Keskiviikko toukokuun 24. 2006
11
Lehdet kertoivat juuri,
että lintuflunssa ei näillä
näkymin taida tullakaan
Suomea sairastuttamaan.
Hätäisimmät kerkisivät jo
naulaamaan laudat linnun-
pönttöjen lentoaukkojen
päälle, tarkkuuttamaan il-
makkonsa ja tekemään lä-
hiympäristölleen tiettäväk-
si, että kaukomailla talven-
sa viettäneet siivekkäät ei-
vät tälle tontille ole terve-
tulleita.
Näyttikin jo melkein sil-
tä, että ainoat tipuset, joi-
den täällä sallitaan ensi
kesänä sirkuttavan ovat pu-
nakynsikottaraiset. Mutta
nyt - tervetuloa tänne ke-
säiset laulajamme visertä-
mään kauniisti laulujanne.
Lintuflunssan tuloon
kyllä asianomaisten virka-
miesten taholta kerrottiin
varaudutun myös riittävin
lääkkein.
Ehkä yhtä hyvin kuin
jatkosotiemme vuosina oli
varauduttu pilkkukuumee-
seen.
Tuo kiusallinen ja vaa-
rallinen tauti levisi mies-
temme keskuuteen mel-
keinpä korsusta korsuun.
Ja taudin levittäjiksi epäil-
tiin vihollisen puolelta tul-
leita täitä. Tällaisista epäi-
lyksistä kuuli myös monel-
la tapaa legendaarinen
majuri Nikke Pärmi. Hän
tuollaiset väitteet kumosi
persoonallisella puhetaval-
laan näin: "Duoda, duoda,
pärkkele. Ensin meillä on
piikkilankaesteet, sitten
miinakenddä ja sitten ko-
nepistoolimiehet kuulovar-
tiossa. Se on vasta helve-
tin iso vale, eddä yksikään
däi selviäisi sieldä elävä-
nä läpi."
Tekee mieli uskoa Nik-
keä, vaikka taisi hän jos-
kus vähän liioitellakin.
Hänellä oli komennossaan
vankiloista rintamalle lä-
hetettyjä miehiä. Eikä val-
lan turhia miehiä olleet-
kaan. Eivät etenkään mur-
hamiehet, joiden Pärmi sa-
noi olevan sotaoloissa var-
sin tarpeellisia alan ammat-
timiehiä. Pärmin uhoa ku-
vaa hänen lausumansa, että
itää kohti mennään eikä
hänen porukkansa hellitä,
Timo Roos:
Taudeista ja
parantajista
ennen kuin Moskova on
osa länsi-Suomea!
Kansanparantaja Manta-
kin sai taas valkoisen lak-
kinsa vappuna. Jo useam-
man vuoden on hänet la-
kitettu eikä kertaakaan re-
putettu, joka uhka yleensä
ylioppilaskirjoituksiin
osallistuvilla on vaanimas-
sa.
Manta oli kautta maan
tunnettu ja arvostettu kan-
sanparantaja. Täällä on
tiettävästi tekeillä tai aina-
kin suunnitteilla saman ta-
painen puoskarilaki kuin
on jo Ruotsissa. Tarkoitus
lienee laittaa asiat siihen
järjestykseen, etteivät itse-
oppineet parantajat aina-
kaan merkittäviä vahinko-
ja pääse aiheuttamaan.
Vaan sittenpä tuon näkee
kun lakiesityksen näkee.
On täällä kyllä kansan-
parantajia todella vainot-
tukin enkä tarkoita nyt noi-
tuudesta epäiltyjä ja noiti-
na poltettuja naisia. Eräs
kautta maan tunnettu pa-
rantaja oli NiemelänManu.
Hän keitti itse rohtonsa ja
ilmeisesti ne hyviä olivat-
kin, jos eivät maultaan niin
vaikutukseltaan.
Useamman kerran hänet
oli haastettu käräjille vas-
taamaan puoskaroinnista.
Noin sata vuotta sitten
Manua syytettiin jopa noi-
tuudesta. Eräs todistaja tie-
si kertoa Manun kylvettä-
neen potilastaan peräti kol-
mella vihdalla. Sitä asiaa
ei Manu kieltänytkään.
Sanoi, että kyllä näin ta-
pahtui: " Yks ol` peän alla,
toinen hävyn peittona ja
kolmannella kylvetin."
Kun nyt mailataisteltiin
maailmanmestaruudesta
Riikassa, niin laitetaan tä-
hän vielä talvinen urhei-
lujuttu. Olipa eräässä van-
kilassa pidetty hiihtokilpai-
lut. Seuraavana vuonna jo
kevään uhatessa kysyivät
vangit, eikö hiihtoja nyt
pidetäkään. Kyllä pidetään,
oli vankilanjohtaja sano-
nut. Heti pidetään, kun vii-
mevuotisten hiihtojen kol-
me viimeistä miestä on tul-
lut maaliin.
Opettaja Tuija Penkkimä-
ellä on haikea olo. Hänen
luotsaamansa Vammalan
ensimmäinen Ammatti-10 -
luokka on hiljalleen irtautu-
massa kouluelämästä. Haku-
paperit toisen asteen koulu-
tukseen on lähetetty ja opis-
kelun päättävä työharjoittelu
on viimeisilläkin oppilailla
alkamassa. -Onneksi suurin
osa jää tähän kouluun, luo-
puminen ei ole niin totaa-
lista, Penkkimäki huokaa.
Vammalan seudun ammatil-
lisen koulutuksen kuntayhty-
män ja Vammalan kaupungin
perusopetuksen yhteistyönä
toteutettavaAmmatti-10 käyn-
nistyi viime syksynä. Ammat-
ti-10 on nuorille suunnattu kou-
lutusmuoto, jossa voi korottaa
peruskoulun päättötodistuksen
arvosanoja, tutustua ammatil-
liseen koulutukseen ja ammat-
tilukioon.
- Opintojen rakenne jakau-
tuu kolmeen osaan. Opiske-
lemme peruskouluaineita, joi-
den numeroita on mahdollista
korottaa sekä ammatillisia ai-
neita, joiden arvosanat voidaan
hyväksilukea tulevissa toisen
asteen opinnoissa, kertoo Tui-
ja Penkkimäki. Kolmas osa-
alue on työssäoppiminen, jota
on koulutuksesta puolet.
Arvosanat ja
motivaatio nousseet
Teemu, Susanna, Siiri, Reet-
ta ja Jani ovat juuri päättäneet
maantiedon korotustentin. -
Koko kirjan sisältö piti osata,
Ammatti-10 auttaa nuorta
löytämään kutsumuksensa
mutta hyvin meni, tiivistää Tee-
mu tunnelmat.
He ovat silminnähden tyy-
tyväisiäAmmatti-10:n tuomiin
tuloksiin.
-Lähes kaikki numerot, ne-
kin joita ei ole yrittänyt nos-
taa, ovat nousseet, he iloitse-
vat. Penkkimäki ja oppilaat
löytävät opiskelumenestyksen
kasvuun monia syitä.
- Täällä on saanut olla oma
itsensä, ympäristö on ollut tur-
vallinen, Teemu miettii. Hänen
mukaansa yläasteella tuli kes-
kityttyä enemmän arvostuksen
hakemiseen muiden silmissä.
-Meillä on niin hyvä luokka
ja mukavia ihmisiä, että sen
takia motivaatio on noussut,
tuumii puolestaan Susanna.
Hänen opiskeluhistoriaansa
mahtuu lyhyt vierailu lukioon
peruskoulun jälkeen.
-En lukenut yläasteellakaan
kunnolla läksyjä, sama tahti
jatkui lukioon siirtyessä.
- Täällä olen aikuistunut ja
tajunnut, että opiskelen itseä-
ni varten, Teemu toteaa. Penk-
kimäki nyökkäilee.
-Oppimisen täytyy lähteä
oppilaasta itsestään. Vaikka
hanke olisi kuinka hyvä, ei siitä
ole hyötyä, jos nuori ei ota sitä
omakseen. EnsimmäisestäAm-
matti-10:stä on jäänyt hyvät
kokemukset, samalla kaavalla
tullaan jatkamaan myös ensi
syksynä.
-Vammalan Ammatti-10 on
saanut runsaasti kiitosta eri ta-
hoilta, meidän kokeilumme on
lajissaan erityisen onnistunut,
Penkkimäki kiittelee. -Syksyllä
haettiin yhden numeron nou-
sua. Kun nuoren arvosana nou-
seekin kolmella, sen tietää it-
sekin, että hanke on onnistu-
nut.
Kaikki ovat
löytäneet paikkansa
Ammatti-10-haku toteute-
taan heti valtakunnallisen yh-
teishaun päätyttyä. Kaikki ha-
kijat tullaan haastattelemaan.
-Kartoitamme motivaation ja
otamme selville, kuka todella
haluaa opiskelemaan. Kun
koulu alkaa, jokaiselle tehdään
henkilökohtainen oppimisen
suunnitelma. -Kaikilla on eri
lähtökohdat, kunkin yksilölli-
set tarpeet kartoitetaan. Suun-
nitelmaa tarkistetaan matkan
varrella, jotta nähdään miten
kukin on edennyt, Penkkimä-
ki selvittää. Viime syksynä
Ammatti-10:ssä aloitti viisi
oppilasta.
-Parhaimmillaan meitä on
matkan varrella ollut 11, nyt
todistuksen saa käteensä 8 op-
pilasta. Tuija Penkkimäen mu-
kaan on erityisen hienoa, että
kaikki viisi, jotka syksyllä
aloittivat, ovat todistuksen saa-
jien joukossa. Ammatti-10 on
ollut hieno kokemus kaikille
siihen osallistuneille. Jokainen
on päässyt tutustumaan erilai-
siin ammattikoulualoihin ja
tunnustelemaan kiinnostus-
taan. Kun oma ala on löyty-
nyt, oppilaat ovat päässeet te-
kemään työkokeiluja. -Esimer-
kiksi lähihoitajan ammatista
kiinnostuneet ovat olleet päi-
väkodissa tai vanhainkodilla,
valottaa Tuija Penkkimäki. -
Kaikki ovat löytäneet paikkan-
sa. Siiri haki metallille, Reetta
leipomolle, Jani autolle, Tee-
mu ja Susanna lähihoitajiksi,
opettaja luettelee. Oppilaat ei-
vät ainakaan tässä vaiheessa
myönnä haikeuden olevan heil-
lä päällimmäisenä tunteena. -
Onneksi meillä on vielä luku-
kauden päätteeksi pari yhteis-
päivää. Toisena lähdetään Sär-
känniemeen ja toisena mökil-
le, jolla syksyllä ryhmäydyt-
tiin. Ei täältä kukaan niin vaan
pääse pois, nauraa Penkkimä-
ki.
Jos Ammatti-10 kiinnostaa,
siihen voi tutustua osoitteessa
www.vak.fi
. Hakulomake löy-
tyy netistä, vammalalaisista
oppilaitoksista sekä työvoima-
toimistosta. Lisätietoja antavat
opinto-ohjaaja Pauliina Lam-
pinen, ohjaaja Tuija Penkkimä-
ki ja nuorisokoordinaattori
Maija Koivu.
Pauliina Parto
Kippis! Ammatti-10 auttoi Jania, Reettaa, Susannaa, Siiriä jaTeemua kohottamaan arvosa-
nojaan ja löytämään kutsumuksensa.
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueella
oli työnvälitystilaston mu-
kaan huhtikuun lopussa työt-
tömiä työnhakijoita 12 700,
mikä on lähes 600 henkeä
vähemmän kuin kuukausi
sitten. Viimeksi työttömyys-
luvut ovat olleet alueella
näin alhaalla 15 vuotta sit-
ten.
Satakunnan alueella työttö-
mien määrä laski vuoden ai-
kana lähes jokaisen kunnan
alueella. Korkeimmat kunnit-
taiset työttömyysasteet olivat
Merikarvialla (16,6 %), Poris-
sa (14,0 %), Siikaisissa (13,5
%), Pomarkussa (13,3 %) ja
Karviassa (13,1 %).
Alle kymmenen prosentin
työttömyysaste oli kymmenen
kunnan alueella. Alhaisimmat
työttömyysasteet olivat Säky-
lässä (5,7 %), Köyliössä (6,1
%), Eurassa (6,9 %), Vampu-
Satakunnan työttömyys viimeksi
näin alhaalla 15 vuotta sitten
lassa (7,9 %), Eurajoella (8,6
%) ja Kodisjoella (8,6 %).
Työttömien määrä vähentyi
Satakunnassa yli 1 200:lla hen-
gellä viime vuoden huhtikuu-
hun verrattuna. Lomautettuja
oli 200 vähemmän kuin vuosi
sitten. Satakunnassa työttömi-
en määrä aleni vuoden takai-
sesta lähes 9%, kun koko maas-
sa vähennys oli vajaat 8 %.
Lomautettujen määrä laski
150:llä viime kuusta ollen run-
saat 550. Työttömien osuus
työvoimasta oli 11,2 %. Työt-
töminä työnhakijoina oli mie-
hiä ja naisia suunnilleen saman
verran eli runsaat 6 300.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoihin ilmoittautui
huhtikuun aikana lähes 1 100
uutta työnhakijaa ja työnhaun
päättäneitä oli 2 000. Yleisille
työmarkkinoille työllistyi run-
saat 1 900 henkeä, mikä on
hieman enemmän kuin kuu-
kausi sitten.
Avoimet työpaikat
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoissa oli huhtikuun
aikana avoinna lähes 5 300 työ-
paikkaa, mikä on 300 paikkaa
enemmän kuin kuukausi sit-
ten. Kuukauden aikana avoi-
met paikat lisääntyivät erityi-
sesti kaupallisessa työssä, pal-
veluissa, maa- ja metsätalous-
töissä sekä teollisuudessa.
Avoimet paikat vähenivät hie-
man terveydenhoito- ja sosi-
aalialalla sekä rakennustyössä.
Vuoden aikana avoimet paikat
ovat lisääntyneet vajaalla
500:lla. Uusia avoimia työ-
paikkoja ilmoitettiin työvoima-
toimistoihin huhtikuun aikana
runsaat 2 200 ja täytettiin 3
000 työpaikkaa.
Työttömyyden rakenne
Alle 25-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita oli huhtikuun lo-
pussa 1 300, mikä on hieman
vähemmän kuin viime kuus-
sa. Viime vuodesta nuorten
työttömien määrä laski lähes
200:lla. Alle 25-vuotiaiden
osuus työttömistä työnhakijois-
ta oli 10,7 %. Yli 50-vuotiaita
työttömiä työnhakijoita oli
huhtikuun lopussa 5 500, mikä
on sata vähemmän kuin kuu-
kausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli vajaa 3
500, mikä on sata vähemmän
kuin kuukausi sitten. Viime
vuoden huhtikuusta pitkäai-
kaistyöttömien määrä on las-
kenut 600:lla.
Ammattiryhmittäin tarkas-
teltuna (ilman lomautettuja)
työttömien työnhakijoiden
määrä vähentyi kuukauden ai-
kana kaikissa ammattiryhmis-
sä. Vuoden takaiseen tilantee-
seen verrattuna työttömien
työnhakijoiden määrä vähen-
tyi myös lähes kaikilla aloilla.
Vain maa- ja metsätaloudessa
sekä teknisessä työssä oli pien-
tä lisäystä. Suhteellisesti eni-
ten vähennystä tapahtui kau-
pallisessa työssä, terveyden-
huolto- ja sosiaalialalla sekä
palvelutyössä.
Työvoimakoulutuksen aloit-
taneita huhtikuun aikana oli
runsaat 300 ja tukitoimenpi-
tein sijoitettuja runsaat 500.
Työvoimakoulutuksen aloitta-
neiden määrä väheni ja toimen-
pitein sijoitettujen määrä py-
syi lähes samana viime vuo-
desta.
Huhtikuun lopussa työvoi-
makoulutuksessa oli vajaat 1
700 ja tukityöllistettynä vajaat
2 400 henkilöä. Tukityöllistet-
tyinä oli valtiolla vajaa 70, kun-
nissa 600 ja yksityisellä sek-
torilla lähes 1 700 henkilöä.
Sekä tukitoimenpiteissä että
etenkin työvoimakoulutukses-
sa olevia oli selvästi vähem-
män kuin vuosi sitten.
Työttömien työnhakijoiden
määrä laski viime kuusta Sa-
takunnan jokaisen työvoima-
toimiston alueella. Korkeim-
mat työttömyysasteet olivat
Porin (13,5 %) ja Noormarkun
(12,8 %) työvoimatoimistojen
alueilla. Vastaavasti alhaisim-
mat työttömyysasteet olivat
Euran (6,4 %), Huittisten (9,0
%) sekä Rauman (9,6 %) työ-
voimatoimistojen alueilla.
Helluntaina 4.6. kerätään
luterilaisissa kirkoissa valta-
kunnallinen kolehti, jolla
tuetaan Inkerin kirkon työn-
tekijäkoulutusta Suomen
Lähetysseuran kautta.
Inkerin kirkon teologisessa
instituutissa Keltossa, Pietarin
lähellä opiskelee vuosittain
noin 200 opiskelijaa. Nelivuo-
tista teologian kandidaatin tut-
kintoa suorittaa parhaillaan 20
opiskelijaa eri puolilta Venä-
jää. Tutkinto on vastikään saa-
Helluntain kolehti Inkerin kirkolle
nut kansainvälisen hyväksyn-
nän ja se mahdollistaa myös
jatko-opinnot ulkomailla.
Puolet instituutin opettajis-
ta on venäläisiä, lähinnä Pie-
tarin yliopistojen professorei-
ta. He luennoivat humanisti-
sia aineita, kuten psykologiaa,
filosofiaa,
antropologiaa,
kreikkaa ja hepreaa. Teologis-
ten aineitten opettajia vierai-
lee Amerikasta, Saksasta,
Ruotsista ja Suomesta.
Papiksi opiskelu kestää lä-
hes neljä vuotta. Vuoden teo-
logisen peruskurssin jälkeen
voi diakonina työskennellä
määräaikaisessa papin tehtä-
vässä. Instituutissa opiskelevat
myös kirkon kanttorit, dia-
koniatyöntekijät, nuorisotyön-
tekijät ja pyhäkoulusihteerit.
Useimmat heistä palvelevat
seurakuntaansa vapaaehtois-
työntekijöinä.
Seurakunnat lähettävät opis-
kelijoita instituuttiin saadak-
seen päteviä työntekijöitä. In-
kerin kirkolla on 74 seurakun-
taa, joista kauimmaiset Keski-
Venäjällä ja Siperiassa. Opis-
kelijat opiskelevat stipendillä.
Inkerin kirkon stipendiaat-
tirahastoa tukevat Suomen Lä-
hetysseura, Kirkon Ulkomaan-
apu ja yksityishenkilöt. Inke-
rin kirkko on hallinnollisesti
itsenäinen, mutta taloudellisesti
riippuvainen ulkomaisista tu-
kijoista. Instituutti saa tulois-
taan viidenneksen matkailutu-
loina. Vierailijoita, lähinnä
Suomesta, käy vuosittainen
noin 2500.
Instituutin uusi päärakennus
valmistui kolmisen vuotta sit-
ten. Se tarjoaa hyvät luentosa-
lit ja majoitustilat opiskelijoil-
le. Kirjastossa on 13 000 ni-
dettä. Pohjakerroksen kunto-
sali kaipaa vielä lisävarusteita
ja saunakiukaat asennetaan pai-
koilleen, kunhan saadaan te-
hokkaampi sähköyhteys.
Helluntaina kirkoissa kan-
nettavaan kolehtiin voi osal-
listua myös tekstiviestillä.
Viestiksi näppäillään joko
KOLEHTI5 tai KOLEHTI10
sen mukaan, kumman summan
lahjoittaa. Viesti lähetetään
numeroon 16579. Palvelu toi-
mii Elisan, Soneran, Saunalah-
den, TeleFinlandin ja DNA:n
liittymissä.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28