Page 11 - Alueviesti_26_2006

Keskiviikko kesäkuun 28. 2006 11
Satakuntaliitto, Lou-
nais-Suomen ympäristö-
keskus ja Satakunnan TE-
keskus pyrkivät pitkän ai-
kavälin laaja-alaiseen yh-
teistyöhön Satakunnan
vesistöjen tilan paranta-
miseksi. Satavesi -ohjel-
man toinen toimikausi
2007 - 2013 käynnistet-
tiin osapuolien uudella ai-
esopimuksella, joka alle-
kirjoitettiin Satakuntalii-
tossa maanantaina 19.
kesäkuuta.
Satavesi -ohjelmassa saa-
tu yhteistyössä paljon ai-
kaan. Viranomaiset, tutki-
mustahot sekä merkittäväs-
sä määrin myös omista ran-
noistaan ja kalavesistään
huolestuneet asukkaat teke-
vät jatkuvasti työtä vesis-
töjen kunnostamiseksi ja
hyvän tilan saavuttamisek-
si. Tätä toimintaa vahvis-
tamaan Lounais-Suomen
ympäristökeskus, Satakun-
taliitto ja Satakunnan TE-
keskus tekivät neljä vuotta
sitten, vuosille 2002 - 2006,
aiesopimuksen Satakunnan
vesistöjen tilan parantami-
sesta ja käynnistivät sopi-
mukseen perustuvan Sata-
kunnan vesistöohjelman.
Satavesi -ohjelman toimin-
tamuotoina ovat olleet tee-
maryhmätoiminta, kansa-
laistoiminnan tukeminen
sekä ohjelman tavoitteita
edistävien hankkeiden to-
teuttaminen. Hankkeita on
rahoitettu erilaisista kansal-
lisista ohjelmista ja EU-oh-
jelmista ja niiden toteutta-
jina ovat toimineet useat eri
tahot.
Asiantuntijaryhmä arvi-
oi ohjelman toimintaa vuo-
den 2005 aikana. Asiantun-
tijaryhmän, samoin kuin to-
teutuksessa mukana olevi-
Satavesi-ohjelman
tulokset laadukkaita
en tahojen näkemys on, että
ohjelmatoiminnassa on ke-
hittämistarpeita, mutta että
sen kautta on saatu aikaan
oikeansuuntaista tulosta ja
kehitystä. Ohjelman tavoi-
te tukea ja aktivoida viran-
omaisten, asiantuntijoiden
ja kansalaisten yhteistyötä
vesien tilan parantamisek-
si on toteutunut hyvin. Yh-
teistyön avulla on onnistuttu
kanavoimaan merkittäväs-
ti rahoitusta erilaisiin oh-
jelman tavoitteita tukeviin
hankkeisiin. Ohjelma on
myös merkittävästi lisännyt
ympäristötietoisuutta,
muuttanut toimintaympäris-
tössään asenteita ja ajatuk-
sia ympäristöystävällisem-
pään suuntaan sekä edistä-
nyt erilaisten vesistöihin
liittyvien intressien yhteen-
sovittamista. Arvioinnin
johtopäätös ja toimintaan
osallistuvien yhteinen nä-
kemys on myös se, että Sa-
takunnan vesistöjen tilan
parantaminen edellyttää pit-
käjänteistä toimintaa. Sata-
vesi -ohjelmatyötä tulee
näistä syistä jatkaa.
Satakunnan vesien tila
välttävä
Uusimman pintavesien
laatuselvityksen 2000 -
2003 mukaan Suomen jär-
vistä 80%, virtavesistä 43%
ja merialueesta 73% on
käyttökelpoisuudeltaan
erinomaista tai hyvää luok-
kaa. Satakunnassa tilanne
on muuta Suomea selvästi
heikompi. Käyttökelpoi-
suudeltaan erinomaisia si-
sävesiä Satakunnassa ei ole
lainkaan, ja peräti 34% jär-
vistä ja 58% virtavesistä on
käyttökelpoisuudeltaan
välttäviä tai huonoja. Myös
merenrannikolla jatkuvasti
etenevän rehevöitymisen
merkit ovat havaittavissa.
Satakunnan alueella työt-
tömien määrä laski vuoden
aikana lähes jokaisen kun-
nan alueella. Alle kymme-
nen prosentin työttömyys-
aste oli peräti neljäntoista
kunnan alueella. Alhaisim-
mat työttömyysasteet oli-
vat Säkylässä (5,3 %), Vam-
pulassa (5,9 %), Köyliössä
(6,3 %) ja Eurassa (6,5 %).
Korkeimmat kunnittaiset
työttömyysasteet olivat Me-
rikarvialla (15,9 %), Porissa
(13,2 %), Laviassa (12,4 %),
Siikaisissa (12,0 %) ja Po-
markussa (12,0 %).
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueella
oli työnvälitystilaston mu-
kaan toukokuun lopussa työt-
tömiä työnhakijoita 12 000,
mikä on yli 700 henkeä vä-
hemmän kuin kuukausi sit-
ten.
Lomautettujen määrä las-
ki lähes 200:lla viime kuusta
ollen vajaat 400.
Työttömien osuus työvoi-
masta oli 10,5 %. Työttömi-
nä työnhakijoina oli miehiä
5 700 ja naisia 6 300.
Työttömien määrä vähen-
tyi Satakunnassa lähes 1
400:lla hengellä viime vuo-
den toukokuuhun verrattuna.
Lomautettuja oli lähes 200
vähemmän kuin vuosi sitten.
Satakunnassa työttömien
määrä aleni vuoden takaises-
ta yli 10 %, kun koko maas-
Satakunnan työllisyys
paranee kaiken aikaa
sa vähennys oli hieman alem-
pi.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoihin ilmoittautui
toukokuun aikana lähes 1 300
uutta työnhakijaa ja työnhaun
päättäneitä oli melkein 2 200.
Yleisille työmarkkinoille
työllistyi 2 300 henkeä, mikä
on selvästi enemmän kuin
kuukausi sitten.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoissa oli toukokuun
aikana avoinna 3 600 työpaik-
kaa, mikä on lähes 1 700
paikkaa vähemmän kuin kuu-
kausi sitten, mutta yli 600
paikkaa enemmän kuin vuo-
si sitten.
Vuoden aikana avoimet
paikat lisääntyivät lähes kai-
killa aloilla. Suurimmat lisä-
ykset olivat teollisuudessa ja
palveluissa.
Uusia avoimia työpaikko-
ja ilmoitettiin työvoimatoi-
mistoihin toukokuun aikana
runsaat 1 500 ja täytettiin 1
900 työpaikkaa.
Alle 25-vuotiaita työttö-
miä työnhakijoita oli touko-
kuun lopussa vajaat 1 200,
mikä on sata vähemmän kuin
viime kuussa.
Viime vuodesta nuorten
työttömien määrä laski yli
300:lla.
Alle 25-vuotiaiden osuus
työttömistä työnhakijoista oli
10,2 %.
Yli 50-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita oli toukokuun
lopussa vajaat 5 400, mikä
on yli sata vähemmän kuin
kuukausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli runsaat
3 400, mikä on hieman vä-
hemmän kuin kuukausi sit-
ten.
Viime vuoden toukokuus-
ta pitkäaikaistyöttömien mää-
rä on laskenut yli 500:lla.
Ammattiryhmittäin tarkas-
teltuna (ilman lomautettuja)
työttömien työnhakijoiden
määrä vähentyi kuukauden
aikana lähes kaikissa ammat-
tiryhmissä.
Vain terveydenhuollossa ja
sosiaalialan työssä oli selvää
lisäystä.
Vuoden takaiseen tilantee-
seen verrattuna työttömien
työnhakijoiden määrä vähen-
tyi kaikilla aloilla. Suhteelli-
sesti eniten vähennystä tapah-
tui kuljetus- ja liikennetyös-
sä, palvelutyössä sekä tervey-
denhuolto- ja sosiaalialan
työssä.
Työttömien työnhakijoiden
määrä laski viime kuusta Sa-
takunnan jokaisen työvoima-
toimiston alueella. Korkeim-
mat työttömyysasteet olivat
Porin (12,7 %) ja Noormar-
kun (11,8 %) työvoimatoi-
mistojen alueilla.
Vastaavasti alhaisimmat
työttömyysasteet olivat Eu-
ran (6,1 %) ja Huittisten (7,7
%) työvoimatoimistojen alu-
eilla.
Lounais-Pirkanmaa oli
maakunnan seutukunnista
parasta työllisyysaluetta,
jossa työttömyysaste oli 6,2
%. Seutukunnalla alhaisin
työttömyysaste oli Suoden-
niemellä (5,0 %) sekä Pun-
kalaitumella ja Mouhijär-
vellä molemmissa (5,7, %).
Vammalan työttömyysaste
oli toukokuun lopussa 6,7 ja
Äetsän tasan 8 prosenttia.
Seutukuntien heikoin työl-
lisyystilanne oli Etelä-Pirkan-
maalla (11,2%). Kunnista pa-
hin työllisyystilanne oli Vii-
alassa, jossa työttömyysaste
oli toukokuun lopussa 12,4%.
Työvoiman kysyntä oli Pir-
kanmaalla huhtikuussa 2006
selvästi parempi kuin edel-
lisvuoden vastaavana aikana.
Työttömyyden rakenteellinen
kehitys jatkuu niin, että sekä
nuorten alle 25-vuotiaiden
että pitkäaikaistyöttömien
määrät laskivat edelleen tou-
kokuussa 2006 verrat-tuna
sekä huhtikuuhun 2006 että
toukokuuhun 2005.
Työvoiman kysyntä
edelleen voimakkaassa
kasvussa Pirkanmaalla
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli toukokuun 2006
lopussa 2417 avointa työpaik-
kaa.
Määrä laski huhtikuuhun
verrattuna 14 %, mutta työ-
paikkoja oli 20,2 % enemmän
kuin vuonna 2005 vastaava-
na ajankohtana. Uusia työ-
paikkoja ilmoitettiin työvoi-
matoimistoihin 3824 kpl, joka
on 26,6 % enemmän kuin
vuotta aiemmin toukokuussa
2005. Tämä kuvaa vakaana
pysynyttä vahvaa työvoima-
Lounais-Pirkanmaa on
parasta työllisyysaluetta
kysyntää Pirkanmaan alueel-
la.
Ty ö v o i ma t o i m i s t o j e n
osuus täyttyneistä työpaikois-
ta parani huhtikuusta (29,1%)
siten, että kun työpaikkoja
täyttyi yhteensä 3959 kappa-
letta, niin työvoimatoimiston
hakijalla täyttyneiden osuus
oli 1306 eli 33 %.
Avoimien työpaikkojen
määrän suurin kasvu vuoden
2005 toukokuuhun verrattu-
na tapahtui kaupallisen alan
paikoissa, joiden määrä kas-
voi peräti 99,5%. Seuraavaksi
eniten kasvua oli hallinto- ja
toimistotyössä (48,6 %) ja
kolmantena oli terveyden-
huolto ja sosiaa-lialantyö
(34,9 %). Eniten työpaikko-
jen määrät laskivat maa- ja
metsätaloudessa 36,9 % sekä
kuljetus- ja liikennetyössä
26,3 %.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli huhtikuun lo-
pussa 22135 työtöntä työn-
hakijaa.
Laskua edellisen vuoden
vastaavaan ajankohtaan oli
2531 henkilöä (-10,3 %). Ku-
luvan vuoden huhtikuusta
työttömien määrä laski 659
henkilöllä (-2,9 %). Työttö-
myysaste oli toukokuussa Pir-
kanmaalla 9,2 % ja koko
maassa 8,8 %. Vuosi sitten
vastaavat luvut olivat 10,5 %
ja 9,8 %.
Työttömyys laski Pirkan-
maalla koko maata voimak-
kaammin vuoden aikana.
Työttömien määrät ovat
vuoden aikana vähentyneet
kaikissa pääammattiryhmis-
sä.
Eniten työttömät vähenivät
maa- ja metsätalouden sekä
kuljetuksen- ja liikenteen am-
mateissa, joissa vähennys oli
12 %:a. Teollisuudessa työt-
tömien määrä laski 11,6 % ja
rakennus-alalla vähennystä
oli 9,8 %, hallinto- ja toimis-
totyössä (-9,1 %), teknisen-,
luonnontiet.- ja yht.kunt.tiet.
alan työttömät vähenivät (8,6
%), terveydenhuolto- ja so-
siaalialan työssä (-8,5 %),
kaupallisessa työssä (-8,3 %)
ja palvelutyössä (-6,6 %).
Naisten työttömyys nousi
tou-kokuussa 11153 henkilöä
eli lisäystä huhtikuun 2006
lukuun oli 1,4 %. Naisten
työttömyys on kuitenkin vä-
hentynyt 1173 henkilöä (-9,5
%)vuoden takaisesta vastaa-
vasta ajankohdasta. Naisten
osuus työttömistä Pirkan-
maalla oli toukokuussa 50,3
%. Vastaavat luku koko maan
osalta oli 48,3 %. Työttömi-
en miesten lukumäärä vähe-
ni 2006 huhtikuusta 6,8 % ja
toukokuussa oli Pirkanmaal-
la 10982 työtöntä miespuo-
lista työnhakijaa. Vuoden ta-
kaiseen tilanteeseen verrattu-
na työttömiä miehiä oli 1366
vähemmän eli 11,1 % touko-
kuussa 2006.
Nuorten työttömyyden las-
ku jatkui myös toukokuussa
2006 ja alle 25-vuotiaita työt-
tömiä oli toukokuun lopussa
2153 henkilöä, joka oli 4,2
% vähemmän kuin huhtikuus-
sa 2006.
Vuoden 2005 toukokuuhun
verrattuna oli nuorten työt-
tömien määrä laskenut
12,9%.
Pitkäaikaistyöttömiä oli
toukokuun 2006 lopussa
6628, jossa vähennystä huh-
tikuun tilanteeseen oli 42 hen-
kilöä eli 0,6 %. Vuoden 2005
toukokuun lukuun verrattuna
laskua oli 615 henkilöä (-8,5
%).
Pirkanmaan sairaan-
hoitopiiri hyvittää jäsen-
ja asiakaskuntiaan kulu-
van vuoden ostoista 7
miljoonalla eurolla. Hy-
vitystä annetaan Tampe-
reen yliopistollisen sai-
raalan palveluiden osta-
jille kuntalaskutuksen
suhteessa.
Hyvitys on noin kaksi
prosenttia laskutuksen
määrästä.
Hyvityksistä 0,5 miljoo-
naa euroa tulee sairaanhoi-
topiiriltä tilatuista tekoni-
velleikkauksista, jotka sai-
raanhoitopiiri on hankkinut
Coxasta.
Taysin käyttäjille
7 miljoonan
euron hyvitys
Sairaanhoitopiirin halli-
tus päätti hyvityksistä kä-
sitellessään sairaanhoito-
piirin ensimmäistä väliti-
linpäätöstä. Sen mukaan
sairaanhoitopiiri on teke-
mässä merkittävää ylijää-
mää, koska palvelutilauk-
set ovat olleet merkittävästi
pienemmät kuin potilaiden
todellinen hoitoon hakeu-
tuminen.
Sairaanhoitopiirin hin-
nat ovat omakustannushin-
toja, jotka määräytyvät toi-
minnan kustannusten mu-
kaan. Valtaosa kustannuk-
sista on kiinteitä, joten yk-
sikköhinnat ovat sen alhai-
semmat, mitä enemmän
palveluja tuotetaan.
Pirkanmaalle laadi-
taan loppuvuoden aika-
na koko maakuntaa kos-
keva kulttuurin toimen-
pideohjelma, jonka ta-
voitteena on parantaa
maakunnan vetovoimaa,
imagoa ja identiteettiä.
Valmistelussa tullaan
kuulemaan laajasti kult-
tuurin eri alojen ja aluei-
den toimijoita.
Luovuuden ja ns. luo-
vien alojen osuutta kehi-
tysdynamiikan synnyttäji-
nä ja kasvun lähteinä pi-
detään entistä tärkeämpi-
nä.
Aihealue on niin ikään
mukana valmisteilla ole-
vassa maakuntaohjelmas-
sa omana toimenpidealu-
eenaan. Kulttuuriset vah-
vuustekijät halutaan kyt-
keä osaksi Pirkanmaan
Pirkanmaalle
laaditaan kulttuurin
toimenpideohjelma
maakunnallista kasvu- ja
kehitysstrategiaa.
Ohjelman valmistelussa
pohjana ovat maakunnan
olemassa olevat kulttuuri-
set vahvuudet ja niihin tu-
keutuvat kehittämissuun-
nitelmat.
Valmistelussa otetaan
huomioon valtakunnalliset
kulttuurin alan linjaukset
ja ohjelmat, EU:n kulttuu-
rialaan liittyvät linjaukset,
maakunnan keskeiset kult-
tuuri-instituutiot ja niiden
kehityssuunnitelmat, ai-
heeseen liittyvät muut ak-
tiviteetit (alueellisesti kat-
tavana) ja asiantuntijoiden
esittämät näkemykset ja
ehdotukset mukaan luki-
en kulttuuripääkaupunki-
hankkeiden kokoamisen
ehdotusten merkittävim-
mät avaukset ja muut eh-
dotukset.
Yritysten hiljaisen tie-
don analysoimiseksi ja
keräämiseksi tietokan-
taan luodaan menetel-
mä, josta sitä voidaan
hyödyntää niiden kehi-
tyshankkeissa ja päivit-
täisessä toiminnassa.
Hankkeella pyritään tu-
kemaan Lounais-Pirkan-
maan kumi- ja muovi-
alan kehitystoimintaa.
M a a k u n t a h a l l i t u s
myönsi tiistaina Vamma-
lan Seudun Yrityspalvelu
Oy:lle Teknisen tietoreser-
vin hyödyntäminen -hank-
keen toteuttamiseen maa-
kunnan kehittämisrahaa
17 500 euroa. Hankkeen
rahoittamista varaudutaan
Seutukunnan kumi-
ja muovialalle
kehittämisrahaa
jatkamaan ensi vuonnakin,
mikäli hanketta toteute-
taan hankesuunnitelman
mukaisesti ja sisäasiainmi-
nisteriö myöntää Pirkan-
maan liitolle hankkeen ra-
hoittamiseen tarvittavan
määrärahan.
Tavoitteena on kehittää
menetelmä yrityksessä pii-
levän teknisen tietämyk-
sen analysoimiseksi sekä
tiedon merkityksen arvi-
oimiseksi, kehittää tieto-
kanta, jonne kerätty tieto
tallennetaan, sekä kehittää
menetelmä, joilla tietokan-
nassa olevaa tietoa voi-
daan hyödyntää tehok-
kaasti yrityksen toimin-
nassa. Hanke kestää ensi
vuoden loppuun.
Pirkanmaalla käynnis-
tyy ensi keväänä naisre-
surssikeskus. Kohderyh-
mänä ovat kaikki pirkan-
maalaiset naiset, jotka
harkitsevat yrittäjyyttä,
toimivat yrittäjinä, tarvit-
sevat apua työllistymi-
seen tai muita naisresurs-
sikeskuksen tuki- ja neu-
vontapalveluja.
Hankkeessa mietitään
mm. maahanmuuttajanais-
ten erityistarpeita, kansain-
välistymisen vaatimuksia,
mentorointijärjestelmää,
Voimavarakeskus
Pirkanmaan naisille
yhteistyömalleja paikallis-
ten koulutusorganisaatioi-
den kanssa sekä akateemis-
ta yrittäjyyttä.
Maakuntahallitus myön-
si TampereenYrittäjänaiset
ry:lle naisresurssikeskuksen
käynnistyshankkeen toteut-
tamiseen maakunnan kehit-
tämisrahaa 29 471 euroa.
Hanketta varaudutaan ra-
hoittamaan myös ensi vuon-
na, mikäli hankesuunnitel-
ma toteutuu ja sisäasiain-
ministeriö myöntää Pirkan-
maan liitolle tarvittavan
määrärahan.
Lääninhallitus on päät-
tänyt puoltaa kuntajaon
muuttamisesta Lempää-
län kunnan ja Tampereen
kaupungin välillä. Läänin-
hallituksen mukaan muu-
tos tukee Lempäälän ja
Tampereen yhteisen kau-
punginosan Vuoreksen
rakentamista.
Tampereen kaupunki ja
Lempäälän kunta puolsivat
kuntajaon muutosta.
Lempäälästä
pala maata
Tampereelle
Lempäälän kunnanhalli-
tus ja Tampereen kaupun-
ginhallitus esittivät kunta-
rajan muuttamista liittämäl-
lä Tampereen kaupungin
alueeseen Lempäälän kun-
nan Kuokkalan kylästä
Metsä-Lähteenmäki-nimi-
sen tilan sekä kappaleen
yleisen tien aluetta, yhteen-
sä 6,04 hehtaaria. Siirrettä-
väksi ehdotetulla alueella ei
ole asukkaita.
Lempäälän kunta ja
Tampereen kaupunki kuu-
luvat eri hallintopiireihin
kihlakunta-, ja Kelan va-
kuutuspiirijaossa. Muissa
valtion paikallis- ja aluehal-
linnon sekä Euroopan Uni-
onin aluejaoissa ne kuulu-
vat samoihin