Page 8 - Alueviesti_26

Keskiviikko kesäkuun 28. 2006

8

Arton

Sihti

Eduskunta jäi juhannuksen alla kesätauolle epätie-

toisena siitä, mitä kunta-ja palvelurakenneuudistukses-

sa eli ns. Paras-hankkeessa tapahtuu. Tämän hankkeen

valmistelussa aikarajat ovat paukkuneet moneen ker-

taan. Jo viimeistään juhannukseksi luvattua esitystä on

jälleen siirretty. Nyt alkaa aika tiimalasissa loppua, sil-

lä tällä hallituksella on elinaikaa maksimissaan 9 kuu-

kautta.

Kunta-ja palvelurakenneuudistus on aiheuttanut syn-

nytystuskia siksi, että päähallituspuolueet ovat keske-

nään lähtökohtaisesti täysin eri mieltä ratkaisukeinois-

ta. Kun demareille kuntien yhteenliittäminen olisi luon-

tevaa, on se Keskustalle kynnyskysymys. Kun Keskusta

taas on valmis etsimään julkisen sektorin palvelutuo-

tannolle vaihtoehtoja, uskotaan SDP:ssä vahvasti ny-

kyiseen tuotantotapaan. Yhtä mieltä ollaan lähinnä sitä,

että jottain tarttis tehdä.

Tarpeita muutokseen on useita. Väestön ikääntymi-

nen tekee terveydenhuollon palvelujen turvaamisen en-

tistä haastellisemmaksi koko maassa. Opetustoimessa

ikäluokkien pieneneminen on suhteutettava oppilaitos-

ten sisäänottomääriin ja eri alojen työvoimatarpeeseen.

Itä-ja Pohjois-Suomen menettäessä edelleen väestöään

etelän keskuksiin on samanaikaisesti rakennettava uu-

sia asuntoja, kouluja ja päiväkoteja toisaalla ja suljetta-

va entisiä toisaalla. Taloudellisessa vaikeuksissa ovat

sekä rakentajat, että sulkijat.

On itsestään selvää, että näihin haasteisiin vastaa-

minen edellyttää sekä muutoksia kuntarakenteeseen että

palvelurakenteeseen. On määriteltävä minkä kokoisissa

yksiköissä mikäkin palvelu on viisasta tuottaa. Se ei

välttämättä tarkoita kuntaliitoksia, mutta yhteistyövel-

voitetta kuitenkin. Terveyden ja vanhustenhuollon jär-

jestämisessä julkinen sektori on jatkossakin pääroolissa,

mutta yksityinen palvelutarjonta voi osaltaan täyden-

tää ja purkaa ruuhkia. Töitä terveydenhuollon alalla

riittää kaikille, sillä työt lisääntyvät nopeasti.

Kunta-ja palvelurakennehankkeen myötä on pidetty

tuhansia kokouksia, satoja seminaareja ja tehty kymme-

niä tutkimuksia. Silti kaiken tämän jälkeen ja ongelmat

tunnustaen, kaikki on hallituksen pöydällä täysin leväl-

lään. Ratkaisun viipyminen ei enää vie uskottavuutta

vain punamultahallitukselta, vaikka sen saamattomuu-

desta viivytys johtuukin, vaan koko poliittiselta järjes-

telmältä. Tälläistä massiivista valmisteluprosessia ei voi

lopettaa päätymättä mihinkään.

Kaikkein ongelmallisin tilanne on kunnissa toimivil-

le virka- ja luottamusmiehille, joiden pitäisi suunnitel-

la ensi vuoden budjettia ja taloutta eteenpäin,sekä ra-

kentaa uusia toimintamalleja. Nyt tämä kaikki kehitys-

työ on jumissa ja tilalla on vain epävarmuus tulevai-

suudesta. Viime kädessä tästä epävarmuudesta ja saa-

mattomuudesta kärsivät kaikki suomalaiset, joiden pal-

velujen turvaamiseksi muutokset ovat välttämättömiä.

Hallituksen on viimeistään nyt tajuttava, että päätök-

siä on tehtävä tai sitten on aika heittää oma pyyhe ke-

hään.

Arto Satonen

Kuntapolitiikassa

on ratkaisujen aika

Yhteistoimintalain vel-

voitteiden ulottamiselle

20 henkilön yrityksiin ei

löydy asiaperusteita. Pie-

net yritykset eivät ole ol-

leet irtisanomassa henki-

löstöään, vaan työllisyy-

den koheneminen on ol-

lut seurausta juuri näiden

yritysten myönteisistä

työllistämispäätöksistä,

Suomen Yrittäjien toimi-

tusjohtaja Jussi Järventa-

us toteaa.

- Ei ole myöskään osoi-

tettu, että pienissä yrityksissä

esim. tiedonkulku tai työn-

tekijöiden vaikuttamismah-

dollisuudet olisivat sellaisel-

la tasolla, että asiaan olisi

puututtava työnantajavel-

voitteita lisäämällä. Päinvas-

toin mitä pienemmistä yri-

tyksistä on kyse, sen parem-

min henkilöstö on tietoinen

yrityksen asioista ja tulevista

suunnitelmista.

Pyrkimys työnantajavel-

voitteiden tuntuvaan kasvat-

tamiseen 20 työntekijän yri-

tyksissä merkitsee lisäkus-

tannuksia, mikä ei voi olla

vaikuttamatta kielteisesti

erityisesti rajan alapuolella

olevien yritysten kasvuha-

lukkuuteen ja työllistämi-

seen, Järventaus sanoo.Yrit-

täjille syntyy aiheellinen

epäilys siitä, että kysymyk-

sessä on päänavaus sovel-

tamisen laajentamiselle yhä

pienempiin yrityksiin.

-YT-lain ulottaminen ny-

kyistä pienempiin yrityksiin

johtuu ammattiyhdistysliik-

keen järjestöllisistä tavoit-

teista. Esim. SAK:n järjes-

tötutkimuksessa todetaan,

että luottamusmiehiä on sel-

västi harvemmin työpaikoil-

la, joita YT-laki ei koske.

Suomen Yrittäjät:

Työpaikoilla olevilla am-

mattiliiton luottamusmiehil-

lä taas on merkittävä vaiku-

tus liittojen jäsenhankinnas-

sa.

Järventauksen mukaan

yhteistoimintalaki vaikeut-

taisi ehdotetussa muodos-

saan myös alihankinnan

käyttämistä, kun yrityksen

pitäisi vuodeksi eteenpäin

tietää, koska ja missä tehtä-

vissä tullaan käyttämään ul-

kopuolista alihankintaa.

- Tämä on käytännön elä-

mälle täysin mahdoton vaa-

timus eikä tämänsisältöistä

velvoitetta varmastikaan ky-

ettäisi noudattamaan.

Toimitusjohtaja Jussi Jär-

ventaus pitää valitettavana,

että elinkeinoelämän etuta-

hot eivät voineet olla yksi-

mielisiä siitä, että pienten

yritysten työnantajavelvoit-

teita ei pitäisi enää lisätä.

Vaikka YT-lain uudistami-

sessa lain selkeys ja yhteis-

toiminnanmenettelymuodot

joissakin kohdin saattaisivat

parantua, kokonaisuutena

yritysten työnantajavelvoit-

teet kasvaisivat.

- Työttömyys on edelleen

korkealla tasolla. Siksi työ-

lainsäädännössä pitäisi pi-

kemminkin liikkua toiseen

suuntaan, eli helpottaa työl-

listämistä, eikä tiukentaa

velvoitteita.

Järventaus huomauttaa,

että yt-lakikomitea oli lain

soveltamisalan laajentamis-

asiassa riitainen, joten lopul-

linen ratkaisu jää hallituk-

sen tehtäväksi. Yrittäjät toi-

vovat hallituksen huomioi-

van soveltamisalan laajen-

tamisen kielteiset vaikutuk-

set pienempien yritysten

työllistämiskyvylle, Järven-

taus sanoo.

YT-lain laajennus

vaikeuttaa

työllistämistä

Hämeenkyrön kunnan-

valtuusto päätti maanan-

taina, että kunnassa jär-

jestetään marraskuussa

neuvoa-antava kansanää-

nestys siitä, rakennetaan-

ko kuntaan jätteenpoltto-

laitos.

Valtuuston päätös oli yk-

simielinen.

Polttolaitoksesta

neuvoa-antavat

Hämeenkyrössä

- Vapo suunnittelee jät-

teenpolttolaitosta Hämeen-

kyröön. Asiasta on noussut

vilkas keskustelu, jossa

mielipiteet ovat jakautuneet

kahteen vastakkaiseen lei-

riin.

Vaatimus kansanäänes-

tyksestä esitettiin aloittees-

sa, jonka allekirjoittajina oli

800 hämeenkyröläistä.

Pirkanmaan sairaanhoi-

topiirin jaMehiläisen omis-

taman MediPiko Oy:n toi-

minta lopetetaan.

Vuonna 2003 allekirjoite-

tun aiesopimuksen pohjalta

perustetunMediPikon tavoit-

teeksi asetettiin uudenlaisen

palvelutarjonnan tuottaminen

vakuutusyhtiöille. Osapuolet

ovat kuitenkin yksimielises-

MediPiko

ei käynnisty

Kangasalla

ti todenneet, että kysyntä ei

ole lähtenyt kehittymään

odotetulla tavalla, ja tällä het-

kellä ei ole edellytyksiä Me-

diPikon toiminnan jatkami-

selle.

Suunniteltua toimintaa

varten MediPiko oli varan-

nut tiloja Pikonlinnan sairaa-

lasta Kangasalalta. MediPi-

kon toiminnan lopettamisen

yhteydessä myös nämä tilat,

700 neliötä, vapautuvat, ja

kiinteistön omistajana Pir-

kanmaan sairaanhoitopiiri

voi ryhtyä hakemaan tiloille

uutta käyttötarkoitusta.

MediPikon lopettamisel-

la ei ole henkilöstövaikutuk-

sia, koska sillä ei ollut vielä

henkilökuntaa.

Asuntolainojen kysyntä

Huittisten Säästöpankin toi-

mialueella Kokemäenjoki-

laaksossaVammalasta Poriin

on jatkunut vilkkaana jo pa-

rin kolmen vuoden ajan. Al-

hainen korkotaso ja ihmis-

ten luottamus tulevaisuuteen

ovat houkutelleet investoi-

maan omaan kotiin, sanoo

pankinjohtaja Aulis Martti-

la.

Hän toteaa, että monet ta-

louden päättäjät, viimeksi Suo-

men Pankin pääjohtaja Erkki

Liikanen, ovat varoittaneet

asuntorahoitukseen ja ylisuu-

riin lainoihin liittyvistä riskeis-

Asuntolainojen kysyntä Huittisten

Säästöpankissa jatkuu vilkkaana

tä. - Ja ihan aiheesta, sanoo

Marttila. - Riski ei niinkään

kohdistu pankkeihin, koska

asunto on pankille lähtökoh-

taisesti turvallinen vakuus.

Asuntovelallisella riski saattaa

olla merkittävän suuri, jos han-

ke on ollut ylimitoitettu ja luo-

ton hoitokyky on alun alkaen

laskettu äärirajoille. Korkota-

son noustessa hoitokyky saat-

taa joutua liian kovalle koe-

tukselle. Liian tiukalle lasket-

tu hoitokyky ei muutoinkaan

kestä vastoinkäymisiä.

Kaikesta huolimatta oman

asunnon hankinta on järkevä

ratkaisu, kunhan jalat on pi-

detty maassa ja lainojen hoi-

Säästöpankin kevään asuntokampanjan arvonnassa taulutelevision voitti Maarit Vainio-

mäki Huittisista. Pankin edustajana palkinnon luovutti pankinjohtaja Aulis Marttila.

to-ohjelma on mitoitettu per-

heen maksukyvyn mukaan.

Elämän on oltava muutakin

kuin asuntolainan maksamis-

ta. Säästöpankin lainaratkaisut

joustavat elämäntilanteen mu-

kaan, sanoo Marttila. - Riskeil-

täkin on mahdollista suojau-

tua. Ottamalla osa lainasta kiin-

teäkorkoisena suojaudutaan

korkotason muutoksilta. Yhä

useampi ottaa myös vakuutuk-

sen mahdollisen työttömyyden

tai sairastumisen varalta.

Marttilan mukaan Säästö-

pankki pyrkii jokaisessa luot-

toneuvottelussa kestävään rat-

kaisuun, joka varmistaa turval-

lisen tulevaisuuden.

Pirkanmaan liitonmaakun-

tahallitus esittää, ettäTampe-

reen yliopistoon perustetaan

hallintokorkeakoulu varmista-

maan maamme korkeatasoi-

nen hallintokoulutus ja siihen

liittyvä tieteellinen tutkimus

myös tulevaisuudessa.

Opetusministeriö on kehotta-

nut ylimmän tason koulutuksesta

ja tutkimuksesta vastaavia yli-

opistoja profiloitumaan, määrit-

telemään vahvuusalueensa sekä

parantamaan tuottavuutta, toi-

minnan laatua ja vaikuttavuut-

ta. Niiden tulee globaalilla kil-

pailuareenalla olla riittävän suu-

ria ja erikoistuneita.

Globalisoituminen ja euroop-

palaisen yhteistyön syvenemi-

nen sekä kansalliset muutospai-

neemme asettavat uusia ja suu-

ria vaatimuksia myös julkiselle

hallinnollemme ja sen uudista-

miselle. Julkisen hallinnon on

Hallintokorkeakoulu

Tampereen yliopistoon

entistä haastavampaa luoda edel-

lytyksiä yhteiskunnan ja talou-

den toiminnalle.

Käsitykset toimivasta demo-

kratiasta ja hyvästä hallinnosta

kehittyvät. Julkisen ja yksityi-

sen sektorin yhteistyö tiivistyy

muiden muassa Public Private

Partnership -mallin yleistymisen

myötä. Kilpailu edistää erikois-

tumista ja samalla myös pakot-

taa siihen. Muutokset toiminta-

ympäristössä ovat syvällisiä ja

vaikuttavat laajasti yhteiskunnan

eri sektoreilla, myös hallinnos-

sa. Hallinnon täytyy kehittyä

kyetäkseen reagoimaan toimin-

taympäristönmuutoksiin ja voi-

dakseen osallistua muutoksen

johtamiseen.

Tämä asettaa uusia osaamis-

vaatimuksia erityisesti hallinnon

johtotehtävissä toimiville ja si-

ten luonnollisesti myös virka-

miesten ja asiantuntijoiden kou-

lutukselle ja valmennukselle.

Haasteet liittyvät erityisesti

toimintatapojen uudistamiseen ja

monipuolistamiseen tuottavuu-

den parantamiseksi, organisaa-

tioiden yhteistyöhön ja erikois-

tumiseen, päätösten valmiste-

luun, demokraattiseen ohjauk-

seen, strategiseen johtamiseen ja

kansainväliseen yhteistyöhön.

Varsinkin Euroopan yhteisöön

integroituminen synnyttää mo-

nia vaatimuksia, joskin myös

mahdollisuuksia.

Vuoden 1960 syksyllä Hel-

singistä Tampereelle siirtyneen

Yhteiskunnallisen korkeakoulun

tehtävänä oli valmistaa amma-

tillisesti päteviä virkamiehiä ja

asiantuntijoita teollistuvaa yh-

teiskuntaa varten. Se koulutti

maahan erityisesti kunnallishal-

linnon, mutta yleisemminkin

hallinnon ammattilaisia, sosiaa-

lityöntekijöitä ja toimittajia. Suo-

men luotettava hallinto ja tiedo-

tusvälineet saavat kiittää erin-

omaisestamaineestaan osinYh-

teiskunnallista korkeakoulua,

jossa toimintakulttuurin myön-

teinen kuva ja osaamisen perus-

teet on luotu. Tampereen yliopis-

to on sittemmin jatkanut tätä

perinnettä.

Tuore Alara-lehti 2/

2006 kertoo, että järvi-

kaloissa on edelleen

Tshernobyl-laskeumasta

peräisin olevaa radioak-

tiivista cesiumia. Cesium-

pitoisuudet vaihtelevat

paljon riippuen erityisesti

laskeuma-alueesta ja voi-

vat paikoitellen olla mel-

ko korkeita.

20 vuotta Tshernobylin

onnettomuuden jälkeen pit-

käikäisistä radioaktiivisista

aineista säteilyaltistuksen

kannalta merkittävin on ce-

Tshernobyl tuntuu

yhä järvikaloissa

sium-137. Pohjois-Suomeen ja

osiin Itä-Suomea laskeumaa

tuli vähän. Muussa osassa maa-

ta on eniten laskeumaa sellai-

silla alueilla, joilla satoi radio-

aktiivisen ilmavirtauksen kul-

kiessa ylitse.

Cesiumpitoisuudet vaihtele-

vat paljon laskeumaltaan sa-

manlaisillakin alueilla. Kalo-

jen cesiumpitoisuuksien vaih-

telua lisäävät esimerkiksi jär-

vien ravinnetilanne, veden vir-

tausnopeus sekä viipymä jär-

vissä. Joidenkin kalojen, var-

sinkin haukien ja isojen ahven-

ten pitoisuudet voivat paljon

laskeumaa saaneilla alueilla

olla tuhansia becquerelejä ki-

lossa. Toisaalta samoilta alu-

eilta saatavien kalojen cesium-

pitoisuudet voivat olla vain pa-

rikymmentä becquereliä kilos-

sa.

Suomalaiset saavat kaikis-

ta lähteistä yhteensä keskimää-

rin neljän millisievertin sätei-

lyannoksen vuodessa. Keski-

määräisestä ruuan cesiumista

aiheutuva annos on noin 0,01

millisievertiä eli selvästi alle

prosentin vuotuisesta koko-

naisannoksesta.

Ruuasta aiheutuva annos

voi olla monikymmenkertai-

nen, jos käyttää ravinnoksi run-

saasti luonnontuotteita paljon

laskeumaa saaneilta alueilta.

Elintarvikevirasto antoi

vuonna 2004 kalansyöntisuosi-

tuksen, jossa otetaan huomioon

muiden haitallisten aineiden li-

säksi myös cesium-137. Kun

noudattaa suosituksessa annet-

tuja ohjeita, voi samalla vähen-

tää myös säteilyaltistusta.

Kalaa suositellaan syötä-

väksi sen terveellisten vaiku-

tusten vuoksi ainakin kaksi

kertaa viikossa eri kalalajeja

vaihdellen. Poiketen tästä

yleissuosituksesta lapset, nuo-

ret ja hedelmällisessä iässä ole-

vat voivat syödä haukea 1-2

kertaa kuukaudessa.

Euroopan unionin komissio

on kiinnittänyt huomiota Tsher-

nobylin onnettomuuden aihe-

uttamaan pitkäaikaiseen saas-

tumistilanteeseen. EU:n alueel-

le tuotavien elintarvikkeiden

cesiumin pitoisuusraja on 600

becquereliä kiloa kohden. Ko-

missio on suositellut, että pi-

toisuusrajaa sovelletaan myös

EU:n alueella myytäviin

luonnosta saataviin elintar-

vikkeisiin. Koska tieto

luonnosta saatavien elintar-

vikkeiden cesiumpitoisuuk-

sista heikkenee vähitellen,

komissio kehottaa jäsen-

maita kertomaan asiasta

kansalaisille.

Enimmäisrajan 600 bec-

quereliä kilossa ylityksiä

Suomesta löytyy lähinnä

sisävesien petokaloista ja

joistakin sienilajeista paljon

laskeumaa saaneilla alueil-

la. Satunnaisesti rajan ylit-

täviä pitoisuuksia on myös

riistassa ja harvoin joissa-

kin metsämarjoissa. Kaikis-

sa viljellyissä maatalous- ja

puutarhatuotteissa cesium-

pitoisuudet ovat pieniä

myös eniten laskeumaa saa-

neilla alueilla.

Page 8 - Alueviesti_26_2006