Keskiviikko toukokuun 24. 2006
15
Noin 50 000 lasta jäi so-
tiemme aikana sotaorvoik-
si. Kaatuneitten Omaisten
Liiton Tyrvään-Vammalan
osaston 60-vuotisjuhlaa vie-
tettiin viime sunnuntaina.
Paikalla oli vielä runsaasti
kaatuneitten omaisia, leskiä
ja lapsia.
Yhdistyksen puheenjohtaja
on Veikko Topi, joka jäi sota-
orvoksi 7.8. 1941 kun isä kaa-
tui Kaukolan pitäjässä Laato-
Sotaleskien ja -orpojen tuskaa eivät muut tunne
kan rannalla Kaarlahdessa.
Perheessä oli viisi lasta, joista
vanhin oli syntynyt vuonna
1932. Veikko itse oli isän kaa-
tuessa viisivuotias.
Hänellä on isästään muis-
toja. Monilla ei. Esimerkiksi
Elia Tuominen, joka nykyisin
asuu Hämeenlinnassa, ei ehti-
nyt koskaan nähdä isäänsä,
kuten ei moni muukaan.
Kaatuneitten Omaisten Liit-
to pohjaa sille työlle, jonka
Sotaleskien Huolto ry aloitti
11. helmikuuta 1946. Aiemmin
vuodelta 1940 peräisin oleva
tapaturmalaki mahdollisti sen,
että valtio saattoi maksaa har-
kinnanvaraisesti eläkettä sota-
leskille. Vuonna 1943 asetus-
ta korjattiin ja eläkettä alet-
tiin maksaa kaikille sotaleskil-
le.
Juhlapäivä alkoi jumalan-
palveluksella Tyrvään kirkos-
sa ja jatkui jälkeen seppeleen-
laskulla sankarihaudalle, jon-
ne Kaukolan 100-vuotias koulu
oli jo jättänyt tervehdyksensä
vähän aiemmin. Kaatuneitten
omaisten lisäksi seppelterveh-
dykseen osallistuivat Vamma-
lan kaupunki ja kansalaisjär-
jestöt.
Puheen haudalla piti rehto-
ri Jouni Inna. Sen jälkeen juh-
laväki siirtyi seurakuntatalol-
le, missä kahvituksen jälkeen
alkoi varsinainen juhla.
Juhlapuhujaksi oli kutsuttu
kirjailija Pirjo Tuominen, joka
itsekin on sotaleski. Näin hän
saattoi omakohtaisten tuntojen
valossa piirtää kuvan sotaor-
von osasta niin sodan kuin rau-
han aikana.
Hänen isänsä kaatui talvi-
sodan alkamispäivänä, marras-
kuun viimeisenä 1939 ja oli
ensimmäinen, joka haudattiin
Lappeenrantaan suurelle muis-
tojen tantereelle.
Nykyaika huutaa apua
Kerrattuaan omia kokemuk-
siaan ja muistojaan kirjailija
Tuominen ihmetteli nykyaikaa,
nykyaikaa apua huutamassa.
- Lähes päivittäin olemme
kasvokkain median kanssa,
joka kertoo nykyajan kasva-
vasta pahoinvoinnista.
- Koko valtakunnassa ovat
alkamassa kurssit, joilla ope-
tetaan ihmisiä selviämään elä-
män epävarmuudesta, irtisano-
misista ja kaikkialla ympärillä
Seppeleenlaskijat matkalla sankarimuistomerkille. Seppeltä kantaa kaupungin edustajana Pirkko Lahti-
nen.
Lippuvartiossa oli myös sotaveteraanien edustus. Lippua kannattelee puheenjohtaja Lauri Koski. Vasem-
malla hänen poikansa Pekka Koski Vammalan seudun sotaveteraanien perinnejaostosta.
Juhlivan yhdistyksen puheenjohtajana jo 11 vuotta toiminut Veikko Topi.
Elia Tuominen ja hänen vaimonsa Eeva-Liisa tulivat juhlaan Hämeenlinnasta.
leijuvista uhkakuvista, hän sa-
noi.
- Paljonko niissä on todell-
lisuutta ja paljonko luodaan tar-
peetonta hysteriaa median
omin keinoin, on sitten toinen
asia, sanoi hän totesi, että sota-
ajan ihmisille tällaista apua ei
ollut silloin eikä ole vieläkään
tarjolla.
- Sodan kokeneet ihmiset
joutuvat usein kysymään itsel-
tään, tällaistako tulevaisuutta
varten taisteltiin ja uhrattiin
ihmishenkiä.
- Tätäkö pinnallista pikakult-
tuuria, aatteettomuuta ja itsek-
kyyttäkö varten, kysyi puhu-
ja.
Juhlassa luovutettiin ansioi-
tuneille jäsenille liiton ansio-
merkkejä.
Kultaisen ansiomerkin sai-
vat sotaorvoista Sirkka Nuuti-
la, Raili Kallio ja Raija Har-
maala. Sotaleskistä kultaisen
ansiomerkin saivat Annikki Il-
maranta ja Vappu Mäkinen.
Hopeinen ansiomerkki luovu-
tettiin Ulla Piriselle. Liiton
standaari ojennettiin Vamma-
lan kaupungille ja Hilkka Kra-
pille
Juhlan musiikkiesityksistä
vastasivat kanttori Keijo Vät-
tö, hänen poikansa Tuomo Vät-
tö, Juha Vuorenmaa, Armi
Hohko ja Vammalan Kamari-
kuoron mieslaulajat Antti Ra-
jakorven johdolla.
Pentti Brunilan ja Pentti
Niemen perustama Lautta-
kylän Putkityö on ehtinyt
50 vuoden ikään. Tapaus-
ta juhlittiin viime perjan-
taina, jolloin pihalla pori-
si papupata ja talo oli täyn-
nä tuotesittelyjä seuraavia
vieraita.
Molemmat perustajat oli-
vat aiemmin töissä toisen
omistamassa alan yritykses-
sä, mutta se muutti Lautta-
kylästä muualle.
Pentti Brunilan mukaan
töitä jouduttiin aluksi hake-
maan polkupyörällä kulkien,
mutta sitten niitä alkoi il-
maantua
hakemattakin.
Miesten työ puhui puolestaan
ja kansa alkoi samaan aikaan
myös juoda vesijohtovettä
Lauttakylän Putkityö
50-vuotias
kun kunnallinen verkko ra-
kennettiin.
Töitä on tehty kotipitäjän
ulkopuolellakin, esimerkik-
si tehty Kokemäenjoen am-
mattiopiston asennukset.
Materiaalit ovat vaihtuneet
raudasta ja kuparista muo-
viin.
Muuttuneet ovat myös te-
kijät.
Yrityksen nimi oli alun
perin Brunnila & Niemi,
mutta muuttui myöhemmin
nykyiseksi kun vetovastuun
otti Pentti ja Mirja Brunni-
lan poika Kari.
Mirja Brunnila kertoo, mi-
ten hän ”vanhana” opetteli
kirjanpidon ja vastasi myös
yrityksen maksuliikenteestä.
Nyt Karin vaimo Paula on
tehnyt samaa työtä vuodesta
1998, jolloin ruoriin astui
seuraava sukupolvi.
Yhtiöllä on väkeä pitkälti
toistakymmentä. Joukosta pi-
simpään mukana on ollut
Kari Brunnila, joka tuli yri-
tykseen sen ollessa yli kym-
menvuotias. Henkilökunnas-
ta pisimpään liikkeessä on
työskennellyt Jari Koivunie-
mi, 24 vuotta.
Lauttakylän Putkityön ny-
kyiset tilat valtatien tuntu-
massa otettiin käyttöön tä-
män vuosikymmen alussa.
Perustajapolvi ja nykyiset
yrittäjät potretissa juhlapäi-
vänä. Keskellä nykyiset yrit-
täjät Kari ja Paula Brunnila
vierellään Karin vanhemmat,
Pentti ja Mirja Brunnila.
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...28