Page 15 - Alueviesti_21

Keskiviikko toukokuun 24. 2006

15

Noin 50 000 lasta jäi so-

tiemme aikana sotaorvoik-

si. Kaatuneitten Omaisten

Liiton Tyrvään-Vammalan

osaston 60-vuotisjuhlaa vie-

tettiin viime sunnuntaina.

Paikalla oli vielä runsaasti

kaatuneitten omaisia, leskiä

ja lapsia.

Yhdistyksen puheenjohtaja

on Veikko Topi, joka jäi sota-

orvoksi 7.8. 1941 kun isä kaa-

tui Kaukolan pitäjässä Laato-

Sotaleskien ja -orpojen tuskaa eivät muut tunne

kan rannalla Kaarlahdessa.

Perheessä oli viisi lasta, joista

vanhin oli syntynyt vuonna

1932. Veikko itse oli isän kaa-

tuessa viisivuotias.

Hänellä on isästään muis-

toja. Monilla ei. Esimerkiksi

Elia Tuominen, joka nykyisin

asuu Hämeenlinnassa, ei ehti-

nyt koskaan nähdä isäänsä,

kuten ei moni muukaan.

Kaatuneitten Omaisten Liit-

to pohjaa sille työlle, jonka

Sotaleskien Huolto ry aloitti

11. helmikuuta 1946. Aiemmin

vuodelta 1940 peräisin oleva

tapaturmalaki mahdollisti sen,

että valtio saattoi maksaa har-

kinnanvaraisesti eläkettä sota-

leskille. Vuonna 1943 asetus-

ta korjattiin ja eläkettä alet-

tiin maksaa kaikille sotaleskil-

le.

Juhlapäivä alkoi jumalan-

palveluksella Tyrvään kirkos-

sa ja jatkui jälkeen seppeleen-

laskulla sankarihaudalle, jon-

ne Kaukolan 100-vuotias koulu

oli jo jättänyt tervehdyksensä

vähän aiemmin. Kaatuneitten

omaisten lisäksi seppelterveh-

dykseen osallistuivat Vamma-

lan kaupunki ja kansalaisjär-

jestöt.

Puheen haudalla piti rehto-

ri Jouni Inna. Sen jälkeen juh-

laväki siirtyi seurakuntatalol-

le, missä kahvituksen jälkeen

alkoi varsinainen juhla.

Juhlapuhujaksi oli kutsuttu

kirjailija Pirjo Tuominen, joka

itsekin on sotaleski. Näin hän

saattoi omakohtaisten tuntojen

valossa piirtää kuvan sotaor-

von osasta niin sodan kuin rau-

han aikana.

Hänen isänsä kaatui talvi-

sodan alkamispäivänä, marras-

kuun viimeisenä 1939 ja oli

ensimmäinen, joka haudattiin

Lappeenrantaan suurelle muis-

tojen tantereelle.

Nykyaika huutaa apua

Kerrattuaan omia kokemuk-

siaan ja muistojaan kirjailija

Tuominen ihmetteli nykyaikaa,

nykyaikaa apua huutamassa.

- Lähes päivittäin olemme

kasvokkain median kanssa,

joka kertoo nykyajan kasva-

vasta pahoinvoinnista.

- Koko valtakunnassa ovat

alkamassa kurssit, joilla ope-

tetaan ihmisiä selviämään elä-

män epävarmuudesta, irtisano-

misista ja kaikkialla ympärillä

Seppeleenlaskijat matkalla sankarimuistomerkille. Seppeltä kantaa kaupungin edustajana Pirkko Lahti-

nen.

Lippuvartiossa oli myös sotaveteraanien edustus. Lippua kannattelee puheenjohtaja Lauri Koski. Vasem-

malla hänen poikansa Pekka Koski Vammalan seudun sotaveteraanien perinnejaostosta.

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtajana jo 11 vuotta toiminut Veikko Topi.

Elia Tuominen ja hänen vaimonsa Eeva-Liisa tulivat juhlaan Hämeenlinnasta.

leijuvista uhkakuvista, hän sa-

noi.

- Paljonko niissä on todell-

lisuutta ja paljonko luodaan tar-

peetonta hysteriaa median

omin keinoin, on sitten toinen

asia, sanoi hän totesi, että sota-

ajan ihmisille tällaista apua ei

ollut silloin eikä ole vieläkään

tarjolla.

- Sodan kokeneet ihmiset

joutuvat usein kysymään itsel-

tään, tällaistako tulevaisuutta

varten taisteltiin ja uhrattiin

ihmishenkiä.

- Tätäkö pinnallista pikakult-

tuuria, aatteettomuuta ja itsek-

kyyttäkö varten, kysyi puhu-

ja.

Juhlassa luovutettiin ansioi-

tuneille jäsenille liiton ansio-

merkkejä.

Kultaisen ansiomerkin sai-

vat sotaorvoista Sirkka Nuuti-

la, Raili Kallio ja Raija Har-

maala. Sotaleskistä kultaisen

ansiomerkin saivat Annikki Il-

maranta ja Vappu Mäkinen.

Hopeinen ansiomerkki luovu-

tettiin Ulla Piriselle. Liiton

standaari ojennettiin Vamma-

lan kaupungille ja Hilkka Kra-

pille

Juhlan musiikkiesityksistä

vastasivat kanttori Keijo Vät-

tö, hänen poikansa Tuomo Vät-

tö, Juha Vuorenmaa, Armi

Hohko ja Vammalan Kamari-

kuoron mieslaulajat Antti Ra-

jakorven johdolla.

Pentti Brunilan ja Pentti

Niemen perustama Lautta-

kylän Putkityö on ehtinyt

50 vuoden ikään. Tapaus-

ta juhlittiin viime perjan-

taina, jolloin pihalla pori-

si papupata ja talo oli täyn-

nä tuotesittelyjä seuraavia

vieraita.

Molemmat perustajat oli-

vat aiemmin töissä toisen

omistamassa alan yritykses-

sä, mutta se muutti Lautta-

kylästä muualle.

Pentti Brunilan mukaan

töitä jouduttiin aluksi hake-

maan polkupyörällä kulkien,

mutta sitten niitä alkoi il-

maantua

hakemattakin.

Miesten työ puhui puolestaan

ja kansa alkoi samaan aikaan

myös juoda vesijohtovettä

Lauttakylän Putkityö

50-vuotias

kun kunnallinen verkko ra-

kennettiin.

Töitä on tehty kotipitäjän

ulkopuolellakin, esimerkik-

si tehty Kokemäenjoen am-

mattiopiston asennukset.

Materiaalit ovat vaihtuneet

raudasta ja kuparista muo-

viin.

Muuttuneet ovat myös te-

kijät.

Yrityksen nimi oli alun

perin Brunnila & Niemi,

mutta muuttui myöhemmin

nykyiseksi kun vetovastuun

otti Pentti ja Mirja Brunni-

lan poika Kari.

Mirja Brunnila kertoo, mi-

ten hän ”vanhana” opetteli

kirjanpidon ja vastasi myös

yrityksen maksuliikenteestä.

Nyt Karin vaimo Paula on

tehnyt samaa työtä vuodesta

1998, jolloin ruoriin astui

seuraava sukupolvi.

Yhtiöllä on väkeä pitkälti

toistakymmentä. Joukosta pi-

simpään mukana on ollut

Kari Brunnila, joka tuli yri-

tykseen sen ollessa yli kym-

menvuotias. Henkilökunnas-

ta pisimpään liikkeessä on

työskennellyt Jari Koivunie-

mi, 24 vuotta.

Lauttakylän Putkityön ny-

kyiset tilat valtatien tuntu-

massa otettiin käyttöön tä-

män vuosikymmen alussa.

Perustajapolvi ja nykyiset

yrittäjät potretissa juhlapäi-

vänä. Keskellä nykyiset yrit-

täjät Kari ja Paula Brunnila

vierellään Karin vanhemmat,

Pentti ja Mirja Brunnila.

Page 15 - Alueviesti_21_2006