Page 9 - Alueviesti_09

Keskiviikko maaliskuun 1. 2006

9

Huittisten Säästöpankki

luonnehtii vuotta 2005 inves-

tointien vuodeksi. Investoin-

nit kohdistuivat sekä aineel-

lisiin että henkisiin voimava-

roihin. Taloudellisesti suurin

panostus kohdistui Poriin,

jossa pankin konttori muutti

elokuun alussa keskeiselle

paikalle Pohjoiskauppatorin

ja Yrjönkadun kulmaan.

Ennen muuttoa tilat sanee-

rattiin täydellisesti. Pankilla

onkin Porissa käytössään kau-

punginmoderneimmat tilat ker-

too Porin alueen liiketoiminnas-

ta vastaava pankinjohtaja Timo

Jokinen. Jokisen mukaan muut-

to näkyy myös volyymien kas-

vun selvänä kiihtymisenä lop-

puvuoden aikana.

Pankin johtoryhmä muuttui

myös vuoden aikana varatoimi-

tusjohtajan ja hallintojohtajan

siirtyessä eläkkeelle. Uudeksi

varatoimitusjohtajaksi nimitet-

tiin agronomi Jukka Kianen.

Loppuvuodesta pankin control-

leriksi nimitettiin kauppatietei-

den maisteri Kristina Kangas,

joka toimii myös Eurajoen ja

Kalannin Säästöpankkien cont-

rollerina.

Liiketoiminta

Huittisten Säästöpankin lii-

ketoiminnan kasvu ja tuloske-

hitys jatkuivat vuoden 2005 ai-

kana odotetusti. Pankin tase kas-

voi vuoden aikana 8,4 % ja oli

vuoden lopussa 247,1 miljoo-

naa euroa. Perinteisten talle-

tusten kasvu oli 16,2 miljoonaa

euroa eli 8,1 %. Talletusten

yhteismäärä vuoden lopussa oli

Huittisten Säästöpankki

investoi mittavasti Poriin

noin 216 miljoonaa euroa. Pan-

kin kokonaisvarainhankinta oli

235,9 miljoonaa euroa, jossa

kasvua oli lähes 11 %. Pankin

debentuurilainaan asiakkaat si-

joittivat marras-joulukuussa

noin 2 miljoonaa euroa. Kaik-

kein nopeinta kasvu kuitenkin

oli rahastosäästämisen osalta,

jossa sijoitukset Sp-Rahastoyh-

tiö Oy:n rahastoihin kasvoivat

yli 150 % eli runsaat neljä mil-

joonaa euroa.

Luotonkysyntä jatkui koko

vuoden aikana vilkkaana. Uu-

sia luottoja nostettiin vuoden

aikana noin 60 miljoonaa eu-

roa. Luottokannan kasvu oli

noin 11 miljoonaa euroa eli 6,4

%. Koko luottokanta oli vuo-

den lopussa noin 185 miljoo-

naa euroa. Pääosa uudesta luo-

tonannosta kohdistui asuntolai-

noihin.

Pankin korkokate oli noin 5

miljoonaa euroa, missä kasvua

edellisvuoteen oli 3,5 %. Pan-

kin liikevoitto oli 1,6 miljoo-

naa euroa, kun se edellisvuon-

na oli 2 miljoonaa euroa. Syy-

nä tuloksen laskuun olivat ker-

taluontoiset investoinnit toimi-

tiloihin ja sijoituskiinteistöihin.

Pankin vakavaraisuus oli vuo-

den lopussa 16,58 %, kun se

vuotta aikaisemmin oli 16,38%.

Pankki sai vuoden aikana uu-

sia 1202 uutta asiakasta.

Muu toiminta

Säästöpankit tekivät vuoden

lopullaAktia Hypoteekkipank-

ki Oyj:n kanssa sopimuksen

kiinnitysluottojen välittämises-

tä. Samalla pankit ostivat Ak-

tia Säästöpankki Oyj:ltä 20 %

Aktia Hypoteekkipankin osak-

keista. Toimitusjohtaja Hannu

Vähähyypän mukaan osake-

kauppa ja siihen liittyvä väli-

tyssopimus parantaa merkittä-

västi pankin kilpailukykyä sen

ydinliiketoiminnan alueella eli

asuntorahoituksessa. Pankki

tuleekin kuluvan vuoden aika-

na panostamaan voimakkaasti

uusien asuntolaina-asiakkaiden

hankkimiseen.

Vuosi 2006

Toimitusjohtaja Hannu Vä-

hähyyppä arvioi pankin liike-

toiminnan kehittyvän kuluvan

vuoden aikana hyvin positiivi-

sesti. Pankin tuloksen odote-

taan paranevan merkittävästi

huolimatta siitä, että pankin

Vammalan konttorin saneeraus

rasittaa tulosta alkuvuoden ai-

kana. Saneeraus on aloitettu

helmikuun alussa ja työn arvi-

oidaan valmistuvan huhtikuun

alkuun mennessä. Vammalan

konttorin johtaja, pankinjohta-

ja Pirjo Äijälä arvioi muutos-

töiden antavan pankille ja sen

henkilökunnalle aivan uuden-

laiset mahdollisuudet erinomai-

seen asiakaspalveluun.

Sp-Rahastoyhtiö Oy on sol-

minut yhteistyösopimuksen

GyllenbergAsset Management

Oy:n kanssa salkunhoidosta.

Gyllenberg on vanhin varalli-

suudenhoitoon erikoistunut yri-

tys Suomessa ja se hallinnoi

yhteensä noin 8 miljardin

euron asiakasvaroja. Yhteistyö-

sopimus tuo säästöpankin asi-

akkaiden ulottuville erittäin laa-

jan valikoiman maailman par-

haita sijoitusrahastoja.

Vammalan toimintakeskuk-

sen näytelmäryhmällä on pi-

tänyt kiirettä. Kalevala-kier-

tue on kuljettanut heitä esiin-

tymässä joulukuun puolivä-

listä asti Nokialla,Tampereel-

la, Parkanossa ja Ikaalisisssa

sekä tietysti ympäri Vamma-

laa.

- Laskiaistiistaina oli vielä

kaksi esitystä, sitten jäämme

ansaitulle keikkatauolle, kertoo

Susanna Jukarainen, näytelmän

ohjaaja.

Viime keskiviikkona näytel-

märyhmä esiintyi oman talon

väelle Vammalan toimintakes-

kuksen tiloissa.

Näytelmäryhmään kuuluu

kolmetoista esiintyjää, joista

aina yhdeksän on ollut keikoil-

Toimintakeskuksen

Kalevala keikkatauolle

la mukana, kertovat Jukarainen

ja näytelmän dramatisoinnissa

mukana ollut Riitta Koukku.

Toimintakeskuksen esityk-

sessämukana olivat kaikki näyt-

telijät, joten Pohjan Neitojakin

löytyi peräti kolme kappaletta.

Näyttelijät nauttivat silmin-

nähden rooleistaan ja pääsipä

yleisökin esitykseen mukaan

auttamalla Väinämöistä laula-

maan Joukahainen suohon. Väi-

nämöisen ja Joukahaisen kamp-

pailun lisäksi näytelmässä ku-

vattiin maailman synty ja Sam-

mon taonta.

Kiertueen takana

vankka tuki

Näytelmäprojektissa ovat ol-

leet mukana Vammalan toimin-

takeskuksen lisäksi Vammalan

seudun kehitysvammaisten tuki

ry, Sastamalan Opisto ja Pir-

kanmaan Taidetoimikunta.

- Vammalan ulkopuoliset kei-

kat on tehty Pirkanmaan sosi-

aalipalvelujen kuntayhtymän

(PIRSOS) toimintakeskuksissa

ja Pirkanmaan Taidetoimikun-

ta on rahoittanut kiertuettam-

me, Jukarainen kertoo taustois-

ta.

Kalevala-kiertue on ollut

koko talon projekti, vaikka kaik-

ki toimintakeskuslaiset eivät sii-

nä esiinnykään.

- Meillä on ollut koko talon

tuki takanamme. Muut ovat

osallistuneet muunmuassa la-

vasteiden ja pukujen tekoon.

Väinämöinen tukijoukkoineen lauloi Joukahaisen suohon Kalevala-näytelmässä.

Valtio ostaa metsiä suo-

jelualueiksi käypään hin-

taan Pirkanmaalla. Nyt yk-

sityisillä maanomistajilla ja

yhteisöillä, kuten yhteis-

metsät, on mahdollisuus

tarjota vapaaehtoisesti

omistamiaan metsäalueita

valtiolle suojelualueiksi.

Valtio maksaa kohteista

käyvän markkina-arvon. Li-

säksi myyntivoiton verotus

on normaaliinmyyntitilantee-

seen verrattuna lievempi, kos-

ka ostajana on valtio.

Ostettavien alueiden tuli-

si olla useamman hehtaarin

kokoisia, tehokkaan metsä-

talouskäytön ulkopuolisia

alueita, kuten runsaslaho-

puustoisia vanhoja metsiä,

kuusikkoisia korpia, jokivar-

sien tulvametsiä tai vuokko-

jen värittämiä lehtoja. Sijainti

luonnonsuojelualueen lähis-

töllä tuo alueelle huomatta-

vaa lisäarvoa. Pirkanmaalla

on tähän mennessä ostettu

kaksi kohdetta metsiensuoje-

lualueiksi ja tarjouksia suo-

jeltavista alueista on tähän

mennessä tullut kymmenisen

kappaletta.

Pirkanmaalla tarjouksia

kaivataan erityisesti seuraa-

vien kuntien alueilta: Kan-

gasala, Kuhmalahti, Kylmä-

koski, Lempäälä, Luopioi-

nen, Längelmäki, Orivesi,

Pirkkala, Pälkäne, Tampere,

Toijala, Valkeakoski, Vesilah-

ti ja Viiala. Tarjoukset hinta-

pyyntöineen osoitetaan Pir-

kanmaan ympäristökeskuk-

seen lomakkeella, joita saa

mm. metsänhoitoyhdistyksis-

tä ja ympäristökeskuksesta.

Metsiensuojelualueiden osta-

minen on osa Etelä-Suomen

metsiensuojeluohjelmaa

(METSO), jonka tavoitteena

on turvata uhanalaisille met-

sälajeille tärkeät elinympäris-

töt ja niiden arvokkaat piir-

teet, kuten lahopuustoisuus,

palanut puuaines sekä jalot

lehtipuut ja haavat.

Asuminen, yrittäjyys ja

elinkeinot ovat Pirkanmaan

maaseudulla asuvalle eniten

sydäntä lähellä. Yhteistyötä

pitää kehittää, maaseudulla-

kin pitää verkostoitua ja saa-

da aikaan vuorovaikutusta.

Niin ikään pitää parantaa tie-

dotusta ja koordinointia,

maankäyttöä ja kaavoitusta

sekä tiestöä ja yhteyksiä.

Toiveet ja tarpeet kävivät

ilmi vastauksista, joita annet-

tiin Pirkanmaan maaseutustra-

tegiaa 2005-2015 varten kerät-

tyyn kyselyyn.

Merkittävinä pidettiin myös

palvelujen säilyttämistä, kyli-

en kehittämistä ja kylätoimin-

taa, ympäristön hoitoa sekä

maisemaa ja luontoa. Vaikka

perinteiset maaseutuelinkeinot

ovat oleellinen osa maaseudun

hyvinvoinnin kannalta, maa-

seudulle tarvitaan lisää yrittä-

jämyönteisyyttä ja yrittäjäkas-

vatusta.

Tarvitaan jatkossa erityyppi-

siä yrityksiä, joista osa palve-

lee vain lähialuettaan, osa kil-

pailee jopa globaaleilla mark-

kinoilla.

Maaseutustrategia tarkaste-

lee erikseen palveluyrittäjyyt-

tä, tuotannollista yrittäjyyttä

sekä maa- ja metsätilojen lii-

ketoimintaa.

Laadittu uusi asiakirja on

tehty siitä lähtökohdasta, että

sillä luodaan uutta pirkanmaa-

laistamaaseutua eikä käydä tor-

juntataistelua. Se tunnustaa Pir-

kanmaanmaaseudunmoniulot-

teisuuden. Eri puolilla maakun-

taa vallitsee erilainen tilanne,

niillä on omat kehittämistarpeet

ja niihin soveltuvat ratkaisut.

Strategiasta haluttiin saada

aikaan Pirkanmaan maaseudun

kehittämistyötä kokonaisvaltai-

sesti ja pitkäjänteisesti ohjaava

näkemys, joka palvelee myös

valmisteltavaksi tulevan uuden

EU-rakennerahastokauden ke-

hittämisohjelmien valmistelua.

Maaseutustrategian tavoit-

teena on toiminnallisesti ja kult-

tuurisesti rikas pirkanmaalainen

maaseutu, jota asukkaat ja pai-

kallisyhteisöt kehittävät oma-

Maaseutustrategia

luo Pirkanmaalle

uutta maaseutua

ehtoisesti ja vuorovaikutukses-

sa maakunnan kaupunkien sekä

muiden suomalaisten ja euroop-

palaisten alueiden kanssa.

Pirkanmaalla on erinomai-

set mahdollisuudet maaseutu-

asumisen kehittämiseen, sillä

maakunnan kokonaiskehitys on

positiivista ja etäisyydet taaja-

miin ovat kohtuulliset. Maaseu-

dulle pitää kuitenkin aktiivisesti

saada uusia asukkaita, erityi-

sesti nuoria työikäisiä henki-

löitä.

Maaseudulle rakentaminen

pitää tehdä houkuttelevaksi.

Siksi rakentaminen ohjataan

nykyisiä kylä- ja taajama-alu-

eita vahvistavasti sekä liiken-

teen, ympäristön ja muun yh-

dyskuntarakenteen kannalta

edullisille paikoille.

Erityisesti painotetaan ole-

massa olevan rakennuskannan

hyödyntämistä.

Maakuntastrategiaa varten

järjestettiin yhteensä viisi tilai-

suutta, joista neljä oli seutukun-

nallisia. Työhön osallistui sekä

alueen kuntien ja seutukuntien

työntekijöitä että alueen kun-

nallisia luottamushenkilöitä.

Kaikkiin tilaisuuksiin osal-

listui myös paikallisten toimin-

taryhmien edustajia sekä vilje-

lijöiden ja yrittäjien edustajia.

Luonnosta työstettiin lopuksi

lokakuussa Tampereella pide-

tyssä seminaarissa.

Pirkanmaanmaaseutustrate-

giaa olivat valmistelemassa Pir-

kanmaan liiton lisäksi Pirkan-

maan TE-keskus, Pirkanmaan

ympäristökeskus, Pirkanmaan

metsäkeskus, ProAgria Pirkan-

maan Maaseutukeskus ja

MTK-Pirkanmaa sekä kymme-

net muut maaseudun kehittä-

miseksi toimivat yhteisöt. Val-

mistelutyön rahoitti Pirkan-

maan TE-keskuksen maaseu-

tuosasto.

Pirkanmaan maaseudun vi-

sio vuonna 2015 on: "Pirkan-

maan kehittyvä ja hoidettu, kat-

tavien palveluiden monimuo-

toinenmaaseutu tarjoaa laaduk-

kaan ympäristön asua, elää ja

yrittää."

Asumistukilaki muut-

tuu maaliskuusta alkaen

siten, että pitkäaikaistyöt-

tömän työllistyessä tuen

tarkistamisajankohtaa

siirretään kolmella kuu-

kaudella. Aikaisemmin

tuki lakkautettiin tai se

pieneni heti ensimmäisen

kokonaisen työssäolokuu-

kauden alusta.

Asumistuen tarkistuksen

muutos koskee vain niitä

pitkäaikaistyöttömiä, jotka

ovat saaneet Kelalta työ-

markkinatukea tai peruspäi-

värahaa yhtäjaksoisesti vä-

hintään 12 kuukautta. Sil-

Pitkäaikaistyöttömän

asumistukeen joustoa

loin tulojen noususta joh-

tuvaa asumistuen tarkistusta

ei tehdä heti, vaan vasta

kolmen kuukauden kulut-

tua työllistymisestä.

Uudistuksen tavoitteena

on edistää pitkäaikaistyöt-

tömien työhön sijoittumis-

ta. Sen arvioidaan koske-

van vajaata 5000 tuensaa-

jaa.

Jos kolmen kuukauden

ajalle osuu tehtäväksi asu-

mistuen normaali vuositar-

kistus tai muu tarkistus, tuki

tarkistetaan kuitenkin jo täs-

tä ajankohdasta ja uudet tu-

lot otetaan tarkistuksessa

huomioon.

Länsi-Suomen läänin

maakunnista Keski-Suo-

messa sekä Pohjanmaan

maakunnissa alkaa sosi-

aalipäivystyksen järjestä-

minen olla mallillaan.

Pirkanmaalla sosiaalipäi-

vystys on vielä suunnit-

teluvaiheessa suurim-

massa osassa kuntia, to-

detaan Länsi-Suomen

lääninhallituksen selvi-

tyksessä.

Tampereella päivystys

toimii niin kuin sen kuu-

luukin. Tampereen ympä-

ristökunnista seitsemän

kuntaa suunnittelee liitty-

vänsä Tampereen päivys-

tysrenkaaseen. Ylä-Pirkan-

maa suunnittelee parhail-

laan oman alueensa järjes-

tämistä, samoin Etelä-Pir-

kanmaa.

Keski-Suomessa on

käynnistymässä Jyväskylä

-vetoinen hanke ja puoles-

sa maakunnan kunnista so-

siaalipäivystys toimii jo.

Lopuissakin keskisuoma-

laisista kunnista suunnitte-

lutyö on käynnissä.

Hyvältä tilanne vaikut-

taa myös Pohjanmaan kol-

messa maakunnassa. Vaa-

sassa on toimiva sosiaali-

päivystys ja Seinäjoella ja

Kokkolassa valmistelutyö

on hyvässä vauhdissa.

Varsinais-Suomen kun-

nista puolella on sosiaali-

päivystystoiminta alkamas-

sa tai on suunnitteilla. Sen

sijaan puolella varsinais-

suomalaisista kunnista ei

ole toiminta käynnistynyt

edes suunnitteluasteelle.

Turussa sosiaalipäivystyk-

sestä toimii vain lastensuo-

jelu, joka on toiminut lää-

ninhallituksen myöntämäl-

lä rahoituksella. Salon seu-

dulla asia on puolestaan

kunnossa 11 kunnan yhteis-

työnä. Vakka-Suomessa

toimitaan puolestaan Uu-

sikaupunki-vetoisesti.

Satakunnassa hyvä ti-

lanne on Porissa sekä muis-

sa Karhu-kunnissa, joille

Pori myy sosiaalipäivystys-

palvelua. Pohjois-Satakun-

nassa ja Ala-Satakunnassa

toiminta ei ole vielä käyn-

nistynyt.

Joka kolmannessa

kunnassa

sosiaalipäivystys

Monissa elämäntilanteis-

sa tarvitaan kiireellistä so-

siaalipalvelua. Kiireellisen

avun tarpeessa voi olla

hoivaa vaille jäänyt lapsi,

Sosiaalipäivystyksen

järjestämisessä työtä

vielä Pirkanmaallakin

nuori ongelmineen, van-

hus, jonka kunto heikke-

nee äkillisesti tai päihtei-

den käytön vuoksi nope-

asti hoitoa tarvitseva. So-

siaali- ja terveysministeriö

on asettanut tavoitteeksi,

että vuoteen 2007 mennes-

sä kaikissa kunnissa toimii

sosiaalipäivystys.

Tällä hetkellä sosiaali-

päivystys on asianmukai-

sesti järjestetty noin 120

kunnassa. Lisäksi noin 40

kunnassa päivystys on jär-

jestetty lastensuojelutilan-

teiden varalle. Näissä kun-

nissa on selkeät järjestelyt

siitä, miten sosiaaliviran-

omaisiin saa yhteyden nor-

maalien aukioloaikojen ul-

kopuolella iltaisin, öisin ja

viikonloppuisin. Monet

kunnat ovat vasta rakenta-

massa omaa sosiaalipäivys-

tysmalliaan.

Asianmukaisesti järjes-

tetty, ympäri vuorokauden

toimiva sosiaalipäivystys

puuttuu vielä useasta kun-

nasta. Näissä kunnissa päi-

vystys saattaa olla hoidet-

tu niin, että poliisille on an-

nettu sosiaaliviranomaisen

puhelinnumero. Pelkästään

yhden henkilön puhelinnu-

meron antaminen yhteis-

työviranomaisille ei kuiten-

kaan takaa riittävää valmi-

utta, eikä sitä näin ollen pi-

detä sosiaalipäivystyksenä.

Tiedot on saatu sosiaali-

ja terveysministeriön ja lää-

ninhallitusten tekemästä

kartoituksesta, jossa selvi-

tettiin sosiaalipäivystyksen

valtakunnallista tilannetta.

Lääninhallitukset seuraavat

tilannetta edelleen alueil-

laan.

Päivystyksen järjestämi-

nen koko maan kattavasti

on yksi Sosiaalialan kehit-

tämishankkeen keskeisistä

tavoitteista.

Hankkeen

kautta rahoitetaan uusia so-

siaalipäivystyksen käynnis-

tämiseen tähtääviä hank-

keita.

Sosiaalipäivystyksen jär-

jestämisessä kuntien väli-

nen yhteistyö on tärkeää.

Usein paras tapa järjes-

tää päivystys on usean kun-

nan yhteistyönä, jotta pal-

velulle saadaan riittävä vä-

estöpohja.

Kiireellisten sosiaalipal-

velujen järjestäminen vaa-

tii jatkuvaa kehittämistyö-

tä. Sosiaali- ja terveysmi-

nisteriö julkaisee kunnille

oppaan sosiaalipäivystyk-

sen sisällöllisestä kehittä-

misestä vuoden 2006 aika-

na.

Valtio ostaa metsää

Pirkanmaaltakin

suojelualeuiksi

Kaupat käypään hintaan

Page 9 - Alueviesti_09_2006