Page 14 - Alueviesti_21_2006

Keskiviikko toukokuun 24. 2006 14
Satavuotiasta ja satavuo-
tiaaksi jäävää Kallialan kou-
lua juhlittiin lauantaina kou-
lun pihalle pystytetyssä suu-
ressa teltassa. Avajaissanois-
saan valtuutettu Antti Joki-
nen toivoi, että koulun toi-
minnan päättyessä ensi syk-
synä koulurakennus jää jos-
sakin muodossa kyläläisten
käyttöön.
Kallialan koulun historiikin
esitti sen laatija, rehtori Mauri
Esko. Hän lainasi aluksi omaa
tekstiään Kallialan kylän asu-
kasillasta 17.5. 2005.
- Aina kun käydään koulu-
keskustelua, ovat tunteet vah-
vasti esillä. Oman koulunsa
puolesta toimivat ovat varsin
varmasti oman kantansa taka-
na, koska koetaan, että toimi-
taan oman lapsen eduksi. Sii-
nä tilanteessa keskustelun käy-
minen on vaikeaa. Helposti
jumiudutaan omiin asemiin ja
viestintä on vain yhdensuun-
taista. Se on minusta ymmär-
rettävää, mutta asian käsitte-
lyn kannalta hankalaa. Keskus-
telusta tulee helposti juupas
eipäs väittelyä. Itse lähestyn
kysymystä koulutuksen järjes-
täjänä niiden edellytysten puit-
teissa, jotka lautakunta ja val-
tuusto minulle antavat.
Sitten hän palasi varsinai-
seen Kallialan koulun histori-
aan:
- Tyrvään ensimmäinen kou-
lu, Kirkonkylän koulu perus-
tettiin 1873. Ensimmäinen
kiertokoulu Tyrväällä aloitti
toimintansa vuonna 1881. Tyr-
väällä kiertokoulua ylläpidet-
tiin kunnan toimintana. Suuri
kouluvaikuttaja Tyrväällä oli
kirkkoherra Johannes Bäck,
joka varsin voimallisesti edis-
ti kansansivistyksen kehittä-
mistä, ja tällöin Tyrväälle pe-
rustettiin useita kouluja. Täs-
sä yhteydessä on syytä kehua
kunnan päättäjiä myös siitä,
että he osallistuivat kilpaan
kahden uuden seminaarin pe-
rustamisesta. Hakijoina oli kui-
tenkin seitsemän kaupunkia ja
seminaarien sijoituspaikoiksi
tulivat lopulta Rauma ja Raa-
he.
Tyrvään kunta jaettiin 11
koulupiiriin ja marraskuun ko-
kouksessa 1905 Tyrvään kun-
takokous päätti, että Vihattu-
lan koulu rakennetaan vasta
viimeisenä. Silloin Verner Vi-
tikkala ja Oskar Koskinen va-
littivat päätöksestä kuvernöö-
rin virastoon. Sieltä annettiin
tiukka määräys, että Vihattu-
lan piirissä on aloitettava kou-
lunpito jo seuraavana syksy-
nä, ja niin myös Kallialan kou-
lun toimintaa alettiin valmis-
Kallialan koulu ehti 100-vuotiaaksi
tella. Koulu aloitti toimintan-
sa 1906. Koulun nimi tuolloin
oli Vihattulan Haapamäen kou-
lu. Koulu aloitti toimintansa
maanviljelijä Koskelolta vuok-
ratuissa tiloissa. Opettajaksi
valittiin Vihtori Pakula, josta
tulikin kylän ja pitäjän merk-
kihenkilö. Oma koulurakennus
valmistui 1910. Rautajoen pe-
rikunta myi yhden hehtaarin
suuruisen alueen kouluntont-
timaaksi 500 markan hinnalla.
Perikunta lahjoitti tämän rahan
koululle rahastoksi, jonka ko-
rot määrättiin käytettäväksi
vuosittain vähävaraisten oppi-
laiden vaateavustuksiin.
Yleinen oppivelvollisuus
säädettiin Suomessa lailla
vuonna 1921, jolloin kansa-
koulujen määrä kasvoi voi-
makkaasti. Vuonna 1922 aloitti
alakansakoulu toimintansa
koulupiirissä. Kunnassa tehtiin
alakansakoulujen rakentamis-
suunnitelma. Aluksi alakoulu-
laisille vuokrattiin opetustila
maanviljelijä K. Koskelolta ja
sitten Josefiina Jakkiselta. Ala-
koulu kesti 18 viikkoa, koska
arveltiin, että kunnan talous
eikä lasten terveys kestänyt
pidempää koulunkäyntiä.
Kallialan kansakouluksi
Vuonna 1922 Vihattulan
Haapamäen koulun johtokun-
ta päätti anoa, että koulupiirin
nimeksi muutetaan Kalliala.
Perusteluksi nimen muutok-
seen todettiin: Kalliala on en-
tinen Tyrvään kirkonkylän kes-
kus ja se on alkuaan ollut Tyr-
vään seurakunnankin nimenä.
Helmikuussa 1924 kouluhal-
litus vahvisti kunnan uuden
koulupiirijaon ja samalla Kal-
lialan koulupiirin uuden nimen.
Ensimmäisen kerran uusi nimi
oli käytössä johtokunnan ko-
kouksessa 7.7. 1924.
Yleisen oppivelvollisuus-
lain myötä kunta teki suunni-
telman tilojen saamiseksi ala-
kansakoululaisille. Useimmi-
ten päädyttiin erillisen raken-
nuksen tekemiseen. Kallialan
alakoulun oli määrä valmistua
1932. Ilmeisesti tuolloin val-
linnut pulakausi aiheutti ongel-
mia, Maanviljelijä Kalle Kuut-
tila lahjoitti Hyötiön huvilan
yhden hehtaarin tontilla kou-
lupiirille alakansakoulutalok-
si. Asia ratkesi niin, että Hyö-
tiölle tuli kulkutautisairaala ja
koulun tontille rakennettiin
oma alakansakoulu. Koulun
valmistumisvuosi oli 1936.
Sota-aika
Talven 1940 koulu toimi
ensin siirtoväen majoituspaik-
kana ja sitten siirtoväen las-
tenkotina. Vuonna 1942 ei voi-
tu ylläpitää koulukeittolatoi-
mintaa, koska oli pulaa polt-
topuista.
Sota koetteli raskaasti Kal-
lialan kylää ja koulussa ole-
vasta muistolaatasta löytyy 22
sankarivainajan nimet.
Pakulan ura kesti 44 vuotta
ja hänen jälkeensä johtajaopet-
tajaksi tuli Kaarlo Oskari Uurto
vuonna 1950. Uurron jäätyä
eläkkeelle 1961 tuli hänen ti-
lalleen miesopettajaksi Toivo
Ravantti. Helmi-Maija Ylijo-
esta tuli koulun johtajaopetta-
ja.
Vuonna 1968 koulukokeilu-
toimikunnan sihteeri Hemmo
Louhivuori kehitti aivan uu-
denlaisen koulujärjestelmän.
Kaukolan, Kallialan, Mylly-
maan ja Vaununperän koulut
muutettiin kaksiopettajaisiksi
1-4 luokat käsittäviksi kouluik-
si.
Koko alueesta muodostettiin
yksi 5-6 luokat käsittävä Poh-
jois-Tyrvään koulu. Koulu toi-
mi Kaukolan koulun kiinteis-
tössä. Kallialan 5-6 luokkien
oppilaat kuljetettiin Kauko-
laan. Opetusneuvos Louhivuori
toteaa: Tätä järjestelmää toteu-
tettiin 10 vuoden ajan. Se ta-
kasi rauhallisen ajanjakson
koulujen elämään. Samalla
pelastettiin useita opettajien
virkoja. Samana vuonna aloit-
ti kokeiluperuskoulun yläaste
toimintansa.
Vuonna 1955 Vammalan
kauppalan rajat laajenivat ja
samalla pieneni Kallialan kou-
lun oppilasalue. Tämä johti
oppilaspulaan 70 –luvulla niin,
että lukuvuonna 1974-75 opet-
taja Mäkelän ryhmässä oli nel-
jä oppilasta, yksi 1. ja kolme
2. luokan oppilasta. Lukuvuo-
den 1976 alusta oppilasalue pa-
lautettiin takaisin lähes enti-
selle paikalle käsittäen Kallia-
lan kaupunginosan ohikulku-
tiehen ja rautatielle asti.
Johtokunnat lopetettiin
1996. Tällöin syntyivät pikku-
hiljaa erilaiset vanhempainyh-
distykset. Kesäisenä iltana
vuonna 1999 sai alkunsa Kal-
lialan seudun kyläyhdistys ry.,
jolla on myös oma vanhem-
paintoimikunta. Kyläyhdistys
järjesti koululle koululaisten
iltapäivähoidon.
Professorin
koulumuistot
Professori Seikko Eskola piti
juhlapuheen.
Ei sattumalta, sillä hänen
sukunsa juontuu Rautajien kar-
tanoon ja Eskolan oma kou-
lunkäynti osin Kallialaan. Hän
istui oppilaana tässä koulussa
viimeksi 62 vuotta sirtten.
Hän kertoi aloittaneensa
opintiensä vuonna 1940 Hel-
singissä Käpylän kansakoulus-
sa.
Jatkosota vei hänen perheen-
sä pois pääkaupungin pommi-
tuksista, ja toisen luokkansa
Eskola kävi Kallialassa Elsa
Hahlin johdolla. Sitten hän siir-
tyi pihan toiselle puolelle Pa-
kulan "käsiteltäväksi" ja pala-
si vielä Käpylään runsaaksi
vuodeksi kunnes Helsingin
suurpommitukset helmikuussa
1944 katkaisivat koulutien siel-
lä ja Seikko Eskola palasi taas
Kallialaan lähes lukuvuodek-
si.
- Kun näitä kahta lapsuute-
ni koulumiljöötä vertaan, niin
kyllä miellyttävämmät muis-
tot jäi tästä kotoisen pienestä
Kallialan oppilaitoksesta. Sii-
nä oli sitä tuttuutta ja kotoi-
suutta, mikä lapselle on tur-
vallista, sanoi professori.
Eskola kertoi katselleensa
kouluoloja koskevia tutkimuk-
sia ja kiinnittäneensä huomio-
ta siihen mitä niissä puhutaan
koulukiusaamisesta.
- Noiden tietojen valossa
omat kouluvuodet tuntuvat
kovin myönteisiltä. Minulle ei
jäänyt kokemuksia koulukiu-
saamisen kohteeksi joutumi-
sesta enkä myöskään muista
kiusanneeni ketään. Huomion-
arvoista tässä kokemuksessa on
se, että eroa nykypäivään ei
voi selittää ainakaan yhteiskun-
nallisilla tekijöillä tai huonoilla
olosuhteilla. Silloin elimme
näet nykyhetkeen verraten to-
dellisessa köyhyyden yhteis-
kunnassa. Sodan seurauksena
moni tovereista oli vailla isää.
Ja vaikka isä olikin elossa ja
vanhempien avioliitto koossa,
useimmat eivät nähneet isää
kuin lyhyillä lomilla sotapal-
veluksesta, hän sanoi.
Hän totesikin, että tavan-
omaisten sosiologisten selitys-
ten mukaan silloin olisi pitä-
nyt olla ovet auki kiusaami-
selle.
- Mutta nyt näyttää päinvas-
toion siltä, että mitä paremmat
olot, sitä enemmän kiusaamis-
ta.
Professori Eskola pohti
puheessaan myös sitä miten
onnellisiksi ihmiset itsensä tun-
tevat:
- Taloustieteilijät ovat häm-
mästyen todenneet, että vaik-
ka me tämän päivän ihmiset
olemme paljon terveempiä ja
vauraampia kuin menneet su-
kupolvet, emme ole yhtään
onnellisempia.
- Tiedekin on todistanut, että
ihminen ei elä ainoastaan lei-
västä. Näyttää siltä, että sitten
kun ihmisen fyysiset perustar-
peet on tyydytetty, vaurauden
ja taloudellisen hyvinvoinnin
lisääntyminen ei enää lisää on-
nellisuutta.
- Ihmisen onnen rekisteri on
ilmeisesti ollut koko ajan käy-
tössä koko laajuudessaan, tuu-
mi puhuja.
Professori Eskola palasi vie-
lä juuriinsa puheensa lopussa:
- Kehä sulkeutuu sillä taval-
la, että tämän koulun perusta-
misessa oli aktiivinen Rauta-
joen isäntä Verner Vitikkala,
joka sitten puoisonsa Selman
kanssa aikanaan lahjoitti kou-
lulle tontin.
- Nyt viimeisessä juhlassa
saa juhlapuheen pitää heidän
tyttärenpoikansa. Pidän tätä
kutsua suurena kunniana, sa-
noi Eskola ja esitti sukulaisten
puolesta kiitokset siitä suuri-
arvoisesta työstä, mitä Kallia-
lan koulu vuosisadan ajan sai
tehdä ympäristönsä hyväksi.
Ohjelmaa jos
jonkinlaista
Juhla oli lämminhenkinen
eikä koulun tiedossa oleva lak-
kauttaminen tuota tunnetta
himmentänyt. Ruokailulla juh-
la alettiin, kahvilla se päätet-
tiin.
Mutta väliin mahtui paljon
muutakin kuin historiikki ja
juhlapuhe.
Koulun oppilaat lauloivat
Esa Väkevän johdolla ja toi-
nen ryhmä hetken kuluttua
Anita Ojalan ja Marianne Mus-
tanojan johdolla.
Samoin esitti musiikkia Jari
Ketola.
Salli Ristevirta muisteli
omia oppivuosiaan Kallialas-
sa hauskasti ja elävästi. Mah-
toi osin johtua haastattelijasta,
Antti Jokisesta.
Muista juhlan ehtoopuolen
musiikkiesityksistä vastasivat
Janette Sainio, Veera Hurskai-
nen ja Katri Rantanen.
Tilaisuuden päätössanat esit-
ti Anna-Liisa Mäkelä.
Ilmassa oli suuren juhlan tunnelmaa. Sen näki oppilaitten kasvoilta. Juhlapuhuja, professori Seikko Eskola on itsekin Kallialan koulun vanhoja oppilaita.
Yksi kylän viidestä valtuutetusta, Antti Jokinen, toivotteli juhlaväen tervetulleeksi suureen
juhlatelttaan.