Page 12 - Alueviesti_26

Suomalaisten rakastaman Georg Otsin hauta Metsäkalmis-

tossa.

Huittislaiset pitivät hiljaisen hetken presidentti Lennart Meren haudalla.

Bussilastillinen Sotilaspoi-

kien Satakunnan Perinnekil-

lan jäseniä, osa puolisoi-

neen, vieraili juhannusviikol-

laViron Paldiskissa ja Haap-

salussa. Matkan ensimmäi-

senä päivänä tutustuttiin

kiertoajelulla Tallinnaan ja

erikoisesti ns. Metsähauta-

usmaahan, jossa lepää tun-

nettuja virolaisia.

Hiljattain edesmenneen Vi-

ron presidentin Lennart Me-

ren haudalle sotilaspojat las-

kivat Perinnekillan puheenjoh-

taja Väinö Villgrenin johdolla

sinivalkoiset kukat, jonka jäl-

keen matkan johtaja Pekka Pit-

käjärvi puhui Lennart Meren

muistolle.

Hartaan tilaisuuden jälkeen

tutustuttiin metsäkalmistoon,

jossa lepäävät muunmuassa

meille suomalaisille tutut Ly-

dia Koidula ja Georg Ots. Mat-

Satakunnan sotilaspojat Virossa

Puheen Meren haudalla piti

Satakunnan sotilaspoikien

perinnekillan puheenjohta-

ja Väinö Villgren.Haudalle

suomalaiset laskivat sinival-

koiset kukat.

Keskiviikko kesäkuun 28. 2006

12

•ALAJÄRVI•ESPOO•EURA•FORSSA•HAAPAJÄRVI•HARJAVALTA•HELSINKI•HUITTINEN•HÄMEENLINNA•IISALMI•IMATRA•JOENSUU•JYVÄSKYLÄ•KAJAANI•KARJAA•KOKKOLA•KUUSANKOSKI•LAHTI•LAPPEENRANTA•MASKU•MELLILÄ•MÄNTSÄLÄ•NURMO•ORIVESI•OULU•PORI•PORVOO•RAUMA•ROVANIEMI•SALO•SAVONLINNA•TAMPERE•TUUSULA•UUSIKAUPUNKI•VAASA•VANTAA/PAKKALA•VANTAA/PETIKKO•VARKAUS•YLÖJÄRVI

kalla Haapsaluun tutustuttiin

Paldiskiin, joka neuvostoaika-

na oli suuri sotilastukikohta.

Nyttemmin Paldiski alkaa ko-

hentua kaikin tavoin ja on val-

mis ottamaan vastaan uusia

virolaisia asukkaita kauniin

Suomenlahden rannoille.

Toisena päivänä tutustuttiin

kauniiseen Haapsalun kaupun-

kiin, jossa niin ikään rakenne-

taan ja ehostetaan kovasti van-

haa kylpyläkaupunkia uuteen

uskoon. Haapsalun lisäksi tu-

tustuttiin kaupungin ympäris-

töön. Kotimatka jatkui Piri-

tan ja Vilmsin kautta Tallin-

naan, jossa matkalaiset tekivät

viimeiset ostoksensa.

Sotilaspoikien Viron matkan

verrattomana oppaana toimi

monille suomalaisille tuttu

opas Valdur Raudwassar.

Paavo Punkari,

Avomaalla kasvavan man-

sikan pääsatokausi ajoittuu

Hedelmän- ja Marjanviljeli-

jäin liiton mukaan heinä-

kuulle. Juhannusateria voi-

daan jo kruunata ensimmäi-

sillä harson alla kypsyneillä

marjoilla, mutta kunnolla

mansikan makuun päästään

juhannuksen jälkeen. Hurjin

vipinä mansikkapelloilla al-

kaa kuun vaihteessa.

Harvinaisen kylmä kevät

näytti aluksi viivästyttävän sa-

don kypsymistä, mutta kesä-

kuun lämpimissä säissä man-

sikka on kirinyt menetettyä ai-

kaa umpeen.

Suomalaisten perinteisestä

lomakuusta, heinäkuusta, näyt-

täisi siis tulevan todellinen

mansikkakuu.

Heinäkuu on

mansikkakuu

Kaiken kaikkiaan mansikkaa

saadaan 13-14 miljoonaa ki-

loa.

Lajikkeista peltojen kunin-

kaiksi ovat kasvaneet Polka ja

Honeoye, jotka ovat vallanneet

kaksi kolmannesta mansikka-

pinta-alasta.

Talvi ja myyrät kiusana

Myyrät ja Länsi-Suomen

vähäluminen talvi ovat verot-

taneet jonkin verran mansik-

kakasvustoja. Ohut lumipeite

ei suojaa kasvustoja riittäväs-

ti, vaan juurakot jäätyvät ja tai-

met kuolevat.

Hedelmän- ja Marjanvilje-

lijäin liiton toiminnanjohtaja

Hannu Salo muistuttaa, että

vauriot ovat hyvin tilakohtai-

sia eivätkä juurikaan vaikuta

mansikan kokonaissatomää-

rään.

- Kaikki edellytykset sadon

onnistumiselle ovat olemassa,

jos säissä ei tapahdu rajuja hei-

lahteluja puoleen tai toiseen,

Salo toteaa.

Alkuperämaan

oltava näkyvissä

Jos on tarkka siitä, missä

maassa suuhun sujahtava man-

sikka on viljelty, kannattaa tar-

kastaa myyntipaikalta tai laa-

tikosta tuotteen alkuperämaa-

tiedot.

EU:n määräysten mukaan

mansikan alkuperämaamerkin-

nän pitää olla selvästi esillä

jokaisella myyntipaikalla, joko

marjalaatikossa tai tuotteen

välittömässä läheisyydessä.

Lisäksi laatikoissa tulee olla

viljelijän nimi tai tunnus sekä

yhteystiedot.

Epätarkkuudet alkuperä-

maan ilmoittamisessa ovat tyy-

pillisiä nimenomaan alkusadon

aikaan, kun kuluttajien kiinnos-

tus mansikkaa kohtaan on jo

suurta, mutta pelloilta ei vielä

saada kovin paljoa marjaa tal-

teen.

Kaikki edellytykset sadon onnistumiselle ovat olemassa, jos säissä ei tapahdu rajuja

heilahteluja puoleen tai toiseen. Kuva Arto Rantanen, Puutarhaliiton kuva-arkisto.

Page 12 - Alueviesti_26_2006