Page 15 - Alueviesti_16

Torstai huhtikuun 20. 2006

15

Vammalalainen Tuomas

Rossi kuuluu seudun harvoi-

hin puuveneen tekijöihin.

Hän on siirtänyt oppiaan

Sastamalan Opiston veneen-

rakennuskursseilla vuosikau-

det. Ensimmäisen kurssinsa

hän veti Äetsän kansalais-

opistossa jo talvella 1984-

85 ja jatkanut opetustyötä

sen jälkeen katkeamatta.

Hän on opettanut nykyisen

Sastamalan Opiston alueen ul-

kopuolella myös Nakkilassa,

Viljakkalassa, Vesilahden-

Lempäälän kansalaisopistossa

ja Huittisissa. Paraikaa on me-

nossa porjekti Pälkäneellä asti.

Jo monena vuotena Tuomas

on sanonut, että nyt riittää,

mutta työlle ei ole löytynyt jat-

kajaa. - Ikää on jo tarpeeksi,

sillä 75 vuotta täyttyy piakkoin,

hän sanoo. - Olen kuitenkin

jatkanut sen vuoksi, että paik-

kakunnalle jäisi veneenraken-

nustaito. Kyllä näistä kurssi-

laisista joku ottaa joskus jat-

kosta vastuun.

Tuomas Rossi on monen

toimen mies. - Kävin Tyrvään

sen aikaisen mieskotiteolli-

suuskoulun vuonna 1948, ja

siellä oppi Erkki Suonpään joh-

dolla pitämään työkalunsa kun-

nossa, hän kertoo. Sieltä pääs-

tyäni menin isäni perässä Ko-

kemäenjoen Uittoyhdistyksen

laivoille uittohommiin 1949

keväällä, ja siellä pääsin Sii-

kasuon yläkertaan rakenta-

maan tukkiveneitä talviajoik-

Vesille venosen mieli, varsinkin itse tehdyn

si. Kesät olin laivoissa. Sain

vahvan opin sellaisilta veneen-

tekijöiltä, jotka olivat ammat-

ti-ihmisiä. Ensimmäisenä tal-

vena kaaritin veneitä Anijai-

sen Aapron kanssa ja kahtena

seuraavana talvena laudotin

veneitä.

- Veneet olivat jykeviä ja

raskaita, koska niillä piti päästä

myös tukkien seassa.

Rossi kertoo, että Siikasuol-

ta meni siihen aikaan veneitä

koko Kokemäenjoen vesistön

uittoalueelle Vanajavettä myö-

ten. - Meitä oli kolme, neljä

miestä tekemässä. Mieleeni on

jäänyt se, että veneitä tehtiin

nelisenkymmentä kappaletta

talvessa.

Veneenrakennukseen tuli

katkos kun Rossi lähti armei-

jaan. Kun hän palasi sieltä, uit-

toyhdistyksellä oli siirrytty jo

lasikuituveneisiin ja piti kat-

sella muita töitä.

Tuomas Rossi toimi sen jäl-

keen mm. kaivinkoneenkuljet-

tajana parikymmentä vuotta.

Eläkkeelle hän jäi Vammalan

kaupungin jätevesipuhdista-

mon hoitajan tehtävästä 22 työ-

vuoden jälkeen.

Veneet kiinnostivta kuiten-

kin kaiken aikaa. - Kun olin

kaivuuhommissa esimerkiksi

Reposaaressa, kiertelin illat

rannoilla ja etsin uusia venei-

den muotoja.

Ensimmäisen veneen itsel-

leen hän teki jo uittoyhtiön ai-

kana. - Lähinnä tein sen isäl-

leni Kaukolassa.

Sitten seurasi kuuden vuo-

den tauko, kunnes Tuomas avi-

oitui ja teki itselleen pirtin ja

veneen.

- Kun uudestaan rupesin ve-

nettä rakentamaan, niin ensim-

mäinen meni pilalle. Tein siitä

polttopuita. Sen jälkeen tein

toisen ja sitten yhden tai kaksi

vuodessa.

Veneittensä määrää Rossi ei

enää pysty laskemaan. Hän on

tehnyt myös isoja veneitä. Hä-

nellä on itse tehty iso katettu

moottorivene ja hän on raken-

tanut pojalleen myös amerik-

kalaismallisen ”pirtuveneen”.

70-luvulla puuvene ei kel-

vannut kenellekään.

Taitotaustaa pitää olla

Tuomas Rossin kurssilaiset

ovat olleet etupäässä sellaisia,

että kädentaidot heillä on val-

miina. Syksyllä kun aletaan,

ja joukossa on joku joka tun-

tee, ettei tämä ole hänen alaan-

sa, hän jää pois, ja aina tulee

tilalle joku. - Ne jotka jäävät,

Kimmo Anttila pääsee myös vesille omalla veneellä. Kova poika, kehaisi Tuomas Rossi

(oikealla).

Juhani Ruuskanen (kuvassa) teki töitä ahkerasti työparinsa Kimmo Anttilan kanssa

Veikko Syrjä (vasemmalla) ja Pentti Piipari ovat kokeneita veneenrakentajia. Kurssi ei ollut suinkaan

ensimmäinen.

Ari ja Paula Siuko halusivat veneen perhekäyttöön. Se suunniteltiin ja rakennettiin viime

kurssilla.

Heikki Junnila tunnetaan myös puukkoseppänä ja kaappikellojen rakentajana. Nyt hän

rakensi ensimmäisen veneensä Siikasuolla.

ovat kyllä tekijöitä, tuumii ve-

nemestari.

Kurssi alkaa kokoontumi-

sella, jonka aikana Rossi ottaa

selvää, mihin tarkoitukseen itse

kukin venettään tarvitsee. -

Suunnittelu onkin mielenkiin-

toista. - Sitten kun työ alkaa,

Siikasuolla tehdään töitä ko-

vasti. - Siellä täytyykin tehdä

kovasti töitä, että saa sen ve-

neen tehtyä kevääseen.

Voisikin sanoa, että tunteja

on liian vähän kurssia kohden,

mutta lisää niitä ei saa. - Se on

hyvä että Siikasuon verstas on

vain meidän käytössä ja ve-

neet ovat siellä, joten sinne

pääsee tekemään toisen illan

varsinaisen kurssi-illan lisäk-

si.

Jos ei osaa sanoa tekemien-

sä veneitten määrää, ei osaa

Tuomas laskea myöskään op-

pilaittensa määrää. - Jos kurs-

silla on vähintään kymmenen

henkeä ja olen pitänyt niitä

noin 25, niin veneenrakentajia

on ollut ainakin 250, hän sa-

noo. - Minusta on hienoa, että

minut tunnetaan ja sanotaan,

että siinä se venemestari on.

Kirkkovene palasi

Tuomas Rossi kertoo, mi-

ten kirkkoveneet palasivat

Kokemäenjoelle. - Äetsän kan-

salaisopiston silloinen rehtori

Kaisu Mikkelä vaati minua pi-

tämään kirkkoveneenraken-

nuskurssin vuonna 1984, ja sil-

loin tehtiin vanhalla lipputeh-

taalla ensimmäinen kirkkove-

ne ja neljä tavallista.

Kaisu Mikkelä kääntyi Ros-

sin puoleen kun Äetsän kunta

yritti soudattaa vieraitaan van-

halla kirkkoveneellä. Se oli

Esko Pietilän pelastama Lau-

kulan lahkon vene Törmän ran-

nasta. Esko hoiti sen Tyrvään

vanhan kirkon venevajaan.

Käytössä vene ei toiminut

vaikka se tervattiin, ja tämän

veneen mallilla Rossi ja kurs-

silaiset rakensivat sitten Äet-

sässä sen ensimmäisen kirk-

koveneen, joka toimii tänä päi-

vänä ja on nimeltään Äetsän-

koski.

Vanha koettu malli

Länsi-Teiskossa on vielä sa-

maa mallia oleva vene, mutta

Virroilla malli jo oli toinen.

Kurun kapeet ja muut olivat

saman mallisia. 1800-luvun

lopulla on ollut joku venemes-

tari, joka on tehnyt kaikki sa-

malla mallilla. - Nyt minun

kursseillani on tehty tällä mal-

lilla jo 12 venettä. Vammalan

Retkeilijöitten Vammala on

hyvässä kunnossa ja kovassa

käytössä. Jalkasen Rauno ke-

huu sitä kovasti. Sillä veneel-

lä vedettiin SM-souduissa Sa-

vonlinnassa SM-hopeaa mei-

dän joukkueella, kertoo itse

kipparina toiminut Rossi. -

Samalla reissulla soudettiin

Sulkavan soutu, jossa tultiin

toisiksi.

Erkki Petman

Page 15 - Alueviesti_16_2006