Page 7 - Alueviesti_07

Keskiviikko helmikuun 15. 2006

7

KESÄTÖITÄ VAMMALAN KAUPUNGILLA

Vammalan kaupunki palkkaa vuosina 1986-1990 syntyneitä

vammalalaisia nuoria kesätöihin kesäkaudella 2006. Haku-

lomakkeita ja hakuohjeita on saatavilla

työvoimatoimistosta, kaupungintalon neu-

vonnasta sekä internetistä Vammalan

kaupungin kotisivuilta. Hakuaika päättyy

31.3.2006.

Eurajoen Olkiluodon ydin-

voimalan rakennustyömaal-

le vastavalittu työpaikkapap-

pi Sakari Leppänen aloittaa

toimensa huhtikuun alussa

monikulttuurisessa yhteisös-

sä. Ydinvoimalaa rakentaa

kaikkiaan 2 500 työntekijää.

Enemmistö on suomalaisia,

mutta työntekijöitä on 20 eri

maasta sekä eri kirkkokun-

nista ja uskonnoista.

Työpaikkapapin tavoitteena

on auttaa sopeutumisessa uu-

teen ympäristöön tai uuteen

kulttuuriin.

"Työpaikkapapin tarve ko-

rostuu kriisitilanteissa. Monilla

on vaikeuksia asettua uuteen

ympäristöön ja vapaa-aikaan

tarvitaan mielekästä toimintaa.

Ero perheistä tuo uusia ongel-

mia. Tilanteessa tarvitaan usein

juttukaveria tai rippi-isää, jol-

le voi asioita luottamuksella

purkaa", sanoo pastori Sakari

Leppänen.

Leppänen pitää hartauksia

ja ekumeenisia tilaisuuksia

sekä vierailee parakeissa ja lu-

ennoi eri aiheista. Suunnitteil-

la on julkaista verkkosivut, joi-

den välityksellä voi keskustella

työpaikkapapin kanssa.

Ulkomaalaisten viihtymistä

ja Suomi-tietoutta Leppänen

aikoo lisätä esimerkiksi yhtei-

sillä marjastus- ja sienestysret-

killä sekä tutustuttamalla suo-

malaiseen saunaan ja muuhun

kulttuuriin.

"Eri uskonnoista ja kirkko-

kunnista tulevien ihmisten

kanssa mennään heidän ehdoil-

laan. Voin välittää esimerkiksi

katolilaisille ja islamilaisille

yhteyshenkilöitä ja tietoa Suo-

Ydinvoimatyömaan pappi

kohtaa monet kulttuurit

messa toimivista seurakunnis-

ta. Vapaa-ajan virkistystoimin-

taan kukin voi tietenkin osal-

listua kiinnostuksensa mu-

kaan."

Huhtikuun alussa alkava työ

jatkuu vuoden 2008 loppuun

saakka. Leppänen siirtyy työ-

paikkapapiksi Satakunnan

Evankelisluterilaisen Kansan-

lähetyksen piirijohtajan työs-

tä. Ulkomailla asuminen on

Leppäselle tuttua.

"Tiedän miltä siirtolaisuus

ja välimatka kotimaahan tun-

tuu. Olen itse työskennellyt lä-

hetystyössä Etiopiassa ja Itä-

vallassa, yhteensä ulkosuoma-

laistyössä noin kymmenen

vuotta. Työelämän kokemusta

on esimerkiksi rekkakuskina

olosta."

Eurajoella toimi 70- ja 80-

lukujen taitteessa Olkiluoto 1

ja 2 -ydinreaktoreiden raken-

nusvaiheen aikana työpaikka-

pappina Sakari Ojanen.

"Silloin oli erilainen tilan-

ne, voimalaa rakennettiin pää-

osin ruotsalaisin ja suomalai-

sin voimin. Paikkakunnalla oli

myös ristiriitaisia tuntemuksia

ydinvoimalan rakentamista

kohtaan ja seurakunnassa kan-

nettiin huolta tilanteesta. Lää-

ninrovasti Antti Uljaksen aloit-

teesta rakennustyömaalle pal-

kattiin pappi", kertoo Eurajo-

en seurakunnan kirkkoherra

Asko Riihimäki.

Nykyisen työpaikkapapin

palkkaamisen kustannuksista

maksaa Kirkkohallitus 90 pro-

senttia ja Eurajoen seurakunta

10 prosenttia. Teollisuuden voi-

ma järjestää papille työtilat ja

atk-laitteet. Kirkon diakonia- ja

yhteiskuntatyön yksikkö Kirk-

kohallituksesta on Eurajoen seu-

rakunnan ja Turun arkkihiippa-

kunnan lisäksi tukemassa ja

ohjaamassa papin työtä.

Virka on samalla pilottihan-

ke, jossa etsitään tarkoituksen-

mukaisia toimintatapoja eri

maista, uskonnoista ja kulttuu-

reista tulevien työntekijöiden

kohtaamiseen. Saatuja koke-

muksia käytetään myöhemmin

hyväksi kirkon ja työpaikka-

pappien toiminnassa.

"Hankkeen tekevät mielen-

kiintoiseksi myös työelämän

muuttuneet haasteet. Työn or-

ganisointi ja työehdot ovat

muuttuneet aikaisemman ra-

kennustyömaan tilanteesta",

huomauttaa työalasihteeri Mar-

ja Kantanen Kirkon diakonia-

ja yhteiskuntatyön yksiköstä.

Leppäsen lisäksi Suomes-

sa toimii kolme muuta täysi-

päiväistä työpaikkapappia Es-

poossa, Vantaalla ja Helsingis-

sä.

Ydinvoimalan rakennustyömaan vastavalittu työpaikkapappi

Sakari Leppänen. - Kuva: Tero Leppänen.

Pitkään työttömänä olleet

ikääntyneet henkilöt saivat

viime toukokuussa mahdol-

lisuuden siirtyä työmarkki-

natuelta eläketuelle. Mah-

dollisuutta on tähän men-

nessä käyttänyt 3700 hen-

kilöä.

Eläketukea koskeva laki tuli

voimaan 1.5.2005. Se säädet-

tiin ”kertaratkaisuksi” ikään-

tyneille pitkäaikaistyöttömille,

jotka jäivät 1990-luvun laman

seurauksena työmarkkinatuen

varaan. Etukäteen eläketuen

saajien määräksi arvioitiin noin

3900 henkilöä.

Oikeus eläketukeen on

vuonna 1941–1947 syntyneellä

Eläketuen mahdollisuutta käyttänyt

tähän mennessä 3700 pitkäaikaistyötöntä

henkilöllä, joka oli työmark-

kinatukeen oikeutettu ja pitkä-

aikaistyötön 31.12.2004. Li-

säksi edellytetään, että hän on

1.1.1992 ja 31.12.2004 väli-

senä aikana ollut oikeutettu

työttömyysturvaan vähintään

2500 päivän ajan. Näihin 2500

päivään luetaan mukaan myös

sellaiset päivät, jolloin työtön

on ollut sairaana tai työvoima-

poliittisessa koulutuk-sessa tai

päivät, joilta ei ole maksettu

työmarkkinatukea esim. puo-

lison tulojen takia.

Oikeus eläketukeen päät-

tyy, kun saaja täyttää 62 vuot-

ta. Sen jälkeen hän alkaa saa-

da vanhuuseläkettä, johon ei

tehdä varhennusvähennystä.

Jos eläketuen hakija on täyttä-

nyt 62 vuotta, tuki myönne-

tään suoraan vanhuuseläkkee-

nä. E

läketukeen voi sisältyä kan-

saneläkeosuus- ja työeläke-

osuus. Työeläkeosuus on

31.12.2004 mennessä kerty-

neen työeläkkeen määrä. Elä-

ketuensaajalle voidaan maksaa

myös lapsikorotusta ja eläk-

keensaajien asumistukea.

Vuonna 2005 Kela myönsi

kaikkiaan 3700 uutta eläketu-

kiperusteista etuutta. Niistä

runsas 3000 alkoi eläketukena

ja runsas 600 suoraan vanhuus-

eläkkeenä. Uusia tulijoita etuu-

den piiriin on enää varsin vä-

hän. Joulukuussa alkoi enää

alle 100 etuutta, kun niitä tou-

kokuussa alkoi 2400.

Vuoden 2005 lopussa elä-

ketukiperusteisen etuuden saa-

jia oli kaikkiaan 3600. Heistä

2800 oli eläketuensaajia. Lä-

hes kaikilla tukeen kuului sekä

kansan- että työeläkeosuus.

Keskimääräinen eläketuki il-

man lapsikorotusta ja asumis-

tukea oli 698 euroa kuukau-

dessa.

Kansaneläkeosuus oli 344 ja

työeläkeosuus 482 euroa kuu-

kaudessa. Kaikkiaan Kela

maksoi eläketukiperusteisia

etuuksia viime vuonna yhteen-

sä 20 miljoonaa euroa.

RAY:n peliautomaatti-

en alaikäisvalvontaa te-

hostetaan tänä vuonna.

Kuluvan vuoden aikana

pelipisteitä kehitetään, ja

yrittäjien henkilökunnan

mahdollisuuksia ja val-

miuksia valvoa alaikäis-

pelaamista parannetaan.

Samalla RAY:n suoritta-

maa valvontaa tehoste-

taan.

Lainsäätäjän ja RAY:n

kanta alle 15-vuotiaiden

pelaamiseen on selvä: ala-

ikäisten pelaaminen ilman

samaan perheeseen kuulu-

van täysi-ikäisen läsnäoloa

on laitonta ja se halutaan

estää. Valtaosa RAY:n au-

tomaateista on yhteistyö-

kumppaneiden tiloissa esi-

merkiksi huoltoasemilla,

ravintoloissa, kioskeissa ja

kaupoissa. Näissä tiloissa

alaikäisten laitonta pelaa-

mista valvoo liikepaikan

henkilökunta, mutta viime

kädessä RAY vastaa ala-

ikäisvalvonnasta. Valvon-

nan onnistumista seuraa

RAY:n henkilöstö liikku-

essaan pelipisteissä.

Niihin pelipisteisiin,

joissa alaikäiset saattaisi-

vat pelata, asennetaan pe-

linestolaite. Sen avulla val-

voja sulkee automaatin,

kun hän epäilee alle 15-

vuotiaan pelaavan. Tällä

hetkellä pelinestolaitteita

on noin 3 500 automaatis-

sa.

RAY:n omissa pelisa-

leissa ikäraja on 18 vuot-

ta. Sitä nuoremmat eivät

pääse sisään vanhempien-

kaan seurassa, ja ikärajaa

valvoo RAY:n henkilökun-

ta. Alaikäispelaamista seu-

rataan säännöllisesti ha-

vainnointi- ja kyselytutki-

muksilla. Vuonna 2005

alaikäisten pelaamisesta

tehtiin yhteensä 278 ilmoi-

tusta. Jokainen ilmoitus

käsiteltiin, ja sovittiinmah-

dollisista valvontaa paran-

tavista toimenpiteistä yh-

teistyökumppanin kanssa.

Ilmoitusten määrä lisään-

tyi vuodesta 2004 toimin-

tamallin päivittämisen ta-

kia.

Neljä viidestä suomalai-

sesta on sitä mieltä, että

RAY hoitaa tehtäväänsä

vastuullisesti. Käytännös-

sä vastuullisuus tarkoittaa

mm. sitä, että RAY rajoit-

taa kasvuaan ja liikevaih-

to kasvaa hitaammin kuin

kuluttajien käytettävissä

olevat tulot. RAY ei tarjoa

pelejä internetin tai mobii-

lilaitteiden välityksellä,

koska se katsoo että kasi-

no- ja raha-automaattityyp-

pisten pelien tarjonta ver-

kossa olisi omiaan lisää-

mään rahapeleistä aiheu-

tuvia sosiaalisia ongelmia.

Tuoreiden tutkimustu-

losten mukaan raha-auto-

maatteja pelataan jälleen

Suomessa enemmän. Vuo-

sina 2002-2004 pelaaja-

määrä supistui vuoden

2002 alussa tapahtuneen

euron käyttöönoton jälkeen

ja mm. käteismaksamisen

vähentymisen myötä. Vii-

me vuoden aikana pelaaji-

en määrän väheneminen

loppui ja se on nyttemmin

hienoisessa kasvussa.

Suomalaisten

suuri

enemmistö, kolme neljäs-

tä, tukee RAY:n yksinoi-

keutta. Tutkimusten mu-

kaan keskeiset perustelut

kannatukselle ovat voitto-

varojen ohjautuminen hy-

viin tarkoituksiin sekä pe-

litoiminnan säilyminen yk-

sinoikeuden ansiosta kont-

rolloituna.

RAY lisää

pelaamisen

valvontaa

Mielenterveyden häiriöi-

den aiheuttama työkyvyt-

tömyyden selvä kasvu joh-

tuu terveydenhuollossa,

työelämässä ja ihmisten

käyttäytymisessä sekä asen-

teissa samansuuntaisesti

vaikuttaneista muutoksista,

arvioivat tutkimusprofesso-

ri Raimo Raitasalo ja pää-

suunnittelija Kaarlo Maa-

niemi Kelasta juuri ilmes-

tyneessä Sosiaalivakuutuk-

sessa 1/2006.

Ensiksikin terveydenhuolto

on tullut lisääntyneen koulu-

tuksen myötä herkemmäksi

havaitsemaan ja tunnistamaan

potilaiden mielenterveyden

häiriöitä ja erityisesti masen-

nusta. Toiseksi työssä selviy-

tyminen edellyttää nykyisin

aikaisempaa enemmän ky-

vykkyyttä ja ammattitaitoa,

paineitten sietokykyä ja so-

siaalista joustavuutta. Jos näi-

tä ei ole, joudutaan herkästi

työelämän ulkopuolelle ja so-

siaaliturvan varaan.

Kolmanneksi ihmisten sai-

rauskäyttäytyminen ja asen-

teet mielenterveyden häiriöi-

tä kohtaan ovat muuttuneet.

Kun aikaisemmin lääkärin

luokse mentiin erilaisten ruu-

miillisten vaivojen ja oireit-

ten johdosta, niin nykyisin

sinne saatetaan hakeutua

myös henkisen pahan olon,

Mielenterveyden

häiriöiden haitat

kasvaneet edelleen

kuten masennuksen, uupu-

muksen tai ahdistuksen vuok-

si. Kynnys kääntyä asiantun-

tijoiden puoleen on madaltu-

nut.

Kirjoittajien mukaan on

välttämätöntä edelleen tehos-

taa häiriöiden varhaista tun-

nistamista sekä lisätä tarpeen

mukaista hoitoa ja sitä tuke-

vaa kuntoutusta, jotta pitkään

jatkunut työkyvyttömyyden

kasvu saadaan katkaistua.

Vuosina 1990-2004 mie-

lenterveyden häiriöiden aihe-

uttamat sairauspäivärahakus-

tannukset kasvoivat reaalises-

ti 119 prosenttia eli keskimää-

rin lähes 6 prosenttia vuodes-

sa. Muiden kuin mielenter-

veyden häiriöiden johdosta

sairauspäivärahapäivien luku-

määrä väheni noin 11 prosen-

tilla aikavälillä 1990-2004.

Vaikka työkyvyttömyys-

eläkkeensaajien lukumäärä on

pienentynyt 36 800:lla eli

12,6 prosentilla vuo-desta

1996 vuoteen 2004, on mie-

lenterveyden häiriöiden vuok-

si eläkkeellä olevien luku-

määrä kasvanut vastaavana

aikana 10 800:lla eli 11 pro-

sentilla. Kun vuonna 1996 16-

64-vuotiaasta väestöstä oli

mielenterveyden häiriöiden

vuoksi työkyvyttömyyseläk-

keellä 2,9 prosenttia, niin

vuonna 2004 vastaava pro-

senttiosuus oli 3,2.

Luterilaiset seurakunnat

palkkaavat vuosittain noin

3 000 kesätyöntekijää eri-

laisiin tehtäviin. Hakuaika

kesätöihin on pääsääntöi-

sesti helmi- ja maaliskuus-

sa.

Ylivoimaisesti eniten on

tarjolla kesätyöpaikkoja hau-

tausmaiden hoito- ja kunnos-

tustöihin. Kirkon työmarkki-

nalaitoksen tilastojenmukaan

viime vuonna seurakunnissa

työskenteli 2 441 hautausmai-

den kesätyöntekijää. Puisto-

ja puutarhatöiden lisäksi seu-

rakuntiin haetaan apuemän-

tiä ja -isäntiä leirikeskuksiin,

oppaita ja vahtimestareita

kirkkoihin sekä nuoriso- ja

toimistotyöntekijöitä.

Opiskelijoita työskentelee

lisäksi kesäteologeina ja -

kanttoreina. Kirkon työmark-

kinalaitoksen tilastojen mu-

kaan vuonna 2005 seurakun-

nissa työskenteli 163 kesä-

teologia ja 32 kesäkanttoria.

Isommissa seurakunnissa

haetaan ensi kesäksi satoja

Noin 3 000 nuorta

saa seurakunnilta

taas kesätyöpaikan

kesätyöntekijöitä. Esimerkik-

si Tampereen seurakuntayh-

tymä hakee yhteensä noin

300 kesätyöntekijää ja Turun

ja Kaarinan seurakuntayhty-

mä noin 220 kesä-ja kausi-

työntekijää erilaisiin tehtä-

viin. Helsingin seurakuntayh-

tymän hautausmaille otetaan

400-500 työntekijää.

Myös valtaosa rippikou-

lujen isosista eli rippileirien

16-17-vuotiaista ryhmänoh-

jaajista työskentelee kesällä,

vaikka isosena toimiminen

saattaa alkaakin jo aikaisem-

min keväällä. Suomessa iso-

sina toimii vuosittain noin 14

000 nuorta.

Kesätöiden palkkaus nou-

dattaa alan työehtosopimus-

ta. Palkkaukseen vaikuttavat

hakijan ikä, työkokemus ja

tehtävät.

Kausityöntekijälle makse-

taan joko kuukausi- tai tunti-

palkkaa, lisäksi jotkut seura-

kunnat palkkaavat yhteistyös-

sä työvoimatoimiston kans-

sa nuoria lyhyisiin määräai-

kaisiin pesteihin.

Tampereen aluepelastuslaitos

on ottanut valtakunnallisen lin-

jausten mukaisesti ihmisten tur-

vallisuustietouden parantamisen

yhdeksi keskeiseksi tavoitteek-

seen. Vaikuttamalla ihmisten

turvallisuuteen liittyviin tietoi-

hin, taitoihin ja asenteisiin, vai-

kutetaan samalla vaaratilantei-

den ja onnettomuuksien vähe-

nemiseen.

Keskeisimmät turvallisuusva-

listuksen kohderyhmät ovat lap-

set ja nuoret. Syksyllä 2005

käynnistyi esikoululaisten ja 2.-

luokkalaisten Tulikettu-turval-

lisuusvalistus. Syksyllä 2006

mukaan tulevat 6.-luokkalaiset

ja 2007 ovat vuorossa 8.-

luokkalaiset.Esikoululaisten

noin tunnin mittaisen opetuk-

Aluepelastuslaitos jatkaa

koululaisten turvallisuuskoulutusta

sen tarkoitus on, että lapsi omak-

suisi oikeita toimintatapoja on-

nettomuustilanteessa. Tarkoi-

tuksena onmyös tutustuttaa lap-

si palomiehiin ja näin luoda tur-

vallinen alku opetukselle. Kah-

den tunnin koulutuksella 2.-

luokkalaisille opetetaan avun

hälytykseen liittyviä asioita:

mistä numerosta saa apua ja

miten hätäpuhelu soitetaan.

Kolmen tunnin koulutuksella 6.-

luokkalaisille selvitetään kodin

ja koulun onnettomuusriskejä.

Oppilasta neuvotaan toimimaan

oikein onnettomuustilanteissa

sekä laaditaan yhdessä kodin pe-

lastussuunnitelma. 8.-luokkalai-

sia opetetaan jo ajattelemaan

laajemmin onnettomuusriskejä.

Oppilaan tulisi tietää kuntalais-

ten velvollisuudet onnettomuuk-

sissa ja myös osata ensiapua ja

hätäensiavun alkeet. Koulutuk-

seen voidaan varata kaksi kol-

men tunnin jaksoa. Opetustun-

timäärät eivät alussa kaikilla

toimialueilla toteudu, mutta ta-

voitteena on, että tuntimääriä

lisätään kenttäkokemuksen

myötä..

Tulikettu-opetusmateriaali on

tehty Luoteis-Pirkanmaan toi-

mialueella. Tulikettu-hahmon

ovat luoneet Ikaalisten käsi- ja

taideteollisen graafisen linjan

oppilaat. Opetusmateriaali on

suunniteltu siten, että jokaisel-

le ikäryhmälle on omat teeman-

sa.

Opetusmateriaali on pyritty

tekemään mahdollisimman

joustavaksi. Havainnollistavia

kuvia ja esineitä pyritään käyt-

tämään opetuksessa. Esikoulu-

laisille annetaan turvallisuusva-

listusta opetustauluilla ja pide-

tään leikinomainen poistumis-

harjoitus. Kahdeksasluokkalai-

sille annetaan opetusta jo Po-

wewrPoint-esityksenä, jossa on

käytetty aluepelastuslaitoksen

koulutuskuvia.

Esikoululaisten Tulikettu

kertoo tarinoita, sillä opetuksen

yhtenä tavoitteena on päästä si-

sälle lasten ajatusmaailmaan.

Tulikettu myös kasvaa lasten

mukana. Esikoululaisten Tuli-

ketun lapsenomainen pyöreys

on 6.-luokkalaisten Tuliketus-

sa vaihtunut solakaksi nuoru-

kaiseksi.

Page 7 - Alueviesti_07_2006