Page 8 - Alueviesti_09_2006

Punkalaitumen työttömyysaste vain 7,5
Työllisyys paranee
edelleen Pirkanmaalla
Keskiviikko maaliskuun 1. 2006 8
Punkalaitumen kunnan-
hallitus on päättänyt hakea
kunnanjohtajan virkaa ha-
keineista seuraavat haastat-
teluun:AnteroAlenius Huit-
tinen, Heidi Chalhoub Tam-
Punkalaidun kutsuu
haastatteluun
kahdeksan hakijaa
pere, Marko Järvenpää No-
kia, Mikko Koivulehto Tam-
pere, Erkki Luoma Alahär-
mä, Juri Nieminen Sulkava
ja Olli-Pekka Salminen
Karttulasta.
Huittisissa aloitetaan
kaksi merkittävää raken-
nustyötä kevään kuluessa.
Huittisten kaupunki raken-
taa 29 asuntoa käsittävän
vanhainkodin, ja Fortum
Lämpö Oy puolestaan kau-
kolämpölaitoksen.
Kaariranta kakkoseksi ni-
metty vanhainkoti nousee
Kaarirannan palvelutalon jat-
keeksi Punkalaitumenjoen
rannalle Särkymyskosken
kupeelle. Hankkeen koko-
naiskustannuksi on arvioitu
3,1 miljoonaa euroa, ja van-
hainkodin on tarkoitus olla
valmiina ensi vuoden touko-
kuussa. Uuden vanhainkodin
myötä asukasmmärä nousee
80:een. Asukkaat laajennus-
osaan tulevat Kuninkaisten
Vanhainkoti ja kauko-
lämpölaitos Huittisiin
vanhainkodin vanhemmista
osasta, jolle etsitään muuton
jälkeen uutta käyttötarkoitus-
ta. Fortum Lämmön kauko-
lämpölaitos rakennetaan val-
tatie 12:n eritasoliittymän lä-
helle Huhkolan teollisuusalu-
eelle. Kaukolämmön lisäksi
laitos tuottaa alueen elintar-
viketeollisuudelle höyryener-
giaa. Lämpöä tuotetaan 30 ja
höyryä 22 gigawattituntia.
Uuden laitoksen myötä kau-
kolämmön hinta putoaa lä-
hes kolmanneksen.
Lisäksi laitos kiinnittää eri-
tyistä huomiota ympäristöl-
lisiin seikkoihin, sillä raskaan
öljyn sijasta käytetään koti-
maisia polttoaineita, puuta ja
turvetta. Molemmat hankkeet
ovat saaneet sekä rakennus-
että ympäristöluvan.
Pirkanmaalla työttömien
määrä laski joulukuusta 895
henkilöllä (3,3 %). Verrat-
tuna edellisen vuoden vas-
taavaan ajankohtaan oli las-
kua peräti 1 987 henkilöä
(7,1 %). Työttömyyden ra-
kenteellinen kehitys oli en-
nallaan. Pitkäaikaistyöttömi-
en määrä laski edellisvuo-
den vastaavaan ajankohtaan
verrattuna.
Työttömyysaste oli tammi-
kuussa korkein Viialassa ja
Vilppulassa (14,8%) ja alhai-
sin Punkalaitumella (7,5%).
Lounais-Pirkanmaan seutu-
kunnan muissa kunnissa työt-
tömyysaste oli Mouhijärvellä
8,8, Suodenniemellä 9,1, Vam-
malassa 9,5 ja Äetsässä 10,5
prosenttia. Seutukunnan kes-
kimääräinen työttömyysaste oli
9,3 ja koko maan 10,9 prosent-
tia.
Tammikuun lopussa Pirkan-
maalla ylittyi 14,0 % työttö-
myysaste Viialan ja Vilppulan
lisäksi Mäntässä. Punkalaitu-
men ohella alle 9,0 % työttö-
myysaste oli Kangasalassa,
Mouhijärvellä, Pirkkalassa,
Pälkäneellä ja Vesilahdella.
Seutukunnista alhaisin työttö-
myysaste oli Kaakkois-Pirkan-
maan seutukunnassa (8,8 %)
ja korkein Etelä-Pirkanmaan
seutukunnassa (13,5 %).
Myös nuorten alle 25-vuo-
tiaiden määrä väheni tammi-
kuussa 2006 verrattuna edel-
lisvuoden tammikuuhun. Tam-
mikuussa 2006 oli nuoria alle
25-vuotiaita työttömiä 11,6 %
vähemmän kuin tammikuussa
2005 ja pitkäaikaistyöttömiä
6,5 % vähemmän kuin edel-
lisvuoden tammikuussa.
Osa kesätyöpaikoista jo
nyt haussa
Joulukuuhun 2005 verrattu-
na tammikuussa 2006 oli avoi-
mia työpaikkoja 104,2 %
enemmän. Avoimia työpaikko-
ja oli tammikuun 2006 lopus-
sa 3 628 kpl, joka oli 8,9 %
enemmän kuin tammikuussa
2005.
Tammikuussa 2006 ilmoitet-
tiin uusia avoimia työpaikko-
ja 4 677 kpl, joka oli 15,4 %
enemmän kuin vastaavana ai-
kana vuotta aiemmin. Avoin-
ten työpaikkojen määrän kas-
vu johtuu osittain yrityksien ja
julkisen sektorin ilmoittamis-
ta kesätyöpaikoista. Tämä nä-
kyy selvästi maa- ja metsäta-
loustyöpaikkojen sekä teolli-
suuden paikkamäärän nousui-
na. Eniten avoimia työpaikko-
ja ilmoitettiin tammikuussa
2006 verrattuna edellisvuoden
vastaavaan ajankohtaan raken-
nus, kaivos- ja louhintatyössä,
jossa muutos oli 321,1 %.
Myös kaupallisessa työssä
(58,8 %), teknisessä, luonnon-
tieteellisessä ja taiteellisessa
työssä (47,1 %) oli merkittä-
vää lisäystä.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli tammikuun 2006
lopussa 26 069 työtöntä työn-
hakijaa, joka oli 895 työtöntä
vähemmän kuin joulukuussa
2005 (kuvio 2). Vuoden 2005
tammikuuhun verrattuna tam-
mikuussa 2006 työttömyys las-
ki 1 987 henkilöä (7,1 %).
Työttömyysaste oli Pirkan-
maalla 11,2 % ja koko maassa
10,9 %. Vastaavat luvut vuosi
sitten olivat Pirkanmaalla 12,8
% ja koko maan osalta 11,8
%. Vuositasolla verrattuna
työttömyys oli Pirkanmaalla
laskenut selvästi enemmän
kuin koko maassa keskimää-
rin.
Työttömyys laski tammi-
kuussa 2006 verrattuna tam-
mikuuhun 2005 kaikissa pää-
ammattiryhmissä. Eniten työt-
tömyys väheni tammikuussa
2006 verrattuna edellisvuoteen
teollisessa työssä (10,9 %),
kuljetus- ja liikennetyössä (8,4
%), rakennus, kaivos- ja lou-
hintatyössä (7,8 %).
Naisten työttömyys laski
875 työttömällä työnhakijalla
(6,4 %) tammikuussa 2006
verrattuna joulukuuhun 2005.
Vuoden takaiseen lukuun ver-
rattuna naisten työttömyys las-
ki 818 henkilöllä (6,0 %). Tam-
mikuussa 2006 työttömänä oli
12 787 naista.
Työttömiä miehiä oli tam-
mikuun lopussa 13 282 henki-
löä. Miesten kohdalla työttö-
myys väheni joulukuuhun
2005 0,2 %. Miesten työttö-
myys väheni 1169 henkilöllä
(8,1 %) vuoden takaiseen lu-
kuun verrattuna. Naisten osuus
työttömistä oli tammikuussa
2006 49 %.
Nuorten työttömyys oli
edelleen laskussa viime vuo-
den vastaavaan aikaan nähden.
Alle 25-vuotiaita työttömiä oli
tammikuun 2006 lopussa 2 834
henkilöä, joka on 11,6 % vä-
hemmän kuin viime vuoden
tammikuussa. Verrattuna jou-
lukuuhun 2005 oli tammikuus-
sa 2006 nuoria työttömiä 104
henkilöä (3,5 %) vähemmän.
Pitkäaikaistyöttömyys laski
tammikuussa 2006 6,5 % edel-
lisvuoden tammikuuhun näh-
den. Myös joulukuuhun 2005
verrattuna pitkäaikaistyöttömi-
en määrä väheni tammikuussa
14 työttömällä työnhakijalla
(0,2 %).
Pitkäaikaistyöttömien mää-
rä tammikuussa 2006 oli 7 053.
Yli 50-vuotiaiden työttömien
määrä laski edellisvuoden tam-
mikuusta 580 henkilöllä (5,6
%).
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueel-
la oli työnvälitystilaston
mukaan tammikuun lopus-
sa työttömiä työnhakijoi-
ta 14 500, mikä on 300
henkeä vähemmän kuin
kuukausi sitten. Lomautet-
tujen määrä pysyi lähes
ennallaan viime kuusta ol-
len 750. Työttömien osuus
työvoimasta oli 13,8 %.
Miehiä työttömistä työnha-
kijoista oli lähes 7 200 ja
naisia runsas 7 300.
Satakunnan alueella työt-
tömien määrä laski vuoden
aikana lähes jokaisen kunnan
alueella. Korkeimmat kunnit-
taiset työttömyysasteet oli-
vat Merikarvialla (16,3 %),
Siikaisissa (15,9 %), Poris-
sa (15,7 %), Laviassa (15,4
%) ja Pomarkussa (15,3 %).
Alle kymmenen prosentin
työttömyysaste oli vain nel-
jän kunnan alueella. Alhai-
simmat työttömyysasteet oli-
vat Vampulassa (7,3 %), Sä-
kylässä (7,4 %), Köyliössä
(7,8 %) ja Eurassa (9,1 %).
Vampula, Säkylä ja
Köyliö alle 8 prosentin
Kokemäen työttömyysaste
oli 11,3, Huittisten 10,2 ja
Kiikoisten tasan 14 prosent-
tia.
Työttömien määrä vähen-
tyi Satakunnassa lähes 1
900:lla hengellä viime vuo-
den tammikuuhun verrattu-
na. Lomautettuja oli lähes
600 vähemmän kuin vuosi
sitten. Satakunnassa työttö-
mien määrä aleni vuoden ta-
kaisesta yli 11 %, kun koko
maassa vähennys oli runsaat
6 %.
Satakunnan alueen työ-
voimatoimistoihin ilmoittau-
tui tammikuun aikana 1 800
uutta työnhakijaa ja työn-
haun päättäneitä oli runsaat
2 400. Yleisille työmarkki-
noille työllistyi yli 2 100
henkeä, mikä on 700 henkeä
enemmän kuin kuukausi sit-
ten.
Satakunnan alueen työ-
voimatoimistoissa oli tammi-
kuun aikana avoinna 2 300
työpaikkaa, mikä on lähes
500 enemmän kuin kuukau-
si sitten ja vajaa 300 enem-
män kuin vuosi sitten. Kuu-
kauden aikana avoimet pai-
kat lisääntyivät erityisesti
maa- ja metsätaloudessa sekä
rakennustyössä. Uusia avoi-
mia työpaikkoja ilmoitettiin
työvoimatoimistoihin tammi-
kuun aikana 1 400 ja täytet-
tiin vajaa 700 työpaikkaa.
Alle 25-vuotiaita työttö-
miä työnhakijoita oli tammi-
kuun lopussa 1 700, mikä on
lähes sata vähemmän kuin
kuukausi sitten ja 200 vä-
hemmän kuin vuosi sitten.
Alle 25-vuotiaiden osuus
työttömistä työnhakijoista oli
12,4 %. Yli 50-vuotiaita työt-
tömiä työnhakijoita oli tam-
mikuun lopussa vajaa 5 800,
mikä on sata vähemmän kuin
kuukausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli 3 700,
mikä on lähes yhtä paljon
kuin kuukausi sitten. Viime
vuoden tammikuusta pitkä-
aikaistyöttömien määrä on
kuitenkin laskenut yli
600:lla.
Satakunnan Nordea
saavutti viime vuonna en-
nätystuloksen. Niin sanot-
tu operatiivinen tulos pa-
rani edellisvuoteen verrat-
tuna peräti 8,5%, mikä on
pankkiryhmittymän kaik-
kien aikojen paras notee-
raus.
Tuototkin kasvoivat tili-
kaudella 4,5%.
Kustannusten lisäys oli
puolestaan vain prosentin
luokkaa.
Aluejohtaja Altti Kuori-
koskenmukaan taustalta löy-
tyvät niin kasvaneet volyy-
Satakunnankin
Nordea teki
ennätystuloksen
mit kuin vahva palkkiotuot-
tokehityskin.
Nordean myöntämien
asuntoluottojen määrä kas-
voi Satakunnassa viime
vuonna hurjasti eli 34,5%.
Asuntoluottojen ennätys-
määräksi muodostui 269
miljoonaa euroa. Porin Nor-
dean osuus tästä oli 105 mil-
joonaa.
Säästömuodoista Sata-
kunnanNordeassa kasvoivat
eniten joukkovelkakirjalai-
nat, yli 50%, ja rahastosääs-
töt, yli 17%. Kaikkiaan sääs-
täminen lisääntyi seitsemäl-
lä prosentilla.
Satakunnan Kansansou-
tu ry saa Vammalan kau-
pungilta jälleen kahvira-
haa, nyt 1 000 euroa ano-
mansa 1 200 euron sijaan.
Kansansoutu alkaa Vam-
malan Sylvään rannasta
14. kesäkuuta klo 9 ja
päättyy seuraavana päivä
Poriin.
Kaupunki luovuttaa yh-
distykselle myös Marttilan
koulun keittiön kahvinkeit-
toa varten ja tiloja koulun
Satakunnan
Kansansoudulle
kahvitusrahaa
aulasta retkitoimistoksi en-
nen kilpailua. Siikasuon
aluetta saadaan käyttää ve-
neiden laskupaikkana ja va-
rastoalueena.
Kansansoutu on varannut
Vammalan kaupungin edus-
tajalle tilaisuuden soutaa Sa-
takunnan Kansansoudussa
johtoveneenä toimivassa
kirkkoveneessä vaihtoehdoi-
sesti Vammalasta Risteen
koululle, Risteen koululta
Harjavaltaan tai Harjavallan
Lammaisten lahdelta Poriin.
Vesarannan kesäteatte-
ri esittää kesällä Maria Jo-
tunin herkullisen ihmis-
suhdekomedian Miehen
kylkiluu.
Näytelmän ohjaaMarian-
ne Aalto, ja lavalla nähdään
sekä Vesarannan konkareita
Miehen kylkiluu
Vesarantaan
että tuoreita kasvoja. Ensi-
ilta on juhannuksen jälkeen,
keskiviikkona 28.6. ja esi-
tykset jatkuvat heinäkuun
loppuun asti keskiviikkoisin
ja sunnuntaisin. Uutuutena
ohjelmassa on yönäytösVan-
han kirjallisuuden päivien
aikaan 30. kesäkuuta.
Kokemäellä sijaitseva
vanhainkoti Henrikinhovi
onmuuttumassa pikku hil-
jaa vanhusten palvelukes-
kukseksi. Suunnitelmien
mukaan Henrikinhovissa
olisivat vuonna 2008 ko-
tihoito, laitoshoito ja pal-
veluasuminen.
Keskuksesta voisi tulevai-
suudessa saada hoivaa ja
opastusta kaikkina arkipäi-
vinä. Yhtenä tärkeänä pal-
veluna mainitaan erilaisten
apuvälineiden käytön ohja-
us ja lainaus. Henrikinhovin
muutosprosessi onnistuu sii-
nä tapauksessa, että kehitys-
vammaisten työ- ja päivä-
toimintakeskus Hovipajalle
löydetään uudet tilat.
Yksi Henrikinhovin osas-
to on tarkoitus muuntaa pal-
veluasumiskäyttöön mah-
dollisesti jo ensi vuoden ai-
kana. Lepohuone taasen tu-
lisi lyhytaikaista hoitoa kai-
paavien vanhusten käyttöön.
Henrikinhovista
palvelukeskus
Lisäksi kotona asuvien van-
husten auttamiseen on tar-
koitus palkata yksi uusi hen-
kilö vuosittain. Vanhusten-
huoltosuunnitelma käsittää
myös muun muassa kotipal-
velujen suursiivoustenmuut-
tumisenmaksulliseksi ja tur-
vapuhelinjärjestelmän ul-
koistamisen. Kaikille 75
vuotta täyttäneille kaavail-
laan lisäksi vuosittaisia ter-
veystarkastuksia. Kotihoito
aiotaan muuttaa tulevaisuu-
dessa ympärivuorokautisek-
si.
Perusajatuyksena on lisä-
tä avohoitopaikkoja ja vä-
hentää laitospaikkoja, joita
Kokemäellä on keskimää-
räistä enemmän. Kokemäel-
lä yli 65-vuotiaita on tällä
hetkellä jo viidennes kunta-
laisista. Lisäksi yli 85-vuo-
tiaidenmäärän uskotaan kas-
vavan noin kymmenellä hen-
gellä vuosittain. Vanhusten
laitospaikkoja Kokemäellä
on tällä hetkellä reilut 120.
Satakunnassakin valoisampaa
Kirkosta erosi vuonna
2005 kaikkiaan 33 043 hen-
keä. Määrä vastaa 0,8 %
kirkon jäsenistä. Edellinen
lähes yhtä korkea luku on
vuodelta 1992, jolloin kir-
kosta erosi 30 710 henkeä.
Kirkkoon liittyneiden mää-
rä puolestaan kasvoi edel-
lisestä vuodesta hieman (+2
%) ja oli 9 559 henkeä.
Enemmistö, noin 70 pro-
senttia, kirkosta eroajista on
20-39-vuotiaita nuoria aikui-
sia. Kirkosta eronneista mie-
hiä oli yli puolet eli 57 %,
kun taas kirkkoon liittyneistä
naiset muodostivat hienoisen
enemmistön (52 %).
Yhtenä syynä kirkosta
eroamisen lisääntymiseen on
pidetty vuonna 2003 voimaan
tullutta uutta uskonnonvapa-
uslakia, joka teki kirkosta
eroamiskäytännön helpom-
maksi. Kirkosta on tämän jäl-
keen eronnut vuosittain 0,6-
0,8 % kirkon jäsenistä.
Vuoden 2005 lopussa Suo-
men evankelis-luterilaiseen
kirkkoon kuului 83,1 % suo-
malaisista eli yhteensä 4 366
255 henkeä. Vuotta aiemmin
kirkkoon kuuluvia oli 83,6%.
Kirkkoon kuuluvien määrä
väheni siten yhden keskisuu-
ren seurakunnan jäsenmäärän
verran: vuonna 2005 kirkkoon
kuului 13 256 henkeä vähem-
män kuin vuonna 2004.
Vuonna 2005 Suomessa
syntyneistä lapsista luterilai-
sen kirkon jäseniksi kastettiin
ennakkotietojen mukaan 85,7
% eli yhteensä 49 443 lasta.
Kastettujen osuus laski edel-
lisestä vuodesta 0,3 prosent-
tiyksikköä. Vuonna 2005 kir-
kon jäsenistä kuoli 41 066.
Suhteellisesti eniten kir-
kosta erotaan Helsingin, Es-
poon jaTampereen hiippakun-
tien alueella ja vähiten Por-
voon ja Lapuan hiippakunnis-
sa. Kirkosta eroaminen lisään-
tyi vuonna 2005 suurista kau-
pungeista eniten Kuopiossa
(+61 %), Oulussa (+59 %) ja
Kirkosta erottiin
ennätysvauhtia
Vaasassa (+52%). Osittain sa-
moissa kaupungeissa myös
kirkkoon liittyminen lisään-
tyi eniten. Kirkkoon liittynei-
den määrä lisääntyi erityises-
ti Hämeenlinna-Vanajan seu-
rakunnassa (+51 %), Oulus-
sa (+26 %), Kuopiossa (+11
%) jaVaasassa (+10%). Myös
Helsingissä liittyminen kas-
voi (+ 6 %). Enemmistö, noin
70 prosenttia, kirkosta eroajis-
ta on 20-39-vuotiaita. Nuoret
aikuiset eroavat merkitykset-
tömyyden, vanhemmat petty-
mysten takia.
Kirkosta eroamisen taus-
talla on monenlaisia syitä.
Yleisimmin kirkosta erotaan
siksi, ettei kirkolla koeta ole-
van henkilökohtaisesti riittä-
västi merkitystä. Nuorten ai-
kuisten - joita eroajista on
enemmistö - keskuudessa
kyse ei ensi sijassa ole siitä,
että kirkosta olisi kielteinen
kuva tai kirkkoon oltaisiin
pettyneitä. Enemmistöllä kir-
kosta eronneista nuorista ai-
kuisista on myönteinen tai
neutraali kuva kirkosta.
Kahdelle kolmesta kirkos-
ta eronneesta nuoresta aikui-
sesta uskolla ei ole mitään tai
juuri mitäänmerkitystä. Myös
heillä kirkosta eroaminen vaa-
tii kuitenkin usein jonkin ul-
koisen kimmokkeen kuten är-
tymyksen kirkon kannanot-
toon. Vanhemmilla ihmisillä
kirkosta eroamisen taustalla
on usein henkilökohtaisia pet-
tymyksiä. Taloudellisten syi-
den ja kirkollisveron merki-
tys kirkosta eroamisen syynä
on lamavuosien jälkeen vä-
hentynyt. Kirkosta eroamisen
taustat käyvät ilmi dosentti
Kati Niemelän tutkimuksesta
"Vieraantunut vai pettynyt?
Kirkosta eroamisen syyt Suo-
men evankelis-luterilaisessa
kirkossa". Tutkimus pohjau-
tuu yli 500 kirkosta eronneen
kirjoittamaan kirjeeseen ja
laajoihin tilastollisiin tutki-
musaineistoihin. Niemelä
työskenteleeKirkon tutkimus-
keskuksen tutkijana.