Page 7 - Alueviesti_26_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko kesäkuun 28. 2006

Syöpäjärjestöjen teettä-

män kyselyn mukaan nel-

jännes suomalaisista arvioi

syövän olevan erittäin pe-

lottava sairaus ja yli puo-

let pitää sitä melko pelot-

tavana.

Vain kuusi prosenttia suo-

malaisista ei pidä syöpää

lainkaan pelottavana. Nai-

set kokevat hieman miehiä

useammin syövän pelotta-

vaksi sairaudeksi. Itsenäiset

yrittäjät tai johtavassa ase-

massa olevat pitävät muita

ammattiryhmiä useammin

syöpää pelottavana sairau-

tena. kuten myös ylioppilas-

tai opistotason koulutuksen

omaavat.

Toukokuussa 987 suoma-

laiselta kysyttiin pelkäävät-

kö he syöpää. He saivat

myös arvioida, kuinka pe-

lottava sairaus syöpä heidän

mielestään on. Taloustutki-

muksen toteuttama kysely

tehtiin 104 paikkakunnalla

ja vastaajat olivat 15-79-

vuotiaita.

40 prosenttia pelkää

itse sairastuvansa

Kaksi viidestä suomalai-

sesta pelkää joskus sairas-

tuvansa syöpään, yli puolet

sen sijaan ei pelkää itse koh-

taavansa syöpää. Naiset sa-

novat miehiä useammin pel-

käävänsä syöpään sairastu-

mista.

Ikäryhmittäin tarkasteltu-

na keskimääräistä useammin

syöpään sairastumista sano-

vat pelkäävänsä 35-49-vuo-

tiaat. Keskimääräistä useam-

min syöpään sairastumista

pelkäävät he, joiden talou-

dessa on lapsia. Eri ammat-

tiryhmistä muita useammin

pelkonsa myöntävät maan-

viljelijät ja työväestö.

Syöpä koskettaa 65 pro-

senttia suomalaisista aikui-

sista. Se on yleinen sairaus,

johon yksi neljästä suoma-

laisesta sairastuu elämänsä

aikana. Suuret ikäluokat

Kolme neljästä pitää

syöpää pelottavana

ovat tulossa ns. syöpäikään,

joten yhä useampi sairastuu

syöpään ja toisaalta syöpä

kroonistuu. Hoitotulokset

kuitenkin paranevat jatku-

vasti, yli puolet sairastuneis-

ta paranee ja yhä useammin

potilaat palaavat hoitojen jäl-

keen työhön.

Syövän yleistymisestä

huolimatta monet potilaat

jäävät silti yksin sairauten-

sa kanssa, eivätkä saa riittä-

västi tukea vaikeasta elä-

mäntilanteesta selviytymi-

seen. Voimmeko muuttaa

suhtautumistamme sairastu-

neisiin? Syövän mystiikan

murtaminen on tehtävä niin,

ettei sairauden aiheuttamia

kärsimyksiä vähätellä tai

mitätöidä.

Syöpäjärjestöjen tavoit-

teena on vähentää syöpäsai-

rauksista aiheutuvaa uhkaa

ja haittoja yhteiskunnassa ja

tukea syöpäpotilaita ja hei-

dän läheisiään hoidon ja

kuntoutumisen aikana. Jär-

jestön toimintaa ohjaa Kaik-

ki syövästä -filosofia, joka

tarkoittaa, että Syöpäjärjes-

töt kattaa kaiken syöpään

liittyvän toiminnan syövän

ehkäisystä potilaiden tuke-

miseen ja tieteelliseen tut-

kimukseen.

Syöpäjärjestöjen keskus-

järjestö on 70-vuotias Suo-

men Syöpäyhdistys, joka on

suomalaisen syövän paras

asiantuntija ja toimii syöpä-

potilaan asialla.Yhdistyksen

70-vuotisjuhlavuoden aika-

na Syöpäjärjestöjen pääsih-

teeri pääsihteeri Harri Ver-

tio haastaa vaikuttajat kes-

kustelemaan syövän yhteis-

kunnallisista vaikutuksista,

tulevaisuuden tarpeista ja

potilaan äänen vahvistami-

sesta.

Seuraavien vuosien syö-

päennusteet ovat jo olemas-

sa. Tänä vuonna ennustei-

den mukaan syöpään sairas-

tuu 26 000 suomalaista. Suo-

messa elää tällä hetkellä 191

000 syövän kokenutta ihmis-

tä.

Seurakuntavaalien

keräyksellä on

5-vuotias suojelija

Syksyn seurakuntavaa-

lien Usko huomiseen -ke-

räyksellä on kautta aiko-

jen nuorin suojelija, 5-

vuotias Oona Saarinen.

Valinta korostaa sitä, että

lapset ja nuoret ovat oman

elämänsä parhaita asian-

tuntijoita sekä tulevan

polven seurakuntalaisia ja

äänioikeutettuja.

Pääkaupunkiseudulla asu-

van keräyksen suojelijan

mielestä kesällä on kivoin-

ta käydä Linnanmäellä ja

lomapaikoissa sekä mökil-

lä. Kirkossa Oona Saarinen

käy mielellään.

”Se on rauhallinen paik-

ka, jossa kukaan ei saa teh-

dä toiselle pahaa."

Keräys on meneillään ja

päätapahtuma on 12.-13.

marraskuuta järjestettävät

seurakuntavaalit. Ennakko-

äänestys järjestetään 30. lo-

kakuuta - 3. marraskuuta.

Keräys tukee

huomisen uskoa

Usko huomiseen -vaali-

keräys tukee lapsi-, varhais-

nuoriso- ja nuorisotyön ke-

hittämistä.

"Iso merkitys keräyksel-

lä on siinä, että se ohjaa huo-

mion seurakuntien tekemään

perustyöhön", sanoo Turun

arkkihiippakunnan piispa

Kari Mäkinen.

Mäkinen toimii kirkon

kasvatuksen ja nuorisotyön

toimikunnan puheenjohtaja-

na ja korostaa, että yhteis-

kunnan nopea muuttuminen

johtaa lasten ja nuorten en-

tistä suurempaan yksinäi-

syyteen.

"Nuorten turvattomuus ei

johdu pelkästään siitä mur-

rosikäisten kokemuksesta,

että vanhempien maailmas-

ta ole mihinkään. Nuoret

näkevät myös herkästi ja

tarkkaan kulttuurin ja ym-

päristön muuttumisen. Kas-

vavalle ihmiselle on aika-

moinen painolasti kokea tä-

mänkaltaista yksinäisyyden

varjoa."

Keräyksen toteuttavat

Nuorten Keskus, Seurakun-

tien Lapsityön Keskus ja

Suomen Poikien ja Tyttöjen

Keskus – PTK. (KT)

Tänä kesänä Sastamalan

Opisto tarjoaa edellisvuo-

sia enemmän nimenomaan

lapsille suunnattuja kursse-

ja. Tarjolla on ollut kieliä

4-15 -vuotiaille, helmitöi-

tä ja kuvataideleiri lapsil-

le. Tulossa on vielä teatte-

rileirit lapsille.

Sirkkalehdessä kuumana

kesäpäivänä on menossa Sas-

tamalan lasten kuvataidelei-

rin lounastauko.

Kotitekoinen kalakeitto,

nokkossämpylät ja tuore ra-

parperi piirakka maistuvat

leirin 24 lapselle.

Salla Ylöniemi, (14) ker-

too, että hän on ollut opiston

kuvataidekoulussa jo 5 vuot-

ta. Hän pitää eniten mallista

piirtämisestä.

11-vuotias Roosa Kiuttu

Kiikasta on ollut tätä kurssia

aikaisemmin käsityökursseil-

la.

Marianne Viitamaa (10)

pyöräilee Roismalasta joka

päivä leirille Sirkkalehteen.

- Vanhemmat ilmoitti mut

kun halusin tekemistä kesäk-

si, hän kertoo.

Paljon lapsia opiston kesäkursseilla

- Minua kiinnosti piirtämi-

nen, hän jatkaa.

Moni lapsista ilmoitti että

kurssi eroaa koulusta siten,

että saa tehdä vapaammin

mitä tahtoo; maalata, piirtää,

tehdä savitöitä tai rakentaa

laivaa luonnon tarpeista.

Roosa kertoo, että mieleen-

painuvinta on ollut savityöt.

Hän on tehnyt mm. nallen-

pään savesta. Sen hän vie

kotiin koriste-esineeksi.

Kieliä lapsille

ja nuorille

- Ope, mikä on teurasauto

englanniksi, kysyy nuori

opiskelija lasten ja nuorten

kielikurssien opettajalta Jen-

ni Grönrosilta.

Englantia 7-9 luokkalai-

sille kurssilaiset valmistavat

posteria lemmikistä tai koti-

eläimestä (kuten sika) ja laa-

tivat eläimeen liittyvistä sa-

noista keskeisen sanaston

joka sitten kopioidaan kaikil-

le.

Jenni opettaja on opettanut

kahden viikon aikana rans-

kaa, italiaa ja englantia 4-15

-vuotiaille.

Lasten kieliryhmiä on ol-

lut kesäkuun kahden ensim-

mäisen viikon aikana yhteen-

sä 4.

Ranskaa opiskelemassa

oleva Vammalalainen Jesse

Ahonen (11) kertoo että tie-

don kurssista hän sai kotoa;

- Äiti sanoi että tänne olis

hyvä tulla. Täällä on ollut

hyvä olla, tykkään enkusta

mutta tämä ranska on hel-

pompaa ja hauskempaa. Me

ollaan tehty harjoituksia, leik-

kejä ja ryhmätöitä. Eniten

täällä on jäänyt mieleen rans-

kan kieli. Haluaisin jatkaa

ranskan opiskelua jos olis

kavereita opiskelemaan ettei

joutuis opiskelemaan yksin.

Monet ranskan kurssilai-

sista sanovat että tällä kurs-

silla on ollut parasta vapaus,

pelit ja leikit.

Kielioppia ei ole käyty kau-

heasti ja se on tuntunut hy-

vältä.

Eniten kiitosta saivat kes-

kusteluharjoitukset

parin

kanssa. Jasmina Ahonen (13)

ja Saara Maier aloittavat rans-

kan opiskelun yläasteella ensi

vuonna.

Timo Maier, (12) pohtii että

tämän ranskan kielen kurssi

olisi parempi pitkäkestoise-

na kurssina, ei ainoastaan ly-

hyenä kesäkurssina. Talvi-

kurssi on hyvä. Kielikerhoon

jaksaa tulla varsinkin kun

siellä ei tule läksyjä.

Timon toiveeseen vasta-

taankin jo ensi syksynä kun

opistossa tarjotaan kahtena il-

tapäivänä viikossa lasten kie-

likerhoja, koko vuoden pitui-

sesti.

Maiju Tuominen (10) ker-

too, että vanhemmat odotta-

vat hänen oppivan ranskaa.

- Olen oppinutkin, hän sa-

noo; numerot on jääny mie-

leen.

Jasmina Ahonen (13) ja 14-

vuotias Saara Maier aloitta-

vat ranskan koulussa ensi

vuonna ja kertovat sen yh-

deksi motivaatiokseen kurs-

sille osallistumiselle. Kielel-

le tulee muutenkin varmaan

käyttöä, matkustaessa äidin ja

isän kanssa.

Ryhmien opettaja Jenni

Grönros mainitseekin että

lapsilla on hyvä muisti ja he

ovat ennakkoluulottomia, us-

kaltavat mm. puhua kieltä

rohkeasti.

Hän on nauttinut lasten

opettamisesta, se kun on vir-

kistävää vaihtelua aikuisten

opettamiseen. Itse olen niin

lapsellinen että on kiva että

saa pelata ja leikkiä, hän li-

sää hymyillen.

Vanhemmat ja isovanhem-

mat ovat kommentoineet

opistolle, että on hyvä että

lapsille järjestetään tällaista

vapaamuotoista harrastusta

kesäaikana.

Nuorin oppilaista oli 3-

vuotias ja hänen äitinsä ker-

toi, että kotona illalla ensim-

mäisen italian kielen kerhon

jälkeen kuului italiankielinen

numerolaulu leikkien lomas-

sa.

Kesäiset helmityöt

koululaisille

Koululaisten kesäiset hel-

mityöt -kurssi on loppusuo-

ralla.

Kurssilla on ollut 14 lasta

ja neljä aikuista.

Opiston

kädentaitojen

opettaja Sari Rossi-Ollila ko-

rostaa, että myös ensi luku-

kautena tarjottaville helmi-

työkursseille saa tulla mu-

kaan myös lapsia ja nuoria

aikuisten lisäksi.

Liisä Äijälä (10) ja Heidi

Valtonen (8) käyvät samaa

koulua. He ovat molemmat

ensimmäistä kertaa helmitöis-

sä ja kehuvat kurssia kivak-

si.

Molemmat tosin tykkäävät

käsitöistä muutenkin. Liisa

kertoo, että hän virkkaa ja

joskus myös kutoo.

- Koulussa olen oppinut ku-

tomisen ja mummo opetti

virkkaamisen.

Hän sanoo myös että tämä

kurssi oli niin halpa joten tän-

ne pääsin helposti. Hän on

tehnyt mm. kännykkäkorun,

hiuspampulan ja koristeita ja

litteän hiiren.

Heidi on valmistanut sik-

saknauhaa, hiiriä ja kukka-

nauhaa.

Opiskelu eroaa kouluun si-

ten että koulussa opettaja

opettaa enemmän. Täällä

mennään kysymään opelta,

saa tehdä omaan tahtiin, hän

tarkentaa.

Tuija Hyvönen

Pelit, leikit ja keskusteluharjoitukset olivat mukavimpia lasten kielikursseilla.

Amanda Kimpanpää Kiikasta on viettänyt viikon mummon

ja papan kanssa Vammalassa.

Kuvassa olevan veneen nimi on Kukka. Vene kastettiin pienen yhteispohdinnan jälkeen,

kun reportteri tivasi veneen nimeä. Kuvassa Kukka ja veneen ylpeät tekijät Aino Ollila,

Pinja Jalo, Noora Kyynäräinen ja Jenna Penkki.

Page 8

Page 6

1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...28