Page 8 - Alueviesti_28

Keskiviikko heinäkuun 12. 2006

8

Hyppysiini osui toista-

miseen Vammalan Seudun

Osuuspankin Kasööri-ni-

minen asiakaslehti, jonka

etusivulla kehoitetaan:

”Tervetuloa uudistunee-

seen Osuuspankkiin!” Jul-

kaisusta palasi mieleeni

melko hyvin lähimain nel-

jänkymmenen vuoden ta-

kainen aika, jolloin Tyr-

vään Seudun Osuuskassa

SOK-laisen osuuskaupan

entiselle tontille rakennet-

tiin. Tulevan juttuni muis-

titietojen varmistajana käy-

tän kassan silloin jokaiseen

kotiin lähettämää ”Kassan-

talo esittäytyy” ryhmäris-

tisidettä, josta lainaan

muistelmalleni rungon.

- Osuuskassahan toimi

aika vaatimattomissa ti-

loissa ennemmin kuin se

muutettiin Kassantaloon.

Muistan tuonkin, kun toi-

mitusjohtaja Viljo Rönkkö

vanhoissa tiloissa laati vai-

molleni ja minulle kaup-

pakirjan sekä toivotti on-

nea päätöksellemme. Lä-

himain samoihin aikoihin

Osuuskassa uumoili pai-

kanvalintaa, joka myöhem-

min tapahtui ja oli oike-

aan osuva.

* * *

- Arkkitehti Reijo Mar-

tikaisen suunnitteleman lii-

ketalokokonaisuuden ra-

kentaminen aloitettiin yh-

delle kaupungin keskei-

simmistä paikoista. Hank-

keeseen paneuduttiin riva-

kasti, ja runsaan vuoden

kuluttua toimitalo valmis-

tui.

- Kassantaloon valmis-

tui aluksi parisenkymmen-

tä liike- ja toimistotilaa ja

lähes kaikki tulivat täyteen

vuoden 1969 alkupuolis-

kolla. Osuuskassalle tulleet

omat tilat olivat nekin hy-

vin suunnitellut sekä riit-

tävät ja sopivat tarpeisiin

nähden. Vammalan vero-

toimiston avauspäivä oli

1.2. 1969 uudessa ympä-

ristössä ja Osuuskassan

ovet avautuivat huhtikuun

8. päivänä 1969.

- Rakennustöiden toteut-

tamisessa rakennuttaja an-

toi etusijan paikkakunnan

omalle osaamiselle ja koko

ajan hommat eteni suun-

nitellusti. Kassan taholta

annettiin rakennustöihin

osallistuneille vilpittömät

kiitokset.

- Osuuskassa alkoi toi-

mia kahdessa kerroksessa.

Ensimmäisenä järjestyivät

yksinkertaisimmat palve-

lut, kuten talletukset ja nos-

tot ja muut nopeat toimin-

not. Toisessa kerroksessa

oli mm. tilat pitemmille

hunteeraushetkille, neuvot-

teluille. Kerrosten kesken

yhteydet toimivat kitkatto-

masti, tiedot toiseen ker-

rokseen pyrkivän asiak-

kaan asiasta ja toivomuk-

sista siirtyi virkailijoiden

välittämänä.

Kakkoskerroksessa

aloitti myös Vammalan

kiinteistökeskus Oy toi-

Pankki-

asiaa

ajan

takaa

mintansa. Myös yleiseen

käyttöön vuokrattava ko-

kouksienpitohuone sijoit-

tui samaan kerrokseen.

Viihtyisään kokoustilaan

sopi 60 henkeä ja sitä käyt-

tivät monet yhteisöt. Kah-

vila-ruokala toimi kokous-

huoneen naapurina, sieltä

sai tarjoilun. Toisen ker-

roksen tasanne nimitettiin

valopihaksi.

- Kilpailijoiden että

markkaa soikeaksi venyt-

tävien taholta tuolloinkin

maalattiin piruja seinille

suruttoman rahankäytön

vuoksi. Ja saapuihan siel-

tä sitten myöhemmin tuo

vielä monien muistama ra-

halaitosten luottotappioi-

den suma, mutta Osuus-

kassan jälkeläinen Osuus-

pankki ja koko OP-konser-

ni selviytyivät siitä kiitet-

tävästi.

* * *

Muistelen vielä Kassan-

taloon alussa asettuneita,

sinne toimintansa sijoitta-

neita liikkeenharjoittajia

sekä toimistoja. Etenen

kerroksittain ja näitäkin

muistojani

täydennän

Osuuskassan esitteestä.

- Kellarikerroksessa oli

autoille halli, Osuuskassal-

le arkistotilat ja tilaa jäi ar-

vatenkin muille suunnit-

teilla oleville toiminnoil-

le.

- Rakennuksen ensim-

mäiseen maanpäälliseen

kerrokseen sijoittuivat:

Konttorikoneliike P. Ran-

tanen, Vammas Kukka,

Vammalan Palloseuran

kioski, parturiliike K. Kai-

tanen, Ello Oy, Puistoka-

dun Kemikalio, Siltakulta

ja Vammalan Seudun

Osuuskassa (1 ja 2 kerros

+ kellari). Ryhmäristisiteen

ilmestymisen

aikoihin

vuonna 1969 oli ensimmäi-

sen kerroksen tiloista kol-

me nimeämättä.

- Toisessa kerroksessa:

Vammalan sairausvakuu-

tustoimisto, kahvila-ruoka-

la Rosendahl, Vammalan

verotoimisto ja Vammalan

kiinteistökeskus Oy.

- Kolmannessa kerrok-

sessa: Työnvälitystoimisto,

hammaslääkärit Kalevi

sekä Mirja Salmi, Nummi-

ahon kampaamo, Satakun-

nan tilitoimisto Oy sekä

Satakunnan suunnitteleva

Insinööritoimisto Oy.

* * *

Kassantalon valmistut-

tua toimitusjohtaja Viljo

Rönkkö totesi: ”Toivom-

me, että tyytyväisyys toi-

mitiloihin ja toimintaan

tulee olemaan molemmin-

puolinen. Tervetuloa tutus-

tumaan - tervetuloa asioi-

maan.” Samansuuntainen

viesti tuli VSOP:n nykyi-

seltä toimitusjohtajalta Jari

Pimiältä sekä pankin hen-

kilökunnalta saapuneen

Kasööri-lehden välittämä-

nä. Onnea uudistuneen pe-

ruskorjatun talon toimin-

nalle!

Oiva Virtanen

Arton

Sihti

Viimeisen kuukauden ajan koko maailman huomio kes-

kittyi jalkapallon MM-kilpailuihin. Kilpailujen järjestä-

jä Saksa kisojen ansiosta satoja tuhansia turisteja, mil-

jarditulot ja tv-näkyvyyttä ympäri maailmaa. Kisojen

arvioidaan edistävän Saksan turismia jopa pysyvästi.

Moni kisoissa käynyt tulee uudelleen tai levittää myön-

teistä kokemusta kaverille.

Viime kesällä maailman huomio kiinnittyi viikoksi Suo-

meen yleisurheilun MM-kilpailujen ansiosta. Kyseessä

oli ehkä suurin tapahtuma, jonka Suomen on pienenä

maana ylipäätään pystyy järjestämään. Myös ne kisat

jättivät miljoonia Suomeen ja paransivat Suomi kuvaa

matkailumaana, vaikka säiden suhteen oltiinkin epäon-

nekkaita.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, niin sanotaan.

Tämä pitää paikkansa myös kilpailujen ja erilaisten ta-

pahtumien suhteen. Kun Suomi tavoittelee kansainvälis-

tä huomiota, me täällä Vammalan seudulla voimme ta-

voitella kansallista huomiota. Pienestä ovat aikoinaan

lähteneet niin Vanhan kirjallisuuden päivät kuin Kii-

koisten purpurit ja monet muuta alueemme juhlat. Nyt

ne ovat jo tapahtumia, jotka vetävät kävijöitä ympäri

Suomea.

Näiden vuosittain toistuvien tapahtumien rinnalle on

aktiivisesti haettava satunnaisia tapahtumia kuten eri

urheilumuotojen SM-kilpailuja, merkittäviä kulttuuri-

tapahtumia ja eri järjestöjen alueellisia ja kansallisia ko-

kouksia.

Usein nämä isot tapahtumat ovat saatavissa, kun tääl-

tä löytyy aktiiveja niitä hakemaan ja järjestämään. Vam-

malassakin on monia urheiluseuroja ja järjestöjä, jotka

lähes vuosittain toteuttavat jonkun oman alansa ison

tapahtuman ja sitten taas niitä, jotka eivät ole koskaan

järjestäneet mitään suurempaa.

Vammalan seudun matkailua kehitettäessä erilaisten

tapahtumien hakeminen ja järjestäminen tulee ottaa eri-

tyiseksi painopistealueeksi. Kun jollekin asialle vihkiyty-

neet ympäri Suomea saadaan tänne edes viikonlopuksi,

niin yleensä se merkitsee satojen, jopa tuhansien ihmis-

ten tuloa paikkakunnalle. He täyttävät hotellit ja tekevät

ostoksia. Tutkimuksella on todistettu, että Vammalassa

käyneillä on paljon myönteisempi kuva paikkakunnas-

tastamme kuin niillä, jotka eivät ole täällä käyneet. On

siis saatava yhä uusia ihmisiä täällä käymään, kuka min-

kin harrastuksen tai asian perässä.

Suurtapahtumien merkitys pienille kaupungeille on

viime aikoina tiedostettu. Se merkitsee sitä, että hakijoita

erilaisille tapahtumille on jatkossa entistä enemmän. Kil-

pailu järjestämisoikeuksista kovenee ja siinä menestyvät

ne, jotka uskaltavat panostaa. Myös meillä on oltava

ammattimaista osaamista tukemassa vapaaehtoistyöhön

perustuvien järjestöjen tapahtumajärjestelyjä.

Ensi vuonna, Vammalan satauotisjuhlavuoden puit-

teissa, on tapahtumia paljon aikaisempaa enemmän. Ei

anneta sen jäädä vain kertarysäykseksi, vaan päänava-

ukseksi entistä aktiivisemman kotiseutumme puolesta.

Tämä on niin hyvä paikka, että tätä kannattaa näyttää

myös muille.

Arto Satonen

Suurtapahtumiin

kannattaa panostaa

Jehovantodistajien tä-

mänvuotisn, kolmipäiväi-

sen piirikoventin tilaisuuk-

sissa Tampereen Pirkkahal-

lissa oli joissakin tilaisuuk-

sissa jopa yli 5 100 ihmis-

tä. - Olemme erittäin tyy-

tyväisiä läsnäolijoitten mää-

rään, totesi koventin järjes-

täjäorganisaation kuuluva

Seppo Törni.

Kolme viikkoa ennen ti-

laisuutta paikalliset Jehovan

todistajat käynnistivät kam-

Yli 5 100 Jehovan

todistajaa Pirkka-

hallin konventissa

panjan, jolla alueen ihmi-

sille vietiin kutsu konvent-

tiin. Toiminta on osa maa-

ilmanlaajuista kampanjaa

piirikoventtien mainostami-

seksi.

Todistajat olivat erityisen

iloisia siitä, että lauantain

kastetilaisuudessa 30 uutta

ihmistä liittyi heidän rivei-

hinsä. Jehovan todistajat

pitävät kastetta yhtenä vaa-

timuksena sille, että ihmi-

nen voi pelastua.

Farmit selvitti Lännen

Tehtaat Oyj:n toimeksian-

nosta viljelijöiden haluk-

kuutta tuottaa viljaa

suunnitteilla olevan eta-

nolitehtaansa raaka-ai-

neeksi. Yli 92 % kyselyyn

vastanneista ilmaisi ha-

lukkuutensa tuottaa vil-

jaa etanolin raaka-aineek-

si.

Tärkkelysohran ja -veh-

nän tuotannossa viljelijöitä

kiinnostavat erityisesti var-

ma markkina, jatkuvuus,

molempia osapuolia sitova

sopimustuotanto ja luotet-

tava paikallinen ostaja.

Web-kysely tehtiin 6.6.-

20.6. ja siihen vastasi kaik-

kiaan 630 viljelijää ympäri

Suomea. Pääosa vastaajis-

ta oli Satakunnasta ja Var-

sinais-Suomesta. Säkylän

alueen lisäksi merkittävä

Lännen etanolitehtaan

raaka-ainetuotanto

näyttäisi turvatulta

määrä vastauksia kertyi erityi-

sesti vahvoilta viljantuotantoa-

lueilta, Kokemäen ja Loimaan

lähikunnista.

Vastanneet tilat ovat selväs-

ti keskimääräistä suurempia,

sillä niiden yhteenlaskettu pel-

toala on yli 42 000 hehtaaria

ja laskennallinen viljantuotan-

topotentiaali yli puolet tehtaan

250 miljoonan kilon viljatar-

peesta. Laaja vastaajajoukko ja

laadukas aineisto mahdollista-

vat tulosten käytettävyyden in-

vestointipäätöstä tehtäessä.

Tehtaan sijaintipaikka on

viljelyhalukkuuden osalta rat-

kaisevaa, sillä lyhyt kuljetus-

etäisyys on viljelyn kannatta-

vuuden suhteen keskeistä. Vas-

tauksissa korostuu viljelijän

maksaman rahtikustannuksen

merkitys, sillä sen osuus vil-

jan tuottajahinnasta on nous-

Tutkimuksen mukaan

43 prosenttia yrityspäät-

täjistä on sitä mieltä, että

tupakoinnin kieltäminen

työpaikoilla lisää työte-

hoa. Suomessa työpaik-

kojen tupakkapaikoilla

seisoo koko työpäivän

ajan päivittäin Lappeen-

rannan kokoisen kaupun-

gin verran ihmisiä. Lap-

peenrannassa asukkaita

on lähes 60 000.

Suurin osa yrityspäättä-

jistä, 64 prosenttia, pitää tu-

pakoinnin kieltämistä vas-

tuullisena. 73 prosenttia

vastaajista koki yrityksen

huolehtivan työntekijöiden

terveydestä kieltämällä tu-

pakoinnin. Kuitenkin joka

viides päättäjä on sitä miel-

tä, että yritys antaa itses-

tään vanhanaikaisen kuvan,

jos tupakointi työpaikoilla

kielletään. Lisäksi vastaa-

jista joka kolmas kokee, että

tupakoinnin kieltäminen an-

Lähes 60 000 ihmisen

"työpanos" tupakointia

taa yrityksestä jäykän kuvan.

Soprano Oyj:n teettämään

tutkimukseen vastasi 2065 hen-

kilöä, jotka kuuluvat yrityksen-

sä ylimpään tai keskijohtoon.

Tutkimuksen tavoitteena oli

selvittää yrityspäättäjien asen-

teita ja suhtautumista työpaik-

katupakointia kohtaan.

Lähes puolet

yrityksistä kannustaa

tupakoimattomuuteen

Tutkimuksen mukaan 41

prosenttia suomalaisyrityksis-

tä kannustaa tupakoimatto-

muuteen. Vastaajista 78 pro-

senttia ilmoitti yritysten rajaa-

van tupakointia kun taas 12

prosenttia on kieltänyt työpai-

kalla tupakoinnin kokonaan.

Tauoilla tupakoinnin sallii 12

prosenttia vastaajista ja 14 pro-

senttia yrityksistä rajoittaa tu-

pakointia jollain muulla. Vas-

taajista 42 prosenttia kertoi,

ettei yrityksillä ole suunnitel-

missa rajoittaa tupakointia työ-

aikana, vain 12 prosentilla

oli aikeita rajoittaa tupa-

kointia lähiaikoina.

450 000 työtuntia

savuna ilmaan

Kansanterveyslaitoksen

mukaan Suomessa on edel-

leen noin miljoona tupa-

koivaa henkilöä eli 20 pro-

senttia väestöstä. Työttömiä

voidaan olettaa tästä jou-

kosta olevan noin kymme-

nen prosenttia, eli tupakoi-

via työllisiä on noin 900

000. Suomen ASH (Action

on Smoking and Health)

Ry:n mukaan päivittäin tu-

pakoiva polttaa keskimää-

rin 20 savuketta päivässä,

1-2 tunnin välein.

Mikäli 900 000 työnte-

kijää polttaa puoli tuntia

työpaikkojen tupakkapai-

koilla, ovat vuositason lu-

vut kansallisesti todella

merkittävät. Yhteensä 450

000 työtuntia haihtuu savu-

na ilmaan. Tällöin Suomes-

sa 56 000 henkilöä, eli Lap-

peenrannan kokoinen kau-

punki, seisoo koko työ-

päivän tupakalla jokaisena

työpäivänä.

Suomen Kuluttajaliiton

maksulliseen neuvonta-

puhelimeen on tullut

useita valituksia 3 G-kän-

nykkäkaupoista, joissa

asiakkaille on myyty kän-

nykkäliittymiä alueille,

joilla ei ole liittymän käy-

tön vaatimaa kuuluvuut-

ta.

3 G-skännyköiden kytky-

kauppamarkkinoinnissa ei

ole varaumia siitä, etteivät

liittymät toimi asianmukai-

sella tavalla kaikkialla nii-

den markkinointialueilla.

3 G-kännykkäkaupassa

esiin myös vaikeuksia

Markkinointi on ollut valtakun-

nallista ja kännyköitä ja niihin

liittyviä liittymiä on myös

myyty runsaasti sellaisille alu-

eille, joilla liittymät eivät toi-

mi.

Vaikka kaupanteon jälkeen

on käynyt ilmi, etteivät liitty-

mät toimi sovitulla tavalla, ovat

myyjät kieltäytyneet perumasta

kytkykauppaan liittyvän kän-

nykän osamaksusopimusta.

Kytkykaupasta johtuen kän-

nykkään ei kuitenkaan voi liit-

tää toista liittymää tai ainakaan

se ei toimi kuten markkinoin-

nissa ja kaupanteon yhteydes-

sut selvästi viime vuosina.

Vastanneet arvioivat etano-

liraaka-aineen viljelyn kan-

nattavuutta suhteessa nyt

viljelyssä oleviin kasveihin,

erityisesti rehuviljoihin,

mallasohraan ja leipäveh-

nään. Viljelypäätökseen

vaikuttavat viljan hinnan

lisäksi sen laatuvaatimuk-

set, toimitusehdot, käytet-

tävä viljelytekniikka sekä

harjoitettu tukipolitiikka.

Kiinnostusta tärkkelyspi-

toisten ja korkeasatoisten

ohra- ja vehnälajikkeiden

viljelyyn on vastaajien kes-

kuudessa laajasti.

Lännen Tehtaat Oyj:n

suunnittelema etanolitehda-

sinvestointi nähdään kyse-

lyyn vastanneiden viljan-

tuottajien keskuudessa po-

sitiivisena hankkeena. Bio-

energia-alan kasvun olete-

taan lisäävän viljan kysyn-

tää kotimaan markkinoilla

ja siten vähentävän ylitar-

jontaa. Lisäksi lähellä teh-

dasta sijaitsevat kotieläin-

tuottajat näkevät etanolin

tuotantoprosessissa sivu-

tuotteena syntyvän valku-

aisrehun tilalleen kiinnos-

tavana mahdollisuutena.

www.alueviesti.fi

sä on ostajalle luvattu. Näin

kuluttajalla jää puhelin, jota

ei voi käyttää. Määräaikais-

ten liittymien sopimusaika

on yleensä 24 kuukautta,

joka on myös kännyköiden

maksuaika.

Suomen Kuluttajaliiton

kannan mukaan myös kän-

nykkäkauppaan liittyvä osa-

maksusopimus on puretta-

va, jos myyty kokonaisuus

ei toimi luvatulla tavalla.

Liittymä ja siihen myyty 3

G-kännykkä ovat kokonai-

suus, joita ei voida erottaa

ilman että kuluttajalle muo-

dostuu kohtuuton haitta.

Myyjien on ennen kau-

pantekoa varmistuttava sii-

tä, että liittymä ja puhelin

toimivat luvatulla tavalla

kännyköiden normaaleilla

kuuluvuusalueilla koko

maassa.

Olkiluoto 3:n ydinvoi-

malan rakennustyömaa

viivästyy noin vuodella al-

kuperäisestä aikataulusta.

Laitostoimittaja on rapor-

toinut TVO:lle, että lai-

tosyksikkö on valmis kau-

Olkiluoto kolmonen viivästyy

palliseen käyttöön vasta

huhti-kesäkuussa vuonna

2010.

Muun muassa yksityiskoh-

taisten piirustusten ja suun-

nitelmien valmistuminen on

kestänyt arvioitua kauem-

min. Lisäksi viivettä aihe-

utti betoniaseman seiso-

minen alkuvuonna, kun

betonierissä havaittiin lii-

an suuria vesipitoisuuk-

sia.

Page 8 - Alueviesti_28_2006