Page 11 - Alueviesti_15_2006

Keskiviikko huhtikuun 12. 2006 11
Pääsiäisenä ensimmäis-
tä kertaa esitettävä gos-
pelpassio Ristinkantaja
yhdistää gospelmusiikkia,
klassista musiikkia ja viit-
tomakieltä.
Saksalaisen Getogether-
gospelkuoron, porilaisen
Teljän kamarikuoron ja Kä-
sikkäin-viittomakuoron sekä
Pori Sinfoniettan yhteistuo-
tanto esitetään englanniksi
ja viittomakielellä. Esityk-
set ovat Porissa, Turussa ja
Tampereella.
- Esitys on varmasti vai-
kuttava ja herättää keskus-
telua. Uutta on erilaisen
musiikin, lavaesiintymisen
ja visuaalisuuden yhdistämi-
sessä sekä myös näkökulma,
jossa pääsiäisen tapahtumia
seurataan Jeesuksen ristiä
kantaneen Simon Kyreneläi-
sen ja Maria Magdalenan
silmin", kuvaa Porin Teljän
seurakunnan kanttori ja esi-
tyksen tuottaja Anne-Marie
Grundstén.
Ristinkantaja-nimi kertoo
pääsiäisen kärsimyshistori-
asta, mutta peilautuu myös
nykyihmiseen.
Grundsténin mielestä
englanninkielinen esitys so-
pii myös kieltä taitamatto-
mille. Käsiohjelmassa on
suomenkielinen käännös,
viittomakieli auttaa ymmär-
tämisessä, sekä ilon, surun
ja ihmetyksen tunnetiloja
kuvaava musiikki avaa te-
osta lisää.
Idea Saksasta
Gospelpassion idea syn-
tyi Saksan Bensheimissa,
Pääsiäisen uutuus
yhdistää gospelin,
klassisen ja viittomat
jossa olivat vierailulla Tel-
jän kamarikuoro ja Käsik-
käin-kuoro, eli ainoa Suo-
messa jatkuvasti toimiva
viittomakuoro.
Ryhmät esittivät yhdessä
paikallisen gospelkuoron
kanssa pari yhteistä kappa-
letta.
Yleisö ihastui esityksiin ja
kuoroilta tilattiin yhteisteos
pääsiäiseksi 2007.
Valmista materiaalia näin
erilaisille kuoroille ei ollut
olemassa, joten teos tilattiin
säveltäjä Lasse Heikkilältä.
Heikkilä piti työtä aluksi
mahdottomana, mutta otti
mielenkiintoisen haasteen
vastaan.
Valmiissa teoksessa Heik-
kilä on tuonut esille ja yh-
distänyt erilaisten kuorojen
osaamista.
Atso Almilan johtaman
Pori Sinfoniettan lupautumi-
nen tuotantoon lisäsi esityk-
sen mittavuutta ja kasvatti
esiintyjämäärän yli sataan
henkilöön.
Solisteina laulavat sata-
kuntalaiset Timo Meriläinen
ja SauliAhvenjärvi sekä sak-
salainen Katrin Hering.
Kantaesitys on kiirastors-
taina Porin Promenadikes-
kuksessa, seuraavat esityk-
set pitkäperjantaina Turun
konserttitalolla ja pääsiäis-
lauantaina Tampere-talossa.
Kuorot esiintyvät Benshei-
missa ensi vuoden pääsiäi-
senä.
Esitystä ovat tukeneet Po-
rin Teljän seurakunta, Porin
seurakuntayhtymä, Pyhän
Henrikin säätiö, Satakunta-
liitto ja Porin kaupungin
kulttuurilautakunta. (KT)
Vammalan seurakunta
kutsuu kaikenikäisiä laula-
maan kauneimpia lasten
hengellisiä lauluja Tyrvään
kirkkoon 2. pääsiäispäivänä
klo 15. Mukana on lapsikuo-
Lasten kauneimmat
hengelliset laulut
Tyrvään kirkossa
ro Leijat ja kanttori Elisa
Junttila sekä seurakunnan
työntekijöitä. Tilaisuudessa
voi antaa myös lahjoituksen
Yhteisvastuukeräykseen
vanhusten hyväksi.
Huittisten pääkirjaston
auditoriossa pidetään
12.4. klo 19 keskusteleva
iltamatinea Suomen var-
haisista naiskirjailijoista.
Asiantuntijoina tilaisuu-
dessa ovat FT Kati Launis
ja lehtori Eeva-Maija Ryti.
- Kuka oli huittislainen
papintytär Wendla Rande-
lin? Entä keitä olivat helsin-
kiläinen ompelija Charlotta
Falkman ja venäläissyntyi-
nen kreivitär Marie Linder?
FT Kati Launis pohtii esi-
telmässään Suomen ensim-
mäisiä naiskirjailijoita, jot-
ka kirjoittivat romaanejaan
1800-luvun puolivälissä.
Erityisen huomion saa huit-
tislaissyntyinen Wendla
Randelin (o.s. Cumenius),
jonka elämänvaiheita ja kir-
jailijuutta valotetaan sanoin
ja kuvin.
Huittisissa matinea
varhaisista Suomen
naiskirjailijoista
Wendela saa rinnalleen
muut aikalaisnaiskirjailijat,
jotka pitkään olivat täysin
unohdettuja maamme kirjal-
lisuushistoriassa. Romaanit
toimivat näille naisille väy-
länä osallistua naisesta, per-
heestä ja avioliitosta käytyyn
keskusteluun, joka muilta
osin oli pitkälti miesten hal-
lussa.
Esitelmä pohjautuu Lau-
niksen tuoreeseen väitöskir-
jaan ”Kerrotut naiset. Suo-
men ensimmäiset naiskirjai-
lijat naiseuden määrittelijöi-
nä” (SKS 2005).
Lehtori Eeva-Maija Ryti
kertoo tilaisuudessa sääty-
läisten elämästä. Esitys jär-
jestetään yhteistyössä Huit-
tisten kaupunginkirjaston,
Huittisten seudun kansalais-
opiston ja Scriptum Huitti-
nen ry:n kanssa
Allergia- ja Astmaliit-
to jäsenyhdistyksineen
järjestää 24.-30. huhti-
kuuta Valtakunnallisen
allergiaviikon. Kampan-
jan tunnus on Hoida al-
lergiasi!
- Allergiaviikolla jokai-
sen on helppo saada tietoa
siitepölyallergiasta ja tu-
tustua allergia- ja astma-
yhdistysten palveluihin,
kuten vertaistukeen, kun-
toutukseen ja henkilökoh-
taiseen allergianeuvon-
taan. Viikon aikana aller-
giat ja niiden hoito ovat
esillä yli sadassa maksut-
tomassa tapahtumassa eri
puolilla Suomea, kertoo
Allergia- ja Astmaliiton
toimitusjohtaja Lola Kill-
ström.
Allergia- ja Astmaliiton
yhdistysten toimijoita ja
neuvojia tapaa Allergiavii-
kolla niin apteekeissa ja
Mehiläisen toimipisteissä
kuin turuilla ja toreillakin.
Allergianeuvojat vastaa-
vat kysymyksiin ja kerto-
vat siitepölyallergian hoi-
dosta ja allergisille sopi-
vista tuotteista.
Tampereella Allergia-
viikolla kiertää ensim-
mäistä kertaa maksuton
AllergiaNysse torstaina
27.4.
Bussista saa neuvoja al-
lergioiden hoitoon ja lää-
kitykseen sekä siivoukseen
ja pölynimurin valintaan.
AllergiaNysse on toteutet-
tu yhdessä Tampereen lii-
kennelaitoksen ja Yliopis-
ton Apteekin kanssa.
Allergiaviikolla
sata tapahtumaa
Vuotava nenä on
usein allergiaa
Yleisin siitepölyallergi-
an oire on nuha. Jos miet-
tii, onko kyseessä tavalli-
nen flunssa vai allerginen
nuha, kannattaa tarkkailla
nuhaa.
Vetinen nuha on merkki
allergiasta. Muita tavalli-
sia oireita ovat aivastelu,
nenän kutina ja tukkoi-
suus.
Usein myös silmät ärty-
vät; ne punoittavat, kutia-
vat ja vuotavat.
Flunssa kestää muuta-
mia päiviä, allerginen nuha
jatkuu siitepölykauden, pa-
himmillaan keväästä syk-
syyn.
Jos joka kevät nenä
vuotaa, kannattaa käydä
lääkärillä.
Allergiatesteillä voidaan
varmistaa, onko nuhan
syynä lepän, koivun tai
heinien siitepöly. Jos oi-
reet ovat hankalat lääki-
tyksestä huolimatta, kan-
nattaa harkita siedätyshoi-
toa ja keskustella mahdol-
lisuudesta hoitavan lääkä-
rin kanssa.
Allergista nuhaa hoide-
taan suun kautta otettavil-
la antihistamiineilla. Jos
oireet eivät pysy poissa
pelkillä antihistamiineilla,
voidaan lisäksi käyttää
kortikosteroidi-nenäsumu-
tetta. Silmäoireita hoide-
taan silmätipoilla.
Mannerheimin Lasten-
suojeluliiton toimintaa las-
ten hyväksi tuetaan Kevät-
kukkakeräyksellä 12.4. -
13.5. Varoja kerätään
MLL:n paikalliseen ja alu-
eelliseen vapaaehtoistoi-
mintaan.
Kevätkukka maksaa 4 eu-
roa. Kerätyt varat käytetään
MLL:n paikallisyhdistysten
monipuoliseen ehkäisevään
lastensuojelutyöhön. Monel-
le vanhemmalle MLL:n toi-
minta on ensimmäinen as-
kel, kun tuntuu siltä, että
vanhempana oloon tarvitaan
tukea.
Muun muassa perhekah-
vilat ovat avoimia kohtaa-
mispaikkoja, joissa vanhem-
Kevätkukka
auttaa lapsia
pi saa voimia jakaessaan
huoliaan samassa elämänti-
lanteessa olevien kanssa.
MLL:n toiminnan kautta on
myös helpompi hakea lisä-
apua, jos sitä tuntee tarvit-
sevansa. MLL:n paikallisyh-
distyksillä on 252 perhekah-
vilaa, joissa on vuosittain yh-
teensä yli 8 000 kokoontu-
miskertaa.
Muita paikallisyhdistys-
ten toimintamuotoja ovat
vanhempainryhmät, pienten
koululaisten iltapäivätoimin-
ta, erilaiset harrastekerhot ja
lastenhoitotoiminta. Yli 3
600 vapaaehtoista ihmistä
saa aikaan toiminnan, joka
koskettaa satojatuhansia
suomalaisia lapsia ja aikui-
sia.
Paikkakuntasi vapaaeh-
toinen lasten hyväksi tehtä-
vä työ tarvitsee tukea.
Auta lasta neljällä eurol-
la – kiinnitä Kevätkukka
rintaasi!
Huhtikuun alkupäivinä
lämpötila on vaihdellut
koko maassa muutaman
asteen nollan molemmin
puolin. Ilmatieteen laitok-
sen ennusteiden mukaan
sää jatkuu lähipäivinä sa-
mankaltaisena, joten ke-
vättä saadaan edelleen
odotella maan keskiosas-
sa.
Pohjois-Suomeen kevään
tyypillinen saapumisaika on-
kin vasta huhtikuun loppu-
puolella. Ainoastaan maan
lounaisimmassa osassa ter-
misen kevään voidaan arvi-
Kevään tulo viivyttelee
oida alkaneen maaliskuun
viimeisinä päivinä. Termisen
kevään alkamiseksi vuoro-
kauden keskilämpötilan pi-
tää pysyä nollan yläpuolel-
la vähintään viikon ajan, sik-
si päivämääriin saadaan var-
mistus pienellä aikaviiveel-
lä. Muualla kuin Lounais-
Suomessa lämpötilan nou-
sua pysyvästi nollan yläpuo-
lelle odotetaan yhä.
Viimeksi talvinen huhti-
kuun alku lumipeitteen pak-
suudella arvioiden oli vuon-
na 2003. Runsaasti lunta oli
myös vuosina 1996, 1984 ja
1981.
Koivun siitepölyallergias-
ta kärsii jopa 10-15 % suo-
malaisista. Allergiaoireisiin
on mahdollista varautua en-
nalta, jos käytettävissä on
tietoja korkeista pitoisuuk-
sista.
Ilmatieteen laitos tekee tänä
keväänä päivittäin ensimmäi-
siä kehitteillä olevan mallin
kaukokulkeumaennusteita koi-
vun siitepölyn leviämisestä
Suomeen ja välittää ennusteet
Turun yliopiston aerobiologi-
an yksikön käyttöön. Juuri kau-
kokulkeutuneeseen siitepölyyn
ei ole aiemmin osattu varau-
tua. Korkeista pitoisuuksista
saadaan näin annettua ennak-
kovaroituksia.
Ilmatieteen laitos, Turun yli-
opiston Aerobiologian yksik-
kö ja Helsingin yliopisto tut-
Siitepölyn kulkua
Suomeen tutkitaan
kivat Suomen Akatemian ra-
hoittamassa projektissa koivun
siitepölyn kaukokulkeuman
ennustamista. Tuulipölytteisten
kasvien siitepöly voi kulkeu-
tua ilmavirtojen mukana sato-
ja, joskus jopa tuhansia kilo-
metrejä.
Koivun, lepän ja pähkinä-
pensaan siitepölyt ovat taval-
lisimpia allergiaa aiheuttavia
kasveja, joiden siitepölyä ha-
vaitaan Suomessa kaukokul-
keutumisen takia lähes joka
kevät ennen paikallisen kukin-
nan alkua. Toisinaan kaukokul-
keutuneen siitepölyn määrät
ovat hyvinkin merkittäviä.
Tyypillisimmin kaukokul-
keutunut siitepöly tulee Suo-
meen Baltian maista, joissa ku-
kinta alkaa keskimäärin viik-
koa tai kahta aiemmin kuin
Etelä-Suomessa, mutta Venä-
Perinteinen pääsiäisruoka
mämmi liittyy luterilaiseen
ja katolilaiseen perinteeseen.
Makeaksi imellettyä mäm-
miä syötiin jo keskiajalla
Länsi-Suomessa pääsiäisen ja
paaston aikana eräänlaise-
na juutalaisten happamatto-
man leivän vastikkeena. Uu-
della ajalla yleistyneillä ma-
keilla kakuilla ja tortuilla on
sama merkitys happamatto-
mana juhlaherkkuna.
Israelilaisten pääsiäisateri-
aan kuuluu happamaton leipä.
Hapan oli juutalaisille pahan
vertauskuva, ja kaiken happa-
mattoman poisto talosta var-
misti juhla-aterialle tulon puh-
taalla ja vilpittömällä mielel-
lä. Kristillisessä kirkossa hap-
pamaton nähdään pahan val-
lasta vapaan ja synnistä puh-
distetun vertauskuvana.
Ensimmäinen kirjallinen
maininta mämmistä on 1700-
luvulta, mutta mämmiä syötiin
ainakin jo hämäläisenä eräkau-
tena 1400-1500-luvuilla, mi-
hin viittaavat mämmi-alkuiset
paikannimet Keski-Suomessa.
Keskiajalla mämmi kuului
Mämmiä syödään
happamattoman
leivän muistoksi
paaston aikaan ja erityisesti pit-
käperjantaihin, jolloin oli tapa-
na nauttia vain kylmää ruokaa.
Päivä oli liian pyhä ruoan val-
mistukseen tai tulen tekoon.
Kotitalousneuvonnan, keit-
tokirjojen ja lehtien ruokaoh-
jeiden välityksellä mämmi tuli
tutuksi vähitellen myös muual-
la Suomessa, mutta Lapissa ja
Etelä-Karjalassa vasta 1930-lu-
vun jälkeen. Nykyisin kaupois-
sa myydään mämmiä reilut 2
miljoonaa kiloa vuodessa, jos-
ta noin 1,6 miljoonaa kiloa syö-
dään pääsiäisenä.
Pääsiäismunien maalaami-
nen kuuluu sekä luterilaiseen
että ortodoksiseen pääsiäiseen.
Muna on ollut useissa kulttuu-
reissa hedelmällisyyden ja kas-
vun vertauskuva ja liitetty ke-
vätjuhliin. Varhaiskristityt tun-
sivat munan ikuisen elämän
symbolina. Munan kuori kuvaa
Jeesuksen suljettua hautaa, jon-
ka elämä eli ylösnousemus mur-
si auki.
Entisaikaan munat maalat-
tiin mieluiten pääsiäislauantai-
na, sillä vanhan uskomuksen
mukaan pääsiäisaatto on lopul-
lisen ylösnousemuksen päivä.
jältäkin sitä voi kulkeutua to-
della suuria määriä. Myös Ete-
lä-Ruotsista sekä Itämeren ete-
lärannikolta Puolasta ja Sak-
sasta peräisin olevaa siitepö-
lyä on havaittu Suomessa.
Siitepölyn kaukokulkeuma-
tilanteet ovat luonteeltaan äkil-
lisiä ja vain muutaman päivän
mittaisia, mutta ne voivat ai-
heuttaa oireita allergisille. En-
nusteiden tekeminen edellyt-
tää kulkeutumisen lähdealuee-
na olevien koivumetsien kar-
toittamista sekä kukinnan ajoit-
tumisen ja voimakkuuden mal-
lintamista koko Euroopassa.
Malli kehitteillä koivulle
Kukintamalli kehitetään
aluksi nimenomaan koivulle.
Kaukokulkeuman laskentaan
käytetään Ilmatieteen laitok-
sessa alun perin ydinonnetto-
muuksia varten kehitettyä SI-
LAM-leviämismallia, joka saa
tarvitsemansa säätiedon meteo-
rologien käyttämästä sääennus-
tusmallista. Toistaiseksi ennus-
teet ovat lähinnä tutkimuskäy-
tössä, mutta niitä voidaan käyt-
tää hyväksi siitepölytiedottei-
den laatimisessa.
Munia oli kuitenkin useissa ta-
loissa vähän pääsiäisenä, ja
pääsiäispöydän antimet vaih-
telivat talon koon mukaan.
Mämmin ohella lampaan li-
haa syödään israelilaisten pää-
siäisjuhlissa. Suomessa on pe-
rinteisesti jonkin verran syöty
pääsiäisaterioilla lammasta,
mutta tapa on alkanut yleistyä
viime vuosikymmeninä.
Pääsiäisen suosikkikukkaa
narsissia voi luonnehtia ylös-
nousemuksen kukaksi, sillä ke-
väällä se murtaa tiensä maan
pinnalle kukkimaan maan alle
haudatusta sipulista. Saksassa
sen nimi onkin pääsiäiskello.
Uuden elämän alkua kuvaavat
myös hiirenkorvalle puhjen-
neet oksat ja rairuoho.
Pajunkissoilla kuvataan pal-
mun oksia, joita kansa levitti
Jerusalemiin ratsastaneen Jee-
suksen eteen tielle. Kristillisis-
sä kirkoissa on siunattu lehviä
ja pyhät oksat ovat kuuluneet
esimerkiksi pääsiäiskulkueisiin
katolisessa kirkossa. Suomes-
sa lehväksi on tullut paju, sillä
se on pääsiäisen aikaan luon-
non ainoa kukkiva oksa.
Itä-Suomessa palmusunnun-
taina tai sen aattona on suku-
laisten ja naapurien virpomi-
sella toivotettu onnea ja siu-
nausta ja muistettu Jeesuksen
ratsastusta Jerusalemiin. Vir-
pomistavan yleistyessä siihen
on sekoittunut rannikko-Suo-
men tapa pukea pienet lapset
noidiksi tai trulleiksi pääsiäi-
sen aikaan. (KT)
Rautaveden länsiran-
nan osayleiskaavan val-
mistelua jatketaan Vam-
Asuintonttien kysyntä vaikuttaa
Rautaveden länsirannan kaavaan
malassa lisäämällä pientalo-
rakentamiseen varattuja alu-
eita.
Etelä-Satakunnan Pu-
helin Oy vähentää hen-
kilökuntaansa yt-neuvot-
telujen jälkeen kuudella
ESP vähentää väkeään kuudella
ihmisellä. Lisäksi yksi jää elä-
keputkeen vuodenvaihtees-
sa, jolloin henkilökunnan
vahvuudeksi jää 43 henkeä.
Toimitusjohtaja Antti
Korpela kertoo syyksi ker-
too lankaveron käytön ja
sen liittymien supistumisen
viime vuosina. Korpela kertoo,
että henkilökunnan määrän
kehitys ei ole yhtiössä ollut dra-
maattista. Tämän vuosituhan-
nen alussa vahvuus oli pit-
kään 49 henkilöä ja että
vuosikymmen alkupuolella
vahvuus on vaihdellut
44:stä 58:aan.
Nyt rtisanotuista kolme
kuuluu toimihenkilöihin,
kolme on työskennellyt
asennustehtävissä.
Asuintonttien kysyntä on
kasvanut laaadittua kaava-
ehdotusta enemmän. Lisä-
tarpeen määrittämiseksi
Vammalassa laaditaan koko
kaupunkia käsitteleviä raken-
nemalleja, joiden perusteella
tarkastellaan taajamien ja maa-
seutumaisten asuinalueiden
mitoitustavoitteita.
Kaupunginhallitus mer-
kitsi maanantaina tiedok-
seen Rautaveden laänsiran-
nan osayleiskaavan toisen
nähtävillä pidon aikaiset
muistutukset ja viranomais-
ten kannanotot sekä vasti-
neet niihin.