Keskiviikko heinäkuun 12. 2006
20
Saspesta
Sastamalan perusturvakun-
tayhtymän toimintaa on viime
viikkoina arvosteltu paikallis-
lehdissä ja annettu hyvin ne-
gatiivinen kuva toiminnasta.
Kirjoitusten tiedot ovat osit-
tain vääriä tai puutteellisia.
Toiminta perustuu
perussopimukseen
Sastamalan perusturvakun-
tayhtymän toiminta perustuu
vuonna 2004 Kiikoisten, La-
vian, Mouhijärven, Suodennie-
men, Vammalan ja Äetsän kun-
nanvaltuustojen hyväksymään
perussopimukseen. Perussopi-
mukseen liittyy myös tausta-
muistio. Nämä molemmat asia-
kirjat ovat luettavissa Sastama-
lan perusturvakuntayhtymän
nettisivuilla;
/
Sastamalan perusturvahanke.
Perussopimukseen on kirjat-
tu mm.: ”Jokainen jäsenkunta
vastaa asukkailleen tilaamien-
sa palvelujen todellisista oma-
kustannushintaisista kustan-
nuksista. Maksuosuudet käyt-
tömenoihin perustuvat kunta-
kohtaiseen kustannuslasken-
taan. Kustannukset jaetaan tar-
vittaessa toimipaikkakohtaises-
ti. Jäsenkunnan osuus yhteises-
ti käytetyn toimipaikan kustan-
nuksiin määräytyy käytön suh-
teessa.” Taustamuistioon on
kirjattu mm.: ” Perussopimuk-
sessa määritellään, minkä pal-
velujen järjestämisen kunnat
antavat kuntayhtymän hoidet-
taviksi. Kuntayhtymän järke-
vä palvelujen tuottaminen ja
vakaa henkilöstöpolitiikka
edellyttävät tehtäväksi antami-
selta pitkäjänteisyyttä. Periaat-
teena on kunnan oma päätök-
senteko ja kuntakohtainen ai-
heuttamisperiaatteen mukai-
nen, todellisiin omakustannus-
hintoihin perustuva kustannus-
vastuu palvelusopimuksesta
kuntayhtymän kanssa. Kunta
täsmentää itse alueellaan tuo-
tettavat lähipalvelut ja vastaa
niistä kuntakohtaisen kustan-
nusvastuun periaatteella. Peri-
aatteena on, että jäsenkunta voi
mahdollisimman pitkälle itse
määritellä asukkailleen tuotet-
tavat palvelut. Jos jäsenkunta
päätyy palvelusopimuksessa
säilyttämään tiheän palvelupis-
teverkon, tulee sen itse vasta-
ta verkon kustannuksista.”
Palveluista sovitaan
palvelusopimuksella
Sastamalan perusturvakun-
tayhtymän tuottamat palvelut
jäsenkuntien asukkaille mää-
ritellään vuosittain palveluso-
pimuksessa, jonka kukin jäsen-
kunta hyväksyy valtuustos-
saan. Perussopimuksen tausta-
muistiossa todetaan palveluso-
pimuksesta: ”Palvelusopimuk-
sissa täsmennetään palvelut ja
kuntien kustannusosuudet. Jär-
jestelyt onnistuvat parhaalla
mahdollisella tavalla, toimivas-
ti ja taloudellisesti, kun lähtö-
kohtana on kuntien tahto yh-
teistyössä järjestää palvelut
asukkailleen. Jäsenkunnissa
veroprosentti, erikoissairaan-
hoidon tilaus, perusturvan pal-
velusopimus ja talousarvio
Yleisön osasto
ovat käsiteltävinä loppuvuon-
na yhtenäisen kokonaisuuden
muodostavana aineistona.”
Palvelusopimus vuodelle 2006
on luettavissa Sastamalan pe-
rusturvakuntayhtymän netti-
sivuilla;
sopimus.
Palvelusopimuksiin kirja-
taan vuosittain kunkin kunnan
osalta mm. tuotettavat palve-
lujen määrät ja niistä aiheutu-
vat kustannukset, jotka sisäl-
tävät esim. henkilöstökulut,
tarvikkeet, vuokrat, jne. Toi-
mintatiloista perusturvakun-
tayhtymä maksaa toimintatilo-
jen omistajille, esim. kunnille
vuokraa. Osan palveluista pe-
rusturvakuntayhtymä ostaa ul-
kopuolisilta palvelujen tuotta-
jilta eikä tuota niitä itse, esim.
laboratoriopalvelut. Palvelujen
määrät ovat arvioita, koska to-
dellista asukkaiden palvelujen
tarvetta ja käyttöä ei pysty tark-
kaan tietämään. Sastamalan
perusturvakuntayhtymä tekee
osavuosikatsauksen kaksi ker-
taa vuodessa; tammi-huhtikuun
ja tammi- elokuun tilanteesta
ja näiden perusteella tehdään
matemaattinen laskelma, jolla
pyritään ennustamaan koko
vuoden palvelujen käyttöä ja
kustannuksia kunnittain. On
kuitenkin huomioitava, että
kysymys on ennusteesta eikä
lukuja tulee lukea absoluutti-
sina.
Palveluiden
rahoitus
Kunnat ovat säädöksin vel-
voitettuja tuottamaan tietyt
palvelut asukkailleen ja kun-
nat vastaavat myös näiden pal-
velujen kustannuksista. Sosi-
aali- ja terveysministeriön kun-
tatiedotteessa 14/2005 tode-
taan, että ”kunnan on mitoi-
tettava määrärahat sen tarpeen
mukaan, joka kunnan tiedossa
jo etukäteen on. Palveluiden
saatavuuden perusteena pitää
olla potilaan terveydentilan
edellyttämä, lääketieteellises-
ti tai hammaslääketieteellises-
ti perusteltu hoidon tarve.”
Perusturvakuntayhtymän ja
erikoissairaanhoidon menoja
esim. tulisi katsoa kokonaisuu-
tena, jolloin pystytään hahmot-
tamaan paremmin näiden pal-
velujen käytön ja kustannus-
ten muutokset. Kun esim. sai-
raanhoitopiiri palauttaa kunnil-
le rahaa, jota on peritty ennus-
tetun käytön mukaan ja todel-
liset kustannukset ovat olleet
pienemmät, voi se hyvin joh-
tua siitä, että perusterveyden-
huolto on toiminut hyvin eli
pystynyt paremmin ja enem-
män hoitamaan asukkaita ja
kustannuksia sen vuoksi ker-
tyy oletettua enemmän perus-
terveydenhuoltoon.
Sastamalan perusturvakun-
tayhtymän jäsenkuntien alueel-
la perusturvan kustannuksia
nostaa vuosittain normaalin
kustannuskehityksen lisäksi
eniten ikääntyvä väestö, jonka
palvelutarve on suurempi kuin
nuoremmilla asukkailla. Näin
tapahtuu suurimmassa osassa
Suomen kunnista. Valtakunnal-
lisissa selvityksissä on todet-
tu, että väestörakenteen muu-
tos selittää menojen kasvusta
62% vanhustenhuollossa, 20 %
perusterveydenhuollossa ja 18
% erikoissairaanhoidossa. Van-
hustenhuollon menojen kasvu
johtuu pääosin väestön ikään-
tymisestä ja terveydenhuol-
lon menojen kasvu pääosin
muista tekijöistä, kuten muu-
Lapsuutenne oli jo sotaa,
puutetta ja lamaa.
Nuoria olitte kaikin,
loppui aika leikin.
Kävi käsky teitä tarvitaan,
nyt avuksi isäinmaan.
Monenlaista pelkoakin,
tuntea saatoitte silloin.
Kuinka meidän käy, miten?!
Vanhemmat, sisaret ja koti.
Maan itsenäisyydestä on huoli,
ja vastuuntunto oli myös suuri.
Voitti - omankin kuoleman pelon.
Jälkeen jäisi tieto –
Vapauden ja turvatun elon.
Myös vainolainen tekisi viime teon.
Veteraaneille, teille kunniaa
Susse Jalo
Huitti-
sista on suorittanut va-
raosamyyjän ammatti-
tutkinnon 19.6.2006.
Ka sva t us t i e t een
maisteri
Mari Lahti
Huittisista on valmis-
tunut luokanopettajak-
si 24.5. Turun yliopis-
ton alaisesta Rauman
opettajankoulutuslai-
toksesta.
Valmistuneita
toksista sairastavuudessa ja
hoitokäytännöissä sekä uusien
hoitomenetelmien käyttöön-
otosta ja palvelujen tarjonnan
kasvusta. Osa Sastamalan pe-
rusturvakuntayhtymän alueen
kunnista on sairastavuudessa
Suomen kärkipäässä.
Oikeaa tietoa Saspesta
Toistuva perusteeton ja vir-
heellisiä tietoja sisältävä ne-
gatiivinen kirjoittelu Saspen
toiminnasta ei voi olla vaikut-
tamatta henkilökunnan työmo-
tivaatioon ja uusien työnteki-
jöiden hakeutumiseen Saspen
palvelukseen sekä asukkaiden
ja muidenkin mielikuvaan Sa-
spen toiminnasta. Saspelaiset
haluavat tehdä parhaansa ja
yhdessä kuntien edustajien
kanssa kehittää laadukkaita ja
taloudellisia palveluja. Erityis-
tä kiitosta ei saspelaisista var-
maan kukaan odota, mutta ne-
gatiivisen mielikuvan antami-
nen virheellisten ja puutteel-
listen tietojen perusteella ei ole
oikeutettua. Tällainen kirjoit-
telu saattaa johtaa vielä suu-
rempaan henkilöstöpulaan ja
sen myötä palveluiden vähe-
nemiseen seudulla. Hyvät pe-
rusterveydenhuollon palvelut
taataan nyt ja tulevaisuudessa
vain asukkaiden, kuntapäättä-
jien ja Saspen työntekijöiden
yhteistyöllä.
Reijo Varheenmaa
talouspäällikkö,
vt. ky:n johtaja
Seppo Pentti
johtava ylilääkäri
Marja-Leena Parto-Koski
koti- ja laitospalveluiden
johtaja
Ei sinne kelvannut
ikämies harmaa pää.
Siellä hän vain jalkoihin jää.
Tarvittiin miehiä parhaassa iässä.
Tykit paukkui, kranaatit vonkui.
Elämän haluisia ystäviä – tuttuja,
viereltä kaatui ja sinnekin maatui.
Vaikka, olivatkin vasta nuorukaisia.
Ehkä ei palannut terveenä - kukaan,
moni ei koskaan, joka lähti mukaan.
Monesti teitä jopa pilkattiin,
Jopa päättäjien taholta - ylenkatsottiin.
Missä nyt, vapaan isänmaan merkit?
Päätäntävalta ja oma raha.
Ainoan elämänne uhrasitte
- vapaudelle kaikki.
Raine Lehtinen
Jo seitsemättä kertaa
Huittinen on Vpl. Pyhä-
järveltä lähtöisin olevien
karjalaisten, heidän jälke-
läistensä, sukulaistensa ja
ystäviensä juhlapaikka-
kuntana. Vpl. Pyhäjärvi-
Säätiön ohella käytännön
juhlajärjestelyistä vastaa
Huittisten Karjalaseura
puheenjohtajansa Reino
Äikiän johdolla.
Juhlapaikkoina
ovat
Huittisten kirkko ja Kunin-
kaisten kulttuuri- ja koulu-
tuskeskuksen Risto Ryti-
sali. Juhlat alkavat lauan-
taina kello 13.00-16.00
kulttuurikeskuksen Forse-
lius salissa sukuseminaaril-
la ”Kuka sie uot”.
Seminaarissa lyhyiden
alustusten pohjalta tarkas-
tellaan yleensä sukututki-
muksen nykyvaihetta ja ai-
van erityisesti eräitä pyhä-
järveläisiä sukuja. Muisto-
jen ilta alkaa kello 17.00
Huittisten kirkossa, jossa
lyhyiden puheiden lomas-
sa kuullaan lausuntaa ja
useita musiikki- ja lauluesi-
tyksiä. Iltamat alkavat kel-
Pyhäjärveläiset
juhlilleen Huittisiin
lo 20.00 Kuninkaisten koulu-
tus- ja kulttuurikeskuksessa ja
ohjelmassa huittislaiset huu-
morintaitajat saavat varmasti
karjalaisyleisön nauramaan.
Toki ohjelmassa on runsaasti
Karjalan muisteluita ja ilta
päättyy tanssiaisiin. Sunnun-
tain juhlamessussa saarnaa py-
häjärveläiset sukujuuret omaa-
va huittislainen teologian mais-
teri Harri Kiiski rovasti Simo
Laitalan toimittaessa liturgian.
Ehtoollinen jaetaan kolmes-
sa eri paikassa, joista yksi on
Huittisten kirkon sivuseinämäl-
le sijoitetun entisen Vpl. Py-
häjärven kirkon alttaritaulun
edessä. Kunniakäynti Karja-
laan jääneiden vainajien muis-
tomerkillä ja sankarimuisto-
merkillä tapahtuu heti kirkon-
menon jälkeen. Puheen pitää
aluepalopäällikkö Pekka Leh-
tinen. Ruokailutauon jälkeen
päiväjuhla alkaa Risto Ryti-
salissa kello 14.00. Juhlassa
kuullaan muunmuassa kaupun-
gin tervehdys, musiikki- ja lau-
luohjelmaa. Juhlapuheen pitää
dosentti, erikoistutkija Tuomas
Forsberg. Hänen isänsä evak-
kokoti sijaitsee edelleen suvun
hallussa Huittisissa. Tuomas
Forsberg on erikoistunut
Euroopan turvallisuuteen ja
Suomen ulkopolitiikkaan.
Hän on toiminut ulkopoliit-
tisen instituutin johtajana
1998-2001 ja on tällä het-
kellä ulkopoliittisen insti-
tuutin erikoistutkija ja do-
sentti Helsingin ja Lapin
yliopistoissa. Forsberg on
hyvin perillä muunmuassa
siitä, mikä Karjalan tilan-
teessa on muuttunut ja hän
on käsitellyt näitä aiheita
useissa asiantuntijasemi-
naareissa luennoitsijana.
Juhlatoimikunta odottaa
kumpanakin päivänä juhliin
500 henkilöä. Vpl. Pyhäjär-
vijuhlissa on totuttu vuosit-
tain perinteisesti käymään
ja keskeisen sijaintinsa an-
siosta Huittisiin on helppo
tulla eri puolilta Suomea.
Viime sotien jälkeen Huit-
tisiin sijoittui 1200 karja-
laista, ja heistä noin 1000
Vpl. Pyhäjärveltä. Tänä päi-
vänä karjalaisuus kiinnos-
taa niitäkin, joiden sukujuu-
ret eivät johda luovutetulle
alueelle. Reino Äikiä tote-
aakin muunmuassa Huittis-
ten Karjalaseuran jäseninä
olevan runsaasti paikkakun-
nan alkuperäisväestöä. Vuo-
den 2007 juhlat ovat Tam-
pereella ja paikalliset juh-
latoimikunnan edustajat tu-
levat esittämään juhlakut-
sun sinne Huittisten juhli-
en yhteydessä.
Jos kaupungin vesiasioista
vastaavat virkamiehet olivat
havainneet Vammalan juoma-
vedessä jotakin, joka voi aihe-
uttaa sen ettei vettä voi sellai-
senaan juoda, niin miksi he ei-
vät heti tämän havaittuaan ot-
taneet yhteyttä paikallisiin elin-
tarvikealan kauppiaisiin niin
Miksi sana ei kulje yrittäjille?
että nämä olisivat voineet va-
rautua hankkimalla riittävästi
vettä kauppoihinsa.
Nyt yleisölle tiedotettiin vas-
ta muutama päivä sen jälkeen
kun häiriö oli havaittu. Vähit-
täiskaupassa esimerkiksi veden
toimitusaika tuottajalta kulut-
tajalle on vähintään kolme vuo-
rokautta. Asiakkaat pettyivät
kun vesi kaupoista loppui no-
peasti eikä uutta saatu kuin
kolmen päivän klututta.
Parempaa yhteistyöt toivo-
en
Otto Eronen
dipl. kauppias
Lavian Kisan järjestämä
MePoPaMa eli metsäpot-
kupallomaraton järjeste-
tään vuoden tauon jäl-
keen jälleen kerran. Kisa
on järjestyksessään kol-
mas. Nyt kisa järjestetään
ensimmäisen kerran pe-
rinteisellä Lavia-viikolla.
Tällä kertaa kisaan ko-
koonnutaan Lavian Huuh-
kajanvuoren lavalle ensi
keskiviikkona 19.7. kello
17. Siellä otetaan joukku-
eiden ilmoittautumisia vas-
taan ja pieni osallistumis-
maksu. Kisan kolme parasta
Laviassa taas metsäpolku-
potkupallomaraton
joukkuetta palkitaan tavarapal-
kinnoin. Maraton on joukkue-
kilpailu ja joukkueeseen kuu-
luu kolme kilpailijaa ja valvo-
ja. Vajaita joukkueita ei hyväk-
sytä kilpailuun. Tehtävänä on
kuljettaa jalkapallo lähtöpis-
teestä noin kolmen kilometrin
matka metsien kautta potkimal-
la maaliin.
Matkan varrella on rasteilla
tehtäviä, jotka joukkue tekee.
Joukkueita toivotaan yrityksis-
tä, yhdistyksistä, seuroista,
kyläkunnista, perheistä, kou-
luista yms. ympäri Satakuntaa
ja Pirkanmaata ja vaikka koko
maasta. Myös ulkomaalaiset
voivat osallistua kisaan.
Kolmihenkisen joukkueen
varustukseen pitää kuulua
normaalikokoinen jalkapal-
lo ja kompassi sekä hyvä-
jalkainen valvoja, joka ar-
votaan toisen joukkueen
valvojaksi kilpareitille. Val-
vojan tulee valvoa, ettei pal-
loa kuljeteta reitillä käsin
vaan potkimalla ja potkimi-
seen osallistuu koko jouk-
kue. Kompassi on suunnis-
tusta varten tarpeellinen,
kartat jaetaan ennen lähtöä
joukkueelle. Paikalla on
myös Lavian Kisan ylläpi-
tämä puffetti.
Perinteinen varaslähtö
Lavia-viikon tapahtumiin
on jälleen järjestettävä
beachvolleyturnaus ja
lentopallon pituuslyönti.
Tapahtuma alkaa ensi
lauantaina kello 10 Lavias-
Beachvolley-turnaus
varaslähtö Lavian viikkoon
sa Lavijärven uimarannalla.
Joukkueiden ilmoittautumiset
ja maksut paikan päällä. Kum-
massakin tapahtumassa on sar-
jat naisille ja miehille.
Lentopalloa pelataan kak-
simiehisin joukkuein ja sovel-
Alueviestin ilmoituksista löydät alueen parhaimmat
tarjoukset ja mukavimmat tapahtumat
Otamme suurennuslasin alle osan jostakin ilmoituksesta ja
Teidän tehtävänne on kertoa meille kenen ilmoituksesta
on kysymys. Oikein vastanneiden kesken arvomme
yllätyspalkinnon.
Tämän viikon ilmoittaja on:
Vastaajan nimi:
Osoite:
Lähetä vastauksesi viimeistään ilmestymisviikon
torstaina os. Alueviesti, PL 101, 38201 Vammala.
Huom! Mikäli haluat ilmoittaa Aluetorilla voit
lähettää kupongin täytettynä tämän mukana
samassa kuoressa samalla postimaksulla.
ALUEVIESTIÄ KANNATTAA LUKEA!
Viikon 27 ilmoitusten
tunnistamiskilpailussa
voitti:
Oikea vastaus: Kiviniitty.
Palkinto on noudettavissa
Kiviniityltä Vammalasta.
Anneli Kiviranta
Aarnontie 15, Vammala
RUOHON-
LEIKKURIT
Loput PIHA
KALUSTEET
a
• ÄETSÄ
itsenäinen yrittäjä kosmeto-
logi / jalkojen hoitaja, lau-
kuntekijä, musiikkileikkikou-
lun tuntiopettaja, liikunnan
ja terveystiedon opettaja
• MOUHIJÄRVI
iIlmastointihuoltomies, CNC-
koneistaja, myyjä (kauppa)
• VAMPULA
kahvilamyyjä, kirvesmies, lä-
hihoitaja, kokoonpanohit-
saaja, luokanopettajan mää-
räaikainen virka, luokan-
opettajan vuorotteluvapaa-
sijaisuus, eriopetustyönteki-
Avoimet työpaikat
jän sijaisuus, vanhustyönjohta-
jan määräaikainen virka
• HUITTINEN
perushoitaja, erityisohjaajan
määräaikainen virka, vartija,
grillimyyjä, ruiskuttaja, ranskan
kielen opettaja, oikeustieteen
opettaja, farmaseutti, auton-
asentaja, erityisluokanopettajan
sijaisuus, makkaranruiskuttaja,
yrittäjä, englannin ja ruotsin leh-
torin viransijaisuus, rakennus-
työntekijä, palveluohjaaja
• VAMMALA
rakennusinsinööri, kuorma-au-
tonkuljettaja, taksinkuljettaja, fy-
sioterapeutti, CNC-koneiden
käyttäjä-ohjelmoija (metalli),
betoni autonkuljettaja, me-
netelmäsuunnittelija/CAD-
CAM-ohjelmoija, siivooja,
psykologi, puheterapeutti,
fysioterapeutti, proviisori,
farmaseutteja, kielten tunti-
opettajia,
konehitsaaja,
maalauslinjan hoitaja, ko-
koonpanotyöntekijä, ilmoi-
tusmyyjä
• PUNKALAIDUN
peruskoulun luokanopettaja,
koneistaja, hoitajan toimi,
lehtori
letuilla beachvolleyn sään-
nöillä. Käytössä on kaksi
hiekkakenttää, joilla ottelut
viedään päivän aikana läpi.
Paikalle pyritään saamaan
myös puffetti. Järjestelyis-
tä vastaa Lavian Kisan pal-
loilujaosto.
1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28