Page 13 - Alueviesti_26

Keskiviikko kesäkuun 28. 2006

13

Matti Ahvonen, Viipurin

läänin Pyhäjärven poikia, on

tehnyt monta matkaa syn-

nyinpitäjäänsä ja tutustunut

myös kotitalonsa nykyisiin

asukkaisiin. Ahvonen on

myös ollut mukana kolmissa

talkoissa, joista ensimmäisis-

sä pystytettiin muistomerkki

sankarivainajille kotikirkon

hautausmaalle. Kivipaasi on

Ahvosen suunnitelma.

Ahvonen oli mukana myös

lahjoitusmaatalonpoikienmuis-

tomerkin kunnostuksessa kak-

sikin eri kertaa. Hän suunnitte-

li muistomerkin kattorakenteet

ja huittislainen Yrjö Inkinen

katolle tulleen lyhdyn. Reliefin

on tehty entisen mallin mukaan

Valutyö Autio Oy:n Ruoveden

valimossa.

- Isäni oli rakentamassa lah-

joitusmaatalonpoikien muisto-

merkkiä, joka paljastettiin vuon-

na 1936. - Juhlassa oli läsnä

noin 2 000 henkeä. Patsaan oli

suunnitellutAarno Karimo, ker-

too Ahvonen.

Merkistä kertoo Pyhäjärven

historia näin: Jälkipolvi on sen

pystyttämällä tahtonut osoittaa

kiitollisuuttaan ja kunnoitusta

esivanhempiansa kohtaan hei-

dän hellittämättömästä taistelus-

taan kotiensa, omaistensa ja oi-

keuksiensa puolesta. - Tämä

muistomerkki puhuu Pyhäjär-

ven asukkaiden kärsimyksistä

ja nöyryytyksistä, mutta samalla

heidän hellittömästä, masentu-

mattomasta sisustaan.

Talonpojat saivat takaisin

maansa, siitä merkki kertoo,

jotka vuonna 1721 luovutettiin

keisarillisella lahjakirjalla ve-

näläisille ylimyksille, sotapääl-

liköille ja virkamiehille Karja-

lan kannaksella.

Pyhäjärven suurimman kan-

tatilan, Taubilan, 3 500 heh-

taarin maat pysyivät paroni

Andreas Fredericksin suvulla

vuoteen 1918. Sitten sen osti

kauppaneuvos Karl Fazer 7

Pyhäjärvi vetää

vuosikymmenten

jälkeenkin

miljoonalla silloisella markal-

la.

Vieraanvaraisuus yllättää

- Nykyiset asukkaat ovat ol-

leet meille ystävällisiä ja vie-

raanvaraisia. - Olemmekin

usein ihmetelleet tätä. Jos tääl-

lä pihaan tulisi kymmenkunta

henkeä odottamatta, kohtelu ei

mahtaisi olla yhtä ystävällistä,

kertoo Ahvonen.

Maisemat ovat muuttuneet

Hassinmäellä Kiimajärven ran-

nalla olennaisesti. Pellot ovat

puskittuneet niin, ettei kotoa

enää näy Kiimajärvi kuten en-

nen.

- Maisemaa ei tunne enti-

sekseen.

Ahvonen on tutustunut muu-

tamiin muihinkin nykyisiin py-

häjärveläisiin, mm. pietarilai-

seen taidemaalariin Mark Kre-

meriin, jolta hän on ostanut

kymmenen taulua.

Hassinmäki onAhvosen ko-

tikylän nimi. - Ennen sotaa siel-

lä oli vain yhdeksän taloa, nyt

niitä on tuplaten. Kylässä asuu

talvisin vain yksi mies. Kaikki

muut rakennukset ovat kesä-

viettopaikkoja, datsoja, joissa

asuu taiteilijoita ja pietarilaisia

näyttelijöitä.

Tämänkertainen matka, ke-

säkuussa tehty, oli MattiAhvo-

sen kuudestoista matka sodan

jälkeen Pyhäjärvelle.

- Ensimmäisen matkan tein

1985, ja se oli sellainen salai-

nen matka. Vapaasti Pyhäjär-

velle pääsi vasta vuonna 1990.

Ahvosen kotitilan, Mäkelän,

uudet asukkaat olivat mies, vai-

mo ja nuori poika. Mies on nyt

kuollut. Miehen vanhemmat

olivat tulleet taloon 1946 kun

me jouduimme lähtemään

1944.

- Meidät toivoteltiin terve-

tulleiksi. Meillä oli tulkki, jo-

ten juttuun tultiin. Aina sen jäl-

keen meidät on aina otettu ys-

tävällisesti matkaan.

OsaAhvosen kodin vanhasta

kalustuksesta oli vielä jäljellä,

mm. sänky jossa Ahvonen oli

lapsena nukkunut. Rakennuk-

sista on purettu vain navetta,

kuten kaikista muistakin kylän

taloista.

Kotikaivon vesi maistui yhtä

raikkaalta kuin lapsena, kertoo

Matti, joka on syntynyt vuon-

na 1930. - Ensimmäiselle evak-

komatkalle minä lähdin yhdek-

sänvuotiaana talvisodan aikaan

ja sitten 14-vuotiaana jatko-

sodan loppuvaiheissa kesällä -

44. Tuon ikäisenä muistoihin

piirtyneet maisemat ovat yhä

hyvässä tallessa.

Ensimmäiset matkat, ne sa-

laa tehdyt, olivat seuramatkoja

silloiseen Leningradiin, josta

sitten keinoteltiin Pyhäjärvel-

le. - Emme joutuneet koskaan

vaikeuksiin, koska meillä oli

hyvät tulkit ja pukeuduimme-

kin niin, ettemme erottautuneet

paikallisesta väestöstä. Lening-

radista mentiin Kiviniemeen ja

siitä taksilla Hassinmäelle.

Viimeisen matka

kesäkuussa

- Tällä kesäkuun matkalla

meitä oli kymmenen hengen

seurue. Mukana oli Ahvosen

kolme tytärtä ja kaksi veljeä ja

heidän perheitään. Velipojat oli-

vat käyneet Pyhäjärvelä jo ai-

kaisempina vuosina.

- Olen jo kaksi kolme ker-

taa sanonut, että tämä oli nyt

viimeinen matka, mutta saa

nähdä. - Maisema on niin pal-

jon muuttunut ettei sitä taval-

laan tunne omakseen. Uutta

asutusta on tullut myös niin pal-

jon, että kotona käynti on me-

nettänyt merkityksensä.

Lastensa lopullisia kom-

mentteja Matti Ahvonen ei ole

kysellyt heidän ensi matkaltaan.

- Oli kuitenkin hienoa että he

saivat nähdä missä heidän juu-

rensa ovat.

Matti Ahvosen perhe sijoi-

tettiin jatkosodan loppuvaiheis-

sa Uuraisiin, keski-Suomeen, ja

sieltä tie vei Kullaalle keväällä

1945, sitten Kiikoisiin ja 1947

Keikyään, missä Ahvonen on

asunut jo yli 50 vuotta.

Erkki Petman

Sankaripatsas valmiina 11. 5. 1997 klo 17. Vasemmalta kuvassa Väinö Jaasalainen, Esko Pohjolainen, Heikki Kerttunen,

Aimo Lehikoinen, Matti Pärssinen, Aarne Eeva, Matti Pohjolainen, Vilho Kerttunen, Lauri Kaasalainen, Matti Ahvonen ja

Jorma Inkinen. Kuvan otti Risto Äikiä.

Veljekset tankkaamassa kotikaivolla vuonna 1991. 13 renkaan kaivossa vesi on säilynyt

kirkaana ja hyvänä.

Teehetki ilalla 17.7. 1997 Hassin talossa iloisen isäntäväen seurassa.

Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin kunnostustalkoot

heinäkuussa 1997.

Matti Ahvonen "kotonaan" nykyisen isäntäväen seurassa 26.7. 2002.

Tämä kuva on vuodelta 1985. Matti ja hänen kaverinsa tekivät luvattoman matkan

Kannakselle. Hassinmäellä pimeä taksi hyytyi. Moottori kuumeni, nesteet tulivat pihalle

ja veto loppui. Oli lähdettävä livohkaan ennenkuin viranomaiset huomaisivat luvattomat

vieraat.

Ahvosten kotitalo vuonna 1990.

Page 13 - Alueviesti_26_2006