen.

Markkinoilla on toisi-

naan myös yrityksiä, jotka

eivät korjaa markkinointin-

sa puutteita oma-aloitteises-

ti, vaan odottavat, että saa-

vat lääninhallitukselta ke-

hotuksen tehdä niin.

Olisikin syytä pohtia,

voisiko lääninhallituksille

antaa nykyistä laajemmat

toimivaltuudet puuttua lain-

vastaiseen markkinointiin,

toteaa johtaja Anja Pelto-

nen Kuluttajavirastosta.

www.alueviesti.fi

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32