ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Haketusta
kuorma-autoalustaisella rumpuhakkurilla
Markkula 040-511 2001 Tuomilaakso 0500-330 455
SUODENNIEMEN
LÄMPÖHAKE
T YÖTARJOUKSIA
Konepalvelu M. Voutilainen
• maanrakennustyöt
• kunnossapitotyöt
• imulakaisinkonetyöt
• ojien kaivuu
• maanajot
• pihatyöt
• haja-asutusalueen jätevesi-
järjestelmät (suunnittelemme ja
rakennamme avaimet käteen
-periaatteella)
www.vouti.com
P. 044-527 6632
• Ruosteenestokäsittelyt
• Peltityöt • Automaalaukset
• Katsastuskorjaukset
Jokilevon teollisuusalue, 32700 HUITTINEN
puh. 02-561 886, 0400 730 456
Huittisten
Alustasuojaus Ky
• 20 v kokemus •
T YÖTARJOUKSIA
Maatalous-
palvelu
• traktoriurakoinnit ja
auraustyöt
040-867 2287
Mouhijärvi
T:mi Mika Sävilahti
SIIVOUS- JA KOTIPALVELU
ERJA JÄRRI
Puh. 050-3425 058, fax 03-5143 904.Vammala
• SIIVOUKSET
• KODINHOITOTYÖT
• PUUTARHATYÖT
• ASIOINTIPALVELU
-
S
IIVOU
S
TYÖ
AMMATTITAITOISTA ja
LUOTETTAVAA SIIVOUSTA
P. 050-4004445
Vammala
Puistokatu 18
VAMMALA
p. (03) 511 4299
Silmätautien
erikois-
lääkärit
LEENA HARTMAN
HEIDI MURTOMÄKI
TERO PAJARI
SILMÄAS MA
Helena Bragge
Pirjo Honkonen
Jyrki Rekola
Jari Silvola
Ajanvaraukset:
Vammalassa
03-512 6100
Onkiniemenkatu 11
Huittisissa
02-567 700
Risto Rytin katu 31
Silmätautien
erikoislääkärit
NYYSSÖNEN
SI IVOUS- JA KOTIPALVELU
SAIRAANHOITO-
PALVELUT
SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT
• KEMIALLISTA PESUA • MATTOPESUA
Trakinkatu 6VAMMALA
puh. (03) 511 2766
• Asusteet • Ryijyt ja raanut
• Haalarit •Valko- ja kirjopesu • ym...
MA-PE 9-17, LA 9-13
Koivulan Puu Oy
Varastosta puutavaraa joka lähtöön.
•sahatavarat •höylätyt •kyllästetyt
•panelit
•listat
•maalatut
Saatavana myös:
ulkovuori- ja räystäslaudat maalattuina
panelit lakattuina
Puh. 03-5130 400, 0500-538 302,
fax 03-5130 202
Koivulantie 73, Vammala, Roismala
T:mi SAMI KOIVU
PUUTAVARAMYYNNISSÄ
• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat
Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827
os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la
ent. Koivulan Sahaa vastapäätä
PUUTAVARALI IKKEITÄ
Kaupunkilehtien
Liitto ry:n
jäsen
RUOSTEENESTOA
RAKENNUS-
PALVELUT
KODIN REMONTTI-
JA HUOLTOPALVELU
Ulko/sisäremontit
H. Uusi-Hautamaa
p. 050-3314 030.
TIEISÄNNÖINTI
LAATU-
LEHTI!
K
A
U
P
U
N
K
I
L
E
H
T
I
E
N
L
I
I
T
O
N
J
Ä
S
E
N
Alueviestin
palveluhakemistossa
ilmoitat edullisesti
ja tehokkaasti
YKSITYISTIET
Teitä palvelee
SUOMEN TIEYHDISTYKSEN TIKO
-tutkinnon
suorittaneet tieisännöitsijät
Olli Ylinen
Vammala
GSM 0400-732 682
Kari Äikäs
Mouhijärvi
GSM 050-434 2410
Puutarhapalvelua
Irma HasaT:mi
Stormi
0400 942 419
PUUTARHA-
PALVELUT
KESKUSTA
Pesurinkatu
Hopunkatu
Trakinkatu
Itsenäisyydentie
HOPPU
Hopunkatu 7, 38200 Vammala
Avoinna arkisin 8-17
Autosi ruostesuojaukset
ja puhdistukset
• ruostesuojaukset • käsinpesut
• vahaukset • fiksaukset
Puh. (03) 511 2405
050 340 2090
Valvottua
-laatua
Täydenpalvelun Ruosteenestoliike
i
Ruosteenestokäsittelyt
FINIKOR
-aineilla
- Nykyaikaiset laitteet ja tilat
- Laatutakuu
Vammalan Alustasuojaus
ja Autohuolto
Kalevi Anttila, p. 03-515 8244, 050-5669 946
Ylistenniementie 41, Vammala
RUOSTEENESTOA
HUITTINEN, VAMMALA,
MOUHIJÄRVI JA
SUODENNIEMI:
MAURI OJANEN
P. 020 7690 335
KOKEMÄKI:
AIMO AIRASMAA
P. 020 7690 322
PUNKALAIDUN:
TEUVO AHONEN
P. 020 7690 321
TIIVI-IKKUNAT
ASENNETTUNA
www.tiivi.com
• NOPEA TOIMITUS JA
OSAAVA ASENNUS
• JOUSTAVAT MAKSUEHDOT
Täyden palvelun peltisepänliike
Valmistus, myynti ja asennus
03-514 4000, 0500-731 173
www.finnpelti.fi
Katto/seinäpellit, vesikourut, tikkaat, lumiesteet, kattosillat
Pekka Nuorteva
ja Pentti Linkola
Teuvo Suomisen yhteydes-
sä voisi muistella useita ym-
päristöliikkeessä toimineita
henkilöitä, mutta tässä nous-
koon esiin nimistä kaksi: Pek-
ka Nuorteva ja Pentti Linkola.
-Pekka Nuortevan opin tun-
temaan jo kouluaikana. Se joh-
tui siitä, että kiinnostuin valo-
kuvauksesta koululaisena. Sii-
hen aikaan, kun oli pulakaut-
ta, ei saanut kameroita eikä
varsinkaan erikoisvälineitä.
Kun sitten vihdoin jonkinlai-
sen kameran sain, aloin raken-
nella ja teettää ammattikoulus-
sa lähikuvausvälineitä, koska
niihin aikoihin keräsin hyön-
teisiä.
-Lepakkokuvani joutui Pek-
ka Nuortevan käsiin. Hän ko-
kosi silloin kirjaa Suomen eläi-
mistä. Hän kirjoitti minulle ja
kysyi, onko muita kuvia ja että
tarvittaisiin sellaista, tällaista
ja tuollaista. Yritin parhaani
mukaan kuvata. Hän pyysi aina
lisää, lisää ja lisää.
-Kun kirjoitin ylioppilaaksi
keväällä -56, hän kutsui minut
luokseen kesämökille Bromar-
viin. Siellä hän näytti kaiken-
näköisiä ötököitä. Yksi hyvin
vaikuttava hetki oli se, kun
naapurin lehmät olivat mökin
vieressä. Pekka Nuorteva nos-
ti lehmän häntää, ja minä täh-
täilin kameralla lehmän taka-
puolta, jossa oli niin sanottuja
pers'kärpäsiä. Naapurit katse-
livat aidan takaa, että mitähän
nuokin tekevät, Suominen nau-
rahtaa.
-Näin tutustuin Pekka Nuor-
tevaan, joka oli myöhemmin
opettajani yliopistossa.
Pentti Linkolaan Suominen
tutustui, kun Linkola ei ollut
halukas lähtemään kansainvä-
liseen kokoukseen Yhdysval-
toihin.
-Olin lukenut Pentti Linko-
lan juttuja ja olin kuullut hä-
nestä, mutta varsinaisesti tu-
tustuin häneen, kun 60-luvun
puolivälissäAmerikassa järjes-
tettiin kansainvälinen kongres-
si, jossa pohdittiin miksi muut-
tohaukat ovat katoamassa kaik-
kialta maapallolla. Siihen ei
ollut mitään järkevää selitystä
silloin.
-Pentti Linkola kutsuttiin
esiintymään sinne, koska hän
oli selvittänyt Suomen muut-
tohaukkojen silloisen tilanteen.
Hän vastasi kieltävästi, koska
paras kalastuskausi oli meneil-
lään ja toisekseen hän sanoi
englannin kielen taitonsa ra-
joittuvan yhteen sanaan, bird
eli lintu, ja siitäkään hän ei tien-
nyt miten se äännetään. Hä-
nelle tullut kutsu välittyi mi-
nulle, ja minä menin vuonna -
65 ensimmäisen kerranYhdys-
valtoihin.
Lintujemme
katoava aateli
Suomisen teos "Lintujemme
katoava aateli" julkaistiin
vuonna 1967.
Se nosti kertaheitolla julki-
suuteen ympäristömyrkyt ja
niiden kielteiset vaikutukset
luontoomme, erityisesti peto-
linnustoomme.
-Se johtui paljon Linkolan
tekemästä esityöstä. Hän oli
selvittänyt muuttohaukan ja
kotkien levinneisyyttä tai har-
vinaisuutta Suomessa. Minul-
la oli sellainen tunne, että pe-
tolintujen vähenemiseen voi-
taisiin vaikuttaa, jos niistä te-
kisi kirjan.
Suomisen kiinnostuksessa
valokuvaamiseen oli paljon
mukana myös teknistä kiinnos-
tusta, koska tuohon aikaan va-
lokuvaustekniikka oli huomat-
tavasti nykyistä alkeellisempaa
ja työläämpää.
-Halusin tehdä jotain hyö-
dyllistä työtä, kun kerran sitä
kameraa osasi jollain tavalla
käyttää. Lisäksi tunsin paino-
tekniikkaa.
-Siinä oli idea, joka syntyi
oikeastaan paljon ennen kuin
ympäristömyrkyistä mitään tie-
dettiin. Muutaman vuoden ver-
ran keräsin kuva-aineistoa, ja
monet ihmiset auttoivat löytä-
mään kuvauspaikkoja. Työn
kestäessä alkoi selvitä ympä-
ristömyrkkyjen laaja vaikutus
luontoon, ja siitä tuli keskei-
nen osa kirjan sisältöä.
-Kirjan saama vastaanotto
oli
aivan
käsittämätön.
WSOY:n silloinen pääjohtaja
Hannu Tarmio sanoi, että se
oli ennennäkemätön myynti-
menestys. Ei tarvinnut mainos-
taa yhtään, se vietiin käsistä.
Pääarvostelut, jotka sitä var-
masti parhaiten markkinoivat,
olivat isoja ja niitä oli lähes
jokaisessa isossa lehdessä.
-Itse olin silloin Yhdysval-
loissa, enkä ollut sitä näkemäs-
sä. Olin opiskelemassa ympä-
ristömyrkkyjä Kaliforniassa.
Kun Paatela
painettiin suohon
Juhani Paatelan ja Leo Leh-
tosen "Laulava lintukirja" oli
teos, joka 60- ja 70-luvuilla
opasti suomalaisia tunnista-
maan lintujen ääniä kirjan ja
äänitteiden avulla. Teuvo Suo-
minen oli kirjan kuvatoimitta-
ja.
-Juhani Paatela oli kasvin-
viljelyn professori ja minua
huomattavsti varttuneempi ih-
minen. Yksi hauska muisto on
siitä, kun hän oli kysynyt mi-
nulta voisiko joskus päästä pii-
lokojuun. Olin kuvaamassa
teeriä Mäntsälässä suolla.
-Minulla oli pysyvästi siel-
lä soputeltasta muovailtu pii-
lokoju keskellä soidinpaikkaa.
Hän tuli kanssani yhtenä il-
tana suolle. Aamuvarhaisella
ei vielä ollut tarpeeksi valoa
kuvaamiseen, mutta sen sijaan
teeret pulisivat jo ihan täydes-
sä vauhdissa. Yht'äkkiä tämä
soidin keskeytyi, äänet hijeni-
vät ja teeret lensivät pois. Sit-
ten me näimme, kuinka suon
pintaa pitkin lähestyi kana-
haukka, joka ihan teltan vie-
ressä iski naarasteereen.
-Paatela, temperamentikas
mies, kiivastui, kun tämä pa-
huksen lintu tuli sotkemaan ja
tappoi viattoman teeren. Hän
alkoi huitoa ja hosua, että se
pitää ajaa pois. Minä taas sa-
noin, ettei missään tapaukses-
sa. Valo ei vielä riitä kuvaami-
seen, ja haluan kuvata tämmöi-
sen tilanteen.
-Hän oli niin tohkeissaan,
että minun oli lopulta pakko
hypätä hänen päälleen ja pai-
naa hänet siihen suohon. Siinä
oli makuusäkki välissä, että ei
hän sinne turpeeseen sinänsä
joutunut, mutta tukahtui kui-
tenkin se ääni. Minulla oli var-
maankin sen verran painoa, että
hän pysyi aloillaan siinä. Sinä
aikana saatoin hänelle puhua
järkeä tai ainakin esittää oman
näkökantani, ilman että hän
pystyi sanomaan vastaan. Kyl-
lä hän siinä rauhoittuikin, ja
päästin hänet vapaaksi.
-Jälkeenpäin kyllä ihmette-
lin, että onkohan tämä ihan rei-
lua, että opiskelijapoika hyp-
pää professorin päälle ja pai-
naa suohon, että tämä olisi hil-
jaa. Joka tapauksessa hän itse-
kin ihaili tätä näytelmää ja osa-
si arvostaa sitä, että on tällai-
sen tapauksen todistajana saa-
nut olla. Haukka oli kuullut
ääntä meidän kojustamme ja
oli uteliaana tullut lähemmäk-
si, joten kuvaaminen helpot-
tui. Koirasteeretkin yksi toisen-
sa jälkeen alkoivat palailla, ja
soidin jatkui.
Suomen Luontoa
kehittämään
Suomen Luonto -lehden
päätoimittajana Teuvo Suomi-
nen oli 70-luvulla kymmen-
kunta vuotta. Lehden sisältö ja
ulkoasu kehittyivät näinä vuo-
sina merkittävästi.
-Järjestön lehti oli pikkui-
nen ja hyvin vähälevikkinen,
vaatimaton julkaisu. Se tehtiin
vasemmalla kädellä ja siinä
julkaistiin, mitä joku sattumalta
lähetti. Sellaisena minäkin sen
aloitin.
Lehti alkoi kehittyä, kun
Suominen alkoi pyytää lehteen
kirjoituksia tietyistä aiheista.
Ystäväpiiristä graafikko Timo
Tanttu, Erkki Tantun poika,
ryhtyi talkoohengessa etsimään
lehden ikävälle ja kuivalle ul-
koasulle uutta tyyliä.
Valokuvia myös alkoi olla
saatavilla ja painotekniikkakin
kehittyi.
-Lehdestä tuli kuvien ja ul-
koasun puolesta arvostettu leh-
ti, vaikka se oli edelleen erit-
täin pienilevikkinen. Se oli
kuitenkin kirjapainolle tärkeä,
koska siinä oli hyviä kuvia ja
graafikon suunnittelema tyy-
likäs taitto. Ja kyllä kai se ai-
hepiirikin alkoi ihmisiä kiin-
nostaa niin, että levikki alkoi
kasvaa ilman mitään mainos-
kampanjaa. Kun aloitin, levikki
oli 4000, ja kun lopetin kym-
menen vuotta myöhemmin, se
oli 17 000.
Suomennoksia vaihte-
luksi ja rakkaudesta
kieleen
Suominen on myös kääntä-
nyt luonto- ja ympäristöaihei-
sia kirjoja suomeksi. Suuri
yleisö tuntee hyvin telvisiossa
esitetyt David Attenborough'n
laajat luontodokumenttisarjat.
Näihin tv-sarjoihin liittyvistä
kirjoista Suominen on kääntä-
nyt teokset "Kasvien salape-
räinen elämä" ja "Lintujen elä-
mää".
Kääntäminen on hänen mu-
kaansa tuonut sopivaa vaihte-
lua silloin, kun pitää taukoa
muista töistä.
-Olen helposti pitkästyvä ja
kyllästyvä tyyppi. Kun aikan-
sa kirjoittaa tai ottaa valoku-
via, se alkaa tympiä. Aina tu-
lee pitää taukoja. Yksi hyvä
väliaikatyö oli suomennostyö.
Olen kääntänyt jokusen kirjan
ruotsista, yhden kirjan saksas-
ta ja sitten enimmäkseen eng-
lannista, niin kuin nämä
Attenborough'n kirjat.
Myös rakkaus suomen kie-
leen on ollut syynä käännös-
töiden vastaanottamiseen.
-Se on varmasti jonkinlais-
ta isän perua myös. Hän oli
hyvin kiinnostunut suomen
kielen ilmaisuvoimasta.
-Joistakin suomennoksista-
ni on sanottu, että ne ovat sekä
asiasisällöltään että kieliasul-
taan parempia kuin alkuperäi-
nen teos. Tietenkään kieli ei
itsestään käänny toiselle kie-
lelle sananmukaisesti kääntä-
en, vaan pitää löytää suomen
kielelle ominainen tapa ilmais-
ta asia. Siinä mielessä olen tun-
tenut olevani hyvin vapaa käyt-
tämään suomen kieltä.
-Kun olen laajalti kiinnos-
tunut luonnontieteistä ja kun
minulla on ollut hyvät suhteet
suomalaisiin tutkijoihin ja
muihin asiantuntijoihin, niin
minulla on myös aina ollut
mahdollisuus tarkistaa sellai-
sia tietoja, jotka alkutekstissä
tuntuvat epäilyttäviltä.
Apua on löytynyt myös lä-
heltä, sillä Teuvon veli, Juha
Suominen, on tunnettu kasvi-
tieteilijä ja joka asuu Karkus-
sa nykyisin hänkin.
-David Attenborough'n kas-
vikirjan alkuteksti on aika hu-
tiloiden tehty, mutta kun sen
tarkastajana oli Juha-veljeni,
joka on äärimmäisen tarkka
kasvitieteilijänä ja osaa käyt-
tää lähteitä, tekee mieli sanoa,
että se on harvinaisen virhee-
tön kirja. Ja varmasti virheet-
tömämpi kuin Attenborough'n
jäljiltä lähtenyt käsikirjoitus.
Keskeisimmän teoksen ase-
maan Suominen ei halua mi-
tään lukuisista töistään nostaa.
-Olen käyttänyt kameraa ja
elokuvakameraa sekä kirjoitus-
konetta ja tietokonetta kirjoit-
tamiseen ja kääntämiseen. Mi-
kään ei ole keskeisin työ, vaan
niistä koostuu sillisalaatti. Olen
joskus määritellyt, että olen
Suomen monipuolisin ja pin-
tapuolisin luonnonvalokuvaa-
ja. Varmaan se sama määritel-
mä sopii myös näihin kaikkiin
muihin töihin: monipuolisesti
ja pintapuolisesti, Teuvo Suo-
minen naurahtaa.
Hannu Virtanen
Teuvo Suominen
kirjoittaa Karkussa...
Jatkoa sivulta 13
Teuvo Suominen on
haastateltavana Radio
Mantassa huomenna
torstaina kello 14.05
alkavassa lähetyksessä.
Ohjelma kuullaan
uusintana pääsiäissun-
nuntaina kello 17.00.
1...,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20 22,23,24,25,26,27,28