Page 13 - Alueviesti_15

Keskiviikko huhtikuun 12. 2006

13

Teuvo Suominen valmis-

telee parhaillaan teosta Suo-

men ympäristöliikkeestä

Vammalan Karkussa. Käsikir-

joitus valmistuu vuoden lop-

puun mennessä. Historiaksi

hän ei suostu teostaan mää-

rittelemään, vaan historiikik-

si, koska tarkoitus ei ole teh-

dä tiedettä, vaan luettava

kirja.

-Ero on siinä, että historia

on tiedettä ja sen pitää olla tark-

kaa, perusteltua, loogista ja

ehjää. Historiikki on vapaam-

paa kertoilua, muistelua ja asi-

oiden yhdistelemistä. Mukana

saa olla huhujakin ja ajan hen-

keä, hyvin omakohtaisia käsi-

tyksiä, Teuvo Suominen mää-

rittelee.

Suominen on itse työsken-

nellyt vuosikymmenet ympä-

ristön- ja luonnonsuojelun pa-

rissa toimittajana, tietokirjai-

lijana, kääntäjänä, valokuvaa-

jana ja elokuvien sekä radio-

ja televisio-ohjelmien tekijänä.

Hän sai luonnonsuojelun tie-

dotustyöstä tiedonjulkistami-

sen valtionpalkinnon vuonna

1985.

Nyt työn alla olevassa ym-

päristöliikkeen historiikissa on

hänen mukaansa vaativimpa-

na osana se, että kunnioittaa

Teuvo Suominen kirjoittaa Karkussa

teosta Suomen ympäristöliikkeestä

niiden kymmenien ihmisten

elämäntyötä, josta koostuu suo-

malainen ympäristönsuojelu-

työ.

-Kyllä ehdottomasti vaativin

ja tärkein osa ovat nämä alan

uranuurtajat, veteraanit ja uh-

rautuvaa työtä tehneet vapaa-

ehtoiset harrastajat ja tutkijat,

jotka ovat tehneet työtä suo-

malaisen luonnon hyväksi.

Toki siinä on myös esillä se,

mitä kunakin aikana on saatu

aikaiseksi vesiensuojelussa,

metsien- ja soidensuojelussa,

Itämeren suojelussa ja niin

edelleen, hän kertoo.

Milloin suomalainen ympä-

ristöliike sai alkunsa?

-Sitä onkin hyvin vaikea sa-

noa. Suomen poliittinen itse-

näisyys alkoi hahmottua 1800-

luvulla ja paljon ennenkin.

Vammalan seudulla vaikutti

Antero Varelius, jota pidetään

suomalaisen tietokirjallisuuden

isänä. Hän oli yksi niistä, jot-

ka pohjustivat kirjallisella työl-

lä kansalliskulttuuria.

-Sitten ovat nämä tunnetum-

mat nimet, kuten Elias Lönn-

rot ja Aleksis Kivi. Luonnon

arvostus on alkanut jo paljon

ennen kuin Suomeen perustet-

tiin Suomen Luonnonsuojelu-

yhdistys. Sakari Topelius oli

perustamassa lintujensuojelu-

yhdistystä, Kevätyhdistys lin-

tusten turvaksi. Elias Lönnrot

on hänkin varmasti jättänyt jäl-

kensä siihen, että Suomessa on

luontoa arvostavia ihmisiä.

-Kun Suomen Luonnonsuo-

jeluyhdistys perustettiin 1938,

juuri ennen sotia, se kokosi

vain pienen kourallisen innok-

kaita harrastajia ja professo-

reita. Joukko oli hyvin pieni,

mutta heillä oli hyvin viisaita

ajatuksia, Suominen sanoo.

Isovanhempien kautta

yhteys Karkkuun

Teuvo Suomisen yhteys

Karkkuun syntyi isoäidin ja

isoisän aikana. He ostivat vii-

me vuosisadan alussa paikka-

kunnalta kappaleen maata ja

myöhemmin lisää.

-Minulla ja veljelläni Juhal-

la sekä serkuillamme, jotka

ovat enimmäkseen Kuuskos-

kia, kaikilla meillä on täällä

jonkinlaista taustaa, isompaa

ja pienempää rakennusta sekä

hyvin vahvat lapsuuden siteet,

hän taustoittaa.

Kirjoitus- ja toimitustyötä

Suominen voi tehdä kohtuul-

lisen tilavassa talossa, joka si-

jaitsee lähellä Karkun kirkkoa.

Talo on ollut viime vuosikym-

meninä suvun kesäkäytössä.

Paikalla on aikoinaan sijain-

nut Kosken kartano, joka pa-

loi vuoden 1918 melskeissä.

-Tärkein ulkoinen puite tääl-

lä on se, että on tilaa. Täällä

on lattiapinta-alaa ja huoneita,

mikä helpottaa valtavan mate-

riaalin käsittelyä. Joudun kä-

sittelemään paperiaineistoa -

lehtileikkeitä, käsikirjoituksia,

valokopioita sekä kirjoja- ja

sitten minulla on valtava mää-

rä valokuvia sekä videonauhoja

ja elokuvanauhaa.

Kirjan materiaali siirtyy työn

edetessä kymmeniin pahvilaa-

tikoihin. Jokainen luku ja jo-

kaisen luvun alaotsikot saavat

oman laatikkonsa.

Luontokiinnostus kodin

perintöä

Suominen katsoo kiinnos-

tuksensa luontoon juontuvan

lapsuudenkodistaan.

-Kyllä kai siihen vaikuttivat

lapsuudenkoti ja vanhempien

harrastukset. Isämme, vaikka

tekikin elämäntyönsä mielisai-

raalan ylilääkärinä, oli ennen

lääketieteen opintoja suoritta-

nut maisterin tutkinnon pääai-

neenaan eläintiede.

-Äitimme, joka myöskin oli

lääkäri, oli kuvainnollisesti

heittänyt kruunaa ja klaavaa

siitä, tuleeko hänestä lääkäri

vai agronomi. Hänestä tuli lää-

käri, mutta kaikki hänen har-

rastuksensa liittyivät kasvinvil-

jelyyn ja kotieläimiin.

-Lapsuudenkodissamme

Vaasan liepeillä Mustasaares-

sa meillä oli kaikki kuvitelta-

vissa olevat kotieläimet. Isoin

oli lehmä ja pienin mehiläinen.

Siinä välissä oli vuohia ja lam-

paita, aika ajoin sika, kanoja

ja hanhia.

Tämä teeren napannut kanahaukka sai professori Juhani Paatelan hermostumaan kuvauspaikalla. Suomi-

nen muistelee naurahtaen hetkeä, jolloin oppilas joutui tosissaan rauhoittelemaan professoria.

Kierrättämisen ajatus toteutuu Teuvo Suomisen seinällä Markku Tantun työssä, jossa taiteilija on laittanut

kiertoon mustat samettihousunsa.

Juhani Paatelan ja Leo Lehtosen Laulava lintukirja -teos äänitteineen on opettanut suurel-

le joukolle kansalaisia lintujen ääniä. Suominen on kirjan kuvatoimittaja.

Lintujemme katoava aateli -kirja oli vuonna 1967 teos,

joka herätti suomalaiset huomaamaan ympäristömyrkky-

jen kielteiset vaikutukset luonnossa.

Suominen asuu nykyisin Karkussa talossa, joka on aiemmin

ollut pitkään suvun kesäpaikkana. Paikalla on sijainnut vuo-

den 1918 melskeissä palanut Kosken kartano.

Ympäristönäkökulma ja

luonnonsuojelullinen tarkaste-

lutapa tulivat mukaan myös jo

hyvin varhain.

-Se on hyvin kummallinen

tarina, jota olen itsekin ihme-

tellyt. Meillä kotona oli valta-

vasti luonnontieteellistä kirjal-

lisuutta. Yksi vaikuttava teos

oli iso kirjapari "Elämän ih-

meet". Sitten oli myös lahjak-

si saatu kirja "Rosvottu kier-

totähtemme".

-Molemmissa näissä kirjois-

sa annettiin sellaista perustie-

toa, joka pani minut jo hyvin

varhain koululaisena pohti-

maan, että todennäköisenä elin-

aikanani luonto jollain tavalla

tulee loppumaan. Se oli ihan

kirjoista luettua ja itse päätel-

tyä. Olin hyvin ihmeissäni, että

miksi asiasta kukaan ei ole

huolissaan ja miksi minä kou-

lulainen olen tällaisesta asias-

ta huolissani, kun paljon vii-

saammat ihmiset eivät osoita

huolestumisen merkkejä.

-Sitten kerran - luultavasti

huojentuneena - huomasin, että

veljeni Juhan tilaamassa leh-

dessä oli uutinen siitä, että

Sveitsissä joukko johtavia

luonnontutkijoita on kokoon-

tunut ja perustanut kansainvä-

lisen luonnonsuojelujärjestön

pohtimaan ihmiskunnan tule-

vaisuuden mahdollisuuksia.

Silloin ajattelin, etten ole-

kaan ihan hullu, jos kerran

maailman johtavat tiedemiehet

kokoontuvat tämmöistä asiaa

pohtimaan, Suominen muiste-

lee.

Jatkuu sivulla 21

Suominen on myös kääntänyt kirjoja suomeksi. Television suursarjoihin liittyvät David

Attenborough’n kirjat ovat ilmestyneet 1990-luvun lopulla.

Page 13 - Alueviesti_15_2006