Page 7 - Alueviesti_28_2006

Keskiviikko heinäkuun 12. 2006 7
HAUTAMUISTOMERKIT
PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY P
EIPOHJANKIVIVEISTÄMÖ
TEHDAS: Kokemäki
puh. 02-6317 500, 0440 317 530
www.peikivi.fi
Vammalan seudulla
Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042
Hautauspalvelut
• muistokivinäyttely
• kivisuunnittelu
• lisänimikaiverrukset
• ym. alan työt
Illon paikallisosaston
perustamisen aikaan ei
ollut vielä rukoushuonei-
ta, vaan aluksi kokoon-
nuttiin kodeissa hartaus-
hetkiin ja Raamatun tut-
kimiseen. Hartauskoko-
uksissa kaupattiin Hen-
gellisiä Sanomia ja kirjo-
ja.
Satavuotisjuhlassa Antti
Heikkilä kertoi osaston ja
rukoushuoneen historiasta.
-Kirkkoherrat eivät kovin
suopeasti suhtautuneet
evankelisiin, totesi Heikki-
lä. Bäckin tultua Tyrvään
kirkkoherraksi he toimivat
yhdessä Frans Hannulan
kanssa, kunnes papit erosi-
vat eri leireihin. Illossa al-
Evankeliumiyhdistyksen
Illon osasto 100-vuotias
koivat ovet sulkeutua evanke-
lisille. Esimerkiksi koulua ei
annettu äärievankelisia varten,
joita olivat Bäck ja Kurvinen.
Nokkalan tultua opettajaksi Il-
loon alettiin kylälle puuhata ru-
koushuonetta ja perustettiin ru-
koushuoneyhdistys. Nokkalan
ollessa puuhamiehenä. Ruko-
ushuone valmistui kesällä
1807.
Hengellinen kasvupaikka
Erikoisesti koko kylän yh-
teiseksi rukoushuone tuli, kun
siellä alettiin pitää jumalanpal-
veluksia joka toinen sunnun-
tai. Kurvisen pariskuntakin tuli
hevosella rukoushuoneelle. -
Alusta asti pidettiin lähetys- ja
evankeliumijuhlia sekä opin-
Päivä- ja perhekerhot tuovat uusia kävijöitä rukoushuoneelle. - Kerholaiset laulavat
Raija Seuralan johdolla.
Väkeä tuli juhlaan eri puolilta seurakuntaa. Tässä vieraita ainakin Ekojärven, Vammalan ja Lopenkulman osastoista.
Riikan päivänä 18.7. alka-
valla naistenviikolla viettää
nimipäiviään 32 naista Rii-
kasta Kirstiin ja Kristiinaan.
Viikko on samalla pyhimys-
ten, marttyyrien ja Raama-
tun henkilöiden viikko. Esi-
merkiksi nimi Leena pohjaa
Maria Magdaleenaan, Johan-
na Johannes Kastajaan ja
Saara Abrahamin vaimoon.
Naistenviikko alkoi muo-
toutua, kun keskiajalla vietet-
tiin kahden naispyhimyksen,
Pyhän Maria Magdalenan ja
Kristina-neitsyen, merkkipäi-
viä samalla viikolla. Vähitel-
len viikolle nimettiin myös
muita naisten päiviä: 1600-lu-
vulla Saara ja myöhemmin
Marketan päivä siirtyivät sa-
malle viikolle. Olga tuli 1868
Apollinaarin tilalle ja vuonna
1929 Fredrikin tilalle tulivat
Riika ja Rieti, jotka syrjäytti
vuonna 1950 Riikka.
Ruotsinkielisessä kalenteris-
sa Fredrikin päivä on säilynyt
ja naistenviikko on kuusipäi-
väinen.
Säät seurattuja
naistenviikolla
Naistenviikko oli entisai-
kaan sääsuhteiltaan erityisen
seurattu, sillä viikko ajoittuu
heinäntekoaikaan. Vanha kan-
sa väitti, että naistenviikko ei
mene ilman sadetta, sillä nai-
set ovat kovia itkemään. "Jos
ei milloinkaan muulloin kesällä
sada, niin kyllä akkain viikol-
la sataa". (Karttula) "Naisten
viikko on aina vetinen viikko".
(Kesälahti)
Kustaa Vilkunan mukaan
syy sateeseen laitettiin kunkin
nimipäivänviettäjän tiliin ja
syntyi kaikenlaisia sanalasku-
ja, esimerkiksi "Mataleena it-
köö mielellään" tai "Reeta pis-
sii pirahuttaa".
Keski- ja loppukesällä ele-
täänkin vuoden runsassateisim-
pia aikoja. Ilmatieteen laitok-
sen tilastojen mukaan täysin
poutaisia naistenviikkoja on
keskimäärin kerran 10 vuodes-
sa ja saman verran on naisten-
viikkoja, jolloin sataa kuutena
tai kaikkina seitsemänä päivä-
nä. Tyypillisintä on, että nais-
tenviikolla sataa kolmena tai
neljänä päivänä.
Riikka
Naistenviikon ensimmäinen
nimipäiväsankari on Riikka,
joka on lyhenne Fredrika-ni-
mestä. Heinäkuun 18. päivä on
vanhastaan omistettu pyhälle
Fredericukselle eli Fredrikille,
vuonna 838 marttyyrina kuol-
leelle Utrechtin piispalle.
Riikan kantanimi Fredrik on
läntisen kristikunnan suosi-
Naistenviikkoon
ajoittuu sateita
ja pyhimyksiä
tuimpia nimiä. Sen muunnel-
mia ovat esimerkiksi Friedrich,
Fritz, Federico ja Fred. Nimi
lienee lähtöisin muinaisesta
Intiasta ja sanskriitin kielestä.
Eurooppalaiselta sisällöltään
Fredrik viittaa muinaissaksan
Frithuriciin ja merkitsee rau-
hanruhtinasta, maallista hallit-
sijaa omalla alueellaan.
Saara, Sari, Sara,
Salla ja Salli
Saara on tuttu jo Vanhasta
testamentista. Saara oli patri-
arkka Abrahamin puoliso ja
poikansa kautta tavallaan koko
Israelin kansan äiti. Kun Saa-
ra vanhoilla päivillään kuuli
vielä synnyttävänsä pojan, hän
nauroi eikä ottanut aluksi Ju-
malan lupausta vakavasti.
Raamattu korostaa Saaran
kuuliaisuutta ja alamaisuutta
miehelleen. Uudessa testamen-
tissa häntä pidetään kaikkien
kristittyjen vaimojen esikuva-
na. Alunperin heprealainen
Saara-nimi merkitsee ruhtina-
tarta ja on nimenä yli 4000
vuotta vanha.
Marketta, Reeta, Maarit,
Maaret, Reetta ja
Margareeta
Nimet ovat johdannaisia
Margaretasta, joka tulee per-
sian kielestä kreikan välityk-
sellä ja tarkoittaa helmeä.
Vuonna 275 sai kristittyjen
vainoissaAntiokiassa surman-
sa Margareta-niminen neito.
Hänen elämänvaiheistaan ei
ole varmaa tietoa, mutta legen-
dojen mukaan hän taisteli lo-
hikäärmettä vastaan. Katolises-
sa maailmassa Margaretaa on
pidetty lapsensynnyttäjien suo-
jeluspyhimyksenä ja oli hyvin
kunnioitettu suosittu keskiajal-
la Euroopassa ja Suomessa.
Suomessa Marketta-nimisiä
henkilöitä on kuvattu jo kes-
kiaikaisissa kansanrunoissa.
Maret ja Maarit ovat lappalai-
sia nimilyhentymiä Marketas-
ta.
Johanna ja Hanna,
Jenni, Jenna, Jonna,
Hannele, Hanne ja
Joanna
Heprean sanasta hannah eli
armo on saatu kaksi etunimeä.
Ensimmäinen on Neitsyt Ma-
rian äidin nimi Anna ja toinen
on Hanna. Vuonna 1755 alma-
nakkaan otettu Johanna on sa-
maa alkuperää kuin Johannes,
eli Herra antaa armon. Johan-
nan ja Hannan muunnelmia
ovat heinäkuun 21. päivän
muut nimipäiväsankarit.
Uusi testamentti kertoo Jo-
hannan kuuluneen Jeesuksen
ystäväpiiriin. Hän oli ensim-
mäisiä, jotka pääsiäisaamuna
näkivät tyhjän haudan ja to-
distivat Jeesuksen ylösnou-
semuksesta. Jeesuksen lap-
suuskertomuksiin liittyy Han-
na-niminen naisprofeetta. Näh-
dessään 40 päivän ikäisen Jee-
sus-lapsen Jerusalemin temp-
pelissä Hanna "ylisti Jumalaa
ja puhui lapsesta kaikille, jot-
ka odottivat Jerusalemin lunas-
tusta" (Luuk.2:38).
Raamatun tunnetuin Han-
na lienee kuitenkin Israelin
suuren johtajan eli profeetta
Samuelin äiti, joka kärsi Saa-
ran tavoin pitkään lapsettom-
uudesta. Kun Samuel vihdoin
syntyi, antoi Hanna hänet lu-
pauksensa mukaisesti Herran
temppeliin.
Leena, Matleena,
Leeni ja Lenita
Heinäkuun 22. päivänä juh-
littavat nimet ovat muunnel-
mia Magdalenasta. Uuden tes-
tamentin mainitsema Maria
Magdalena oli kotoisin Mag-
dalan kalastajakylästä Genne-
saretin järven rannalta.
Kun Maria Magdalena koh-
tasi Jeesuksen, hänestä oli läh-
tenyt seitsemän pahaa henkeä.
Parannuttuaan hänestä tuli Jee-
suksen uskollinen oppilas.
Maria Magdalena seisoi ristin
juurella Jeesuksen kuollessa,
ja pääsiäisaamuna hän sai en-
simmäisenä varmuuden mes-
tarinsa ylösnousemuksesta.
Kirkollisessa perinteessä
Maria Magdalena on virheel-
lisesti samaistettu Jeesuksen
jalat voidelleeseen syntiseen
naiseen. Sen vuoksi hänet ku-
vataan usein voiteluastia kä-
dessä. Häntä pidetään lisäksi
katuvien naisten suojeluspyhi-
myksenä.
Oili ja Olga
Olga-nimi viittaa vuonna
969 kuolleeseen Venäjän suu-
riruhtinattareen. Suomessa hei-
näkuun 23. päivää alettiin viet-
tää vuonna 1839 kuolleen suu-
riruhtinatar Olga Feodorovnan
kunniaksi. Myöhemmin Olga
sai rinnalleen suomalaisemman
Oilin.
Vaikka Olga-nimi onkin tul-
lut Suomeen Venäjältä, sitä on
pidetty alkuaan pohjoismaise-
na nimenä. Sen on arveltu ole-
van muunnos Helgasta, mikä
puolestaan merkitsee pyhää ja
varottavaa.
Kristiina, Tiina, Kirsti,
Kirsi, Krista ja Kiia
Kristiina ja sen erilaiset
muunnokset, esimerkiksi Kris-
tine, Kitti, Kirsten, Christa,
Kerstin ja Stina ovat kristityn
maailman tavallisimpia etuni-
miä.
Nimi Christiane viittaa lati-
nan sanaan christianus eli kris-
titty. Latinaan sana tulee krei-
kan kielestä. Apostolien teois-
sa kerrotaan, että Antiokiassa
Jeesuksen opetuslapsista käy-
tettiin ensimmäisen kerran ni-
mitystä kristitty. Aluksi sana
lienee ollut pilkkanimi, mutta
kristityt omaksuivat sen kun-
nianimekseen.
Läntisen kristikunnan peri-
mätiedon mukaan Christina oli
Bolsenassa Rooman lähellä
elänyt marttyyri, joka sai sur-
mansa keisari Diocletianuksen
vainoissa noin vuonna 304.
Itäinen kristikunta on sen si-
jaan omistanut heinäkuun 24.
päivän isänsä vainoamalle Pa-
lestiinan Tyyrosta kotoisin ol-
leelle Kristiina-neitsytmarttyy-
rille. Kummankaan elämänvai-
heita ei tarkoin tunneta. On
mahdollista, että lännen ja idän
Christina on alun perin ollut
yksi ja sama henkilö.
topiirejä. Viime vuosikymme-
ninä alkoivat toimia päivä- ja
perhekerhot. Ne tuovat uusia
kävijöitä, erikoisesti lapsiper-
heitä rukoushuoneen toimin-
taan, kertoo osaston nykyinen
puheenjohtaja Leila Haunia.
Satavuotisjuhlat olivat sa-
malla Tyrvään (Vammalan) eri
osastojen yhteiset kesäjuhlat.
Siellä eri osastot toivat terveh-
dyksensä juhlaan. Vammalan
osaston terveiset toi Seppo
Laaksonen luovuttaen samal-
la juhlivalle osastolle toisten
osastojen yhteisenä lahjana
Hedbergin kirjan ”Elämän sa-
noja”. Teksti on 150 vuotta
vanha. Siitä Seppo luki muu-
tamia rohkaisun sanoja. ”Jos
uskosi on heikko ja murtunut,
pysy silti lähellä. Älä pakene
Jeesusta, hän ei sammuta
heikkoakaan liekkiä.”
Myös toisten osastojen
tervehdyksissä annettiin
rohkaisun sanoja. Kannel-
miehet lauloivat Siionin
kanteleen lauluja ja Kuk-
ka-Maaria Blomberg ilah-
dutti juhlakansaa viulunsoi-
tolla. Satakunnan piirin
kukkaset luovutti Timo
Vuorinen samalla muistut-
taen, että rukoushuone on
ylistyksen paikka.Auringon
noususta sen laskuun saak-
ka olkoon Herran nimi ylis-
tetty.
Reijo Arkkila mainitsi,
että Illo on ensimmäisiä
SLEY:n paikallisosastoja.
Hän muisteli eri vuosikym-
meniltä keskeisiä evanke-
lisia vaikuttajia: Immo
Kuusi oli Raamattupäivien
pitäjänä tunnettu, K.E. Sa-
lonen nuorisoliittojen pää-
sihteerinä oli varma sanan
julistaja, joka ei hyväksy-
nyt ”jos” -sanoja. Toivo
Salminen oli rohkea sana-
mies, Pentti Heikkilä julis-
ti selkeästi ja yksinkertai-
sesti Jumalan sanaa, niin
että kaikki voivat sen vas-
taan ottaa. Pastori Markus
Malmivaara juonsi juhlan.
Hän oli vakuuttunut siitä,
että evankelinen liike on ri-
kastuttanut Tyrvään seura-
kuntaa. - Meillä on Jeesuk-
sessa Kristuksessa kaikki
mitä tarvitsemme.
On tärkeää ettemme kiin-
ny tähän maailmaan, vaan
pidämme taivaan aina mie-
lessämme. Jos tuntuu, että
olen huono uskova josta ei
ole mihinkään, silloin on
kaksi vaihtoehtoa: joko tut-
kimme omaa sydäntämme.
Parempi vaihtoehto on ot-
taa Raamattu ja lukea sitä.
Uskoon ei ole oikotietä, se
syntyy vain Raamatun sa-
nasta, neuvoi Malmivaara.
Salli Ristevirta