Keskiviikko heinäkuun 26. 2006
10
Vaimo puukotti mies-
tän riidan pääteeksi var-
hain sunnuntaina parin
asunnossa.
Poliisi on pidättänyt puu-
kotuksen tehneen 1960 syn-
tyneen naisen epäiltynä tör-
keään pahoinpitelyyn. Puu-
kotuksen uhri on edelleen
hoidettavana Satakunnan
keskussairaalassa.
Puukotus
Harja-
vallassa
Kortiton rattijuoppo pyö-
räytti varastamansa paketti-
auto katon kautta valtatie
kakkoselta Huittisten Huh-
tamossa vähän puolenyön
jälkeen viime perjantaina.
Kuljettaja oli vuonna 1981
syntynyt tuusulalainen mies.
Hän oli anastanut pakettiauton
vähän aiemmin Porista. Hän
Kortiton autovaras
pyörähteli Huittisissa
syyllistyi samoin tein tör-
keään rattijuopukseen, tör-
keään liikenneturvallisuu-
den vaarantamiseen, moot-
torikulkuneuvon käyttövar-
kauteen ja kulkuneuvon
kuljettamiseen oikeudetta.
Mies loukkaantui ulos-
ajossa ja hänet toimitettiin
ambulanssilla Loimaan
aluesairaalaan.
Kahden henkilöauton nok-
kakolari Huittisissa Risto Ry-
tin kadulla Lidlin kohdalla
sattui kahden henkilöauton
nokkakolari lauantaina klo
19:n jälkeen.
Autot suistuivat törmäyksen
jälkeen osittain pois tieltä. Toi-
nen osallinen tuli vt 12:n suun-
nasta ja autossa oli kuljettajan
lisäksi 2 matkustajaa. Autoa
kuljetti 25-vuotias huittislainen
mies ja kyydissä olleet 18-vuo-
tiaat naiset olivat kotoisin Huit-
Auton nokakkain
Risto Rytinkadulla
tisista ja Äetsästä. Keskus-
tan suunnasta tullutta autoa
kuljetti 33-vuotias huittis-
lainen mies. Autossa ei ol-
lut matkustajia.
Kaikki neljä osallista
loukkaantuivat kolarissa ja
heidät kuljetettiin Satakun-
nan Keskussairaalaan.
Loukkaantuneiden vam-
mat eivät kuitenkaan olleet
hengenvaarallisia.
Alkoholilla ei ollut osuut-
ta onnettomuudessa.
Henkilöauto ajoi suojatiel-
lä rollaattorilla liikkuneen
vanhuksen päälle Huittisis-
sa perjantaina puolen päi-
vän jälkeen. Tajuntansa me-
nettänyt vanhus kuljetettiin
Turun yliopistolliseen kes-
kussairaalaan.
Onnettomuus sattui Risto
Rytinkadun ja Kievarinkadun
risteyksessä. Henkilöauto tuli
Vanhus auton alle
suojatiellä Huittisissa
Punkalaitumen suunnasta
Härkäpakarin suuntaan. Sa-
maan aikaan vanhus oli tu-
lossa auton tulosuunnasta
katsottuna vasemmalta suo-
jatietä kadun yli. Suojatiel-
lä auto törmäsi vanhukseen.
Törmäyksen seurauksena
vanhus lensi auton eteen 5-
6 metrin päähän ja jäi ta-
juttomana makaamaan.
Tilastokeskuksen ennak-
kotietojen mukaan kesä-
kuun tieliikenteessä kuoli
31 ja loukkaantui 997 ih-
mistä. Kuolleita oli viisi vä-
hemmän ja loukkaantu-
Kesäkuussa kuoli
tieliikenteessä 31
neita 146 enemmän kuin
kesäkuussa 2005. Henki-
lövahinkoon johtaneita
onnettomuuksia sattui
760, mikä on 86 enem-
män kuin vuotta aiemmin.
Tammi–kesäkuun aikana
tieliikenteessä menehtyi 58
ihmistä vähemmän kuin
tammi-kesäkuussa 2005.
Ensimmäisellä vuosipuo-
liskolla kuoli liikenteessä
122 ja loukkaantui 3593 ih-
mistä. Kuolleita oli 58 ja
loukkaantuneita 230 vähem-
män kuin vastaavana aika-
na viime vuonna. Erityises-
ti kohtaamisonnettomuuk-
sissa kuolleiden määrä on
vähentynyt. Tänä vuonna
tammi-kesäkuun aikana on
kohtaamisonnettomuuksissa
menehtynyt 30 ihmistä edel-
lisvuotta vähemmän.
Valtatieyhteyttä Porin ja
pääkaupunkiseudun välillä
parannetaan tänä syksynä
alkavassa urakassa, jonka
on voittanut SkanskaTekra
Oy. Parannustyöhön on
myönnetty 45 miljoonaa
euroa, joka käytetään ohi-
tuskaistoihin, liittymiin,
riista-aitoihin ja pieniin
erilliskohteisiin.
Työ on jo käynnistynyt
tarvittavien alueiden han-
kinnalla ja varsinaiset raken-
tamistyöt aloitetaan alkusyk-
systä. Joukkoliikenteen pal-
velutason parantami-seksi
kilpailutetaan vielä erikseen
keskeisten linja-autopysäk-
kien parantamistyöt.
Useista erillisistä toimen-
piteistä koostuvalla hank-
keella on ollut lähtökohtana
turvata valtatien 2 liikenteen
sujuvuuden säilyttäminen
nykytasolla seuraavat 10 -
15 vuotta, parantaa liiken-
neturvallisuutta, lieventää
ympäristövaikutuksia sekä
tukea aluerakennetta. Urak-
Valtatie 2:n
parannustyö
käynnistynyt
kakilpailussa saadut tarjous-
hinnat ylittivät vajaalla 10
miljoonalla eurolla käytet-
tävissä olevan rahoituksen,
minkä vuoksi hankkeen to-
teuttaminen alkuperäisen si-
sällön mukaisena ei ole nyt
mahdollista. Ylitys johtuu
pääosin odotettua suurem-
masta kustannustason nou-
susta. Urakkakilpailu käytiin
loppuun jakamalla hanke
varmasti toteutuvaan ja op-
tioina mahdollisesti toteutu-
vaan hankejoukkoon. Prio-
risointi tehtiin nojautuen
edellä kuvattuihin hankkeen
vaikutustavoitteisiin. Liittee-
nä on esitetty luettelo var-
moista ja optiokohteista sekä
kohteiden sijainnin osoitta-
va kartta.
Tiehallinto esittää alkaviin
budjettineuvotteluihin tilaus-
valtuuden laajentamista kat-
tamaan myös tässä vaihees-
sa karsitut kohteet.
Tilausvaltuuden lisäämi-
nen on tärkeää, koska alku-
peräisen laajuisenkin hank-
keen toimenpiteiden vaiku-
tukset kattavat normaalia
lyhyemmän ajanjakson, 10
-15 vuotta. Jos valtuutta ei
onnistuta lisäämään, syntyy
mittavasta parannustyöstä
huolimatta uudelleen liiken-
neongelmia jo 2010-luvun
puolivälissä.
Varhain sunnuntaina
Huittisissa Sallilan Ener-
gian varastolla kävi var-
kaita. Varkaat anastivat
viisi kelaa teräsvaijeria,
yhteensä noin 2000 kg.
Valppaan vartijan havain-
tojen perusteella Kokemä-
en poliisin poliisipartio otti
varkaat kiinni valtatie kak-
koselta ja anastettu omai-
suus saatiin palautettua
omistajalle.
Poliisi otti kiinni 45-vuo-
tiaan porilaisen ja 45-vuo-
tiaan kiikoislaisen miehen,
jotka olemmat ovat tutkin-
nassa myöntäneet varkau-
den.
Teräsvarkaat
heti kiinni
Huittisissa
Pyöräilijä jäi kuorma-
auton töytäisemäksi ja
loukkaantui Huittisissa
Punkalaitumentiellä maa-
nantaina ennen kello nel-
jää iltapäivällä..
Kuorma-autoilija tuli yk-
sityistieltä Punkalaitumen-
tielle tarkoituksenaan kään-
tyä vasemmalle. Autoilija
kertoi ennen tielle tuloa kat-
soneensa
kumpaankin
suuntaan eikä havainnut ke-
nenkään lähestyvän risteys-
tä.
Ollessaan kääntymässä
tien keskialueella yllättäen
tien oikeaa kaistaa tullut
polkupyöräilijä törmäsi
kuorma-auton oikeaan etu-
kulmaan.
Pyöräilijä kaatui tielle ja
loukkaantui. Hänet kuljetet-
tiin ensiapuun Loimaan
aluesairaalaan.
Pyöräilijä ja
kuorma-auto
törmäsivät
Vammalassa Uittomiehen-
katu 16:ssa sijaitsevan ker-
rostalon lukituista varastot-
iloista oli anastettu kaksi
Cylinda - merkkistä valkois-
ta nelilevyisiä liettä, tyyppiä
511 sv, sekä Electrolux-
merkkinen yhdistelmäkaap-
pi, jääkaappi ja pakastin.
Anastetut laitteet olivat uu-
sia ja tehtaan paketeissa. Omis-
tajan mukaan laitteet olivat ol-
leet varastossa vielä 21 huhti-
kuuta. Omistaja on todennut
anastuksen 14. heinäkuuta. Vii-
me keskiviikon ja torstain vas-
Sähköliesiä ja
kylmälaitteita
vietiin varastosta
taisena yönä anastettiin
Punkalaitumella Korpial-
hontiellä sijaitsevalta oma-
kotitalon rakennustyömaal-
ta DeWalt- merkkinen
kääntöpöytäsirkkeli sekä
Makita-merkkinen jiirisa-
haus- ja katkaisulaite.Anas-
tettu omaisuus ei ollut lu-
kitussa tilassa, koska raken-
nustyömaalta puuttuivat
ovet ja ikkunat.
Havainnoista, jotka aut-
tavat rikosten selvittämises-
sä, pyydetään ilmoittamaan
Vammalan poliisille nume-
roon 03 519 0211.
Polkupyöräilyonnetto-
muuksissa menehtyneiden
määrä on vähentynyt koko
2000-luvun. Myönteinen
kehitys on jatkunut myös
kuluvana vuonna. Tänä
vuonna pyöräilykypärän
käyttö on pysynyt viime
vuoden tasolla. Kypärä oli
käytössä reilulla 29 pro-
sentilla pyöräilijöistä.
Eri ikäryhmissä kypärän
käyttö vaihtelee. Alle kou-
luikäisillä lapsilla se on ol-
lut esimerkillistä jo useam-
man vuoden. Heistä yhdek-
sän kymmenestä käyttää
kypärää. Myös lasta kuljet-
tavat aikuiset käyttävät pyö-
räillessään kypärää useam-
min kuin muut aikuiset. He
ovat hyvänä esimerkkinä
sekä lapsille että aikuisille.
Alueellisesti
kypärän
käyttö on edelleen yleisintä
Helsingissä. Esimerkiksi
helsinkiläisistä naisista ky-
pärä somistaa jo joka toisen
päätä. Sen sijaan Etelä-Sa-
vossa, Etelä-Pohjanmaalla ja
Keski-Pohjanmaalla pyöräi-
lijät viilettävät liian usein il-
man kypärän turvaa. Näillä
seuduilla vain reilu 10 pro-
senttia käyttää kypärää.
Kampanjoinnista huoli-
matta teini-ikäisten kypärän
käyttö ei ole yleistynyt. vain
Kypärää karsastetaan
Pyöräilykuolemien
määrä yhä laskussa
9 prosenttia 13–17-vuotias-
ta käyttää kypärää.
Liikenneturva on tutkinut
pyöräilykypärän käyttöä jo
vuodesta 1990. Noin 15 vuo-
den aikana kypärän käyttö
on yleistynyt 4 prosentista
29 prosenttiin. Tarkkailu teh-
dään suurilla paikkakunnil-
la kerran vuodessa. Tänä
vuonna kerättiin lähes 30
000 havaintoa kesäkuun ai-
kana. Pyöräilykypärän käyt-
tösäännös astui voimaan
1.1.2003.
Poikkeuksellisen
hyvä alkuvuosi
Vuosi 2006 on alkanut
pyöräilijöiden vakavien on-
nettomuuksien osalta hyvin,
silläÊtähän mennessä on kir-
jattu vasta kolme pyöräily-
kuolemaa. Aikaisempina
vuosina 2000-luvulla on tou-
kokuuhun mennessä kirjat-
tu jo keskimäärin 11 pyö-
räilykuolemaa. Eniten pyö-
räilyonnettomuuksia sattuu
kesäkuukausina touko-syys-
kuun välillä.
Joka vuosi yli 1 000 ih-
mistä loukkaantuu pyöräily-
onnettomuuksissa. Niissä
kuolleiden määrän on vähen-
tynyt 1990- luvun alun 100
tapauksesta noin 40:neen
vuonna 2005.
Tiekunnat toimimaan Pir-
kanmaalla -hanke käynnis-
tyi huhtikuulla ja päättyy 30.
huhtikuuta ensi vuonna.
Hanketta hallinnoi Pirkan-
maan metsäkeskus. Hanke
toimii tällä kaudella 25 kun-
nan alueella jotka ovat osal-
taan rahoittaneet hanketta.
Hyvistä tuloksista johtuen
hanke sai rahoitusta edelleen
TE -keskuksesta. Edellisellä
hankekaudella
tieisännän
käynnistämät tiekunnat kun-
nostivat yksityisteitä yli mil-
joonalla eurolla.
Hanke parantaa haja-asutus-
alueen yksityistieverkon kun-
toa. Hankkeessa koulutetaan
tiekuntia, järjestetään yksityis-
tiepäiviä, tiedotetaan yksityis-
tieasioista ja luodaan sekä ke-
hitetään yksityisteiden paikka-
tietorekisteriä
kunnittain.
Hankkeessa konsultoidaan
myös yksittäisiä tiekuntia, ke-
hitetään kokoustekniikkaa ja
tieyksiköintiä.
Hanke lisää myös oleellisesti
viranomaisten yhteistyötä ja
tiedonvaihtoa.
Pirkanmaan tieisäntä
jatkaa työtä
Maakunnassa törmää lähes
päivittäin yksityisteillä kunnos-
sapidosta johtuviin ongelmiin.
Tulevan vuoden aikana han-
ke järjestää useita yksityistie-
päiviä eri puolella Pirkanmaa-
ta. Tiepäivillä käydään lävitse
yksityistielakia, kokousmenet-
telyä, tieyksiköintiä ym. ajan-
kohtaista tieasiaa. Hanke jär-
jestää syksyllä myös syvälli-
sempää koulutusta tiekuntien
toimihenkilöille iltakursseina,
joihin kuuluu 3-5 luentoiltaa
ja harjoituksia.
Kysymyksiä ja ongelmakoh-
tia riittää. Valitettavan paljon
on täysin toimimattomiakin tie-
kuntia ja jos tietä ei hoideta
eikä sen liikennettä valvota,
hyväkin tie rappeutuu muuta-
massa vuodessa. Nyt on mah-
dollisuus käydä tieasiantunti-
jan kanssa lävitse, mitä asioita
kokouksessa pitää käsitellä,
miten kokouskutsu tulee laa-
tia, kuinka paljon rahaa pitää
kerätä jne.
Tieasiantuntijan voi pyytää
myös kokoukseen mukaan tai
kokous voidaan jopa pitää met-
säkeskuksen toimesta kaikki-
ne siihen liittyvine valmiste-
luineen.
SLL:
Luonnonsuojeluliiton mie-
lestä valtion tulee siirtää
metsätalouden tuet suoluon-
non hävittämisestä kunnos-
tusojituksilla soiden ennal-
listamiseen.
- Metsätalouden ojitukset
ovat turpeenoton ohella suo-
luontomme suurin uhka, Luon-
nonsuojeluliiton metsävalio-
kunnan puheenjohtaja Keijo
Savola kertoo.
- Kaksi kolmasosaa Rova-
niemi - Kuhmo -linjan etelä-
puolisista soista on ojitettu,
mutta vain muutama prosentti
suojeltu, Savola toteaa. - Kun-
nostusojituksia tehdään myös
sellaisilla soilla, jotka olisi
mahdollista ja perusteltua en-
nallistaa", Savola valittaa. -
Kunnostusojitusten yhteydes-
sä tehdään yleisesti myös täy-
dennysojituksia eli laajenne-
taan ojitusta sellaisille suon
osille, jotka ovat aikaisemmin
säästyneet ojituksilta.
Valtio rahoittaa soiden kun-
nostusojituksia, mutta soiden
ennallistaminen suojelualuei-
den ulkopuolella on vähäistä
ja kärsii rahapulasta.
- Rovaniemi-Kuhmo-linjan
eteläpuolella tulee lähivuosi-
na toteuttaa laaja suoluonnon
ennallistamisohjelma", Savo-
la vaatii. - Metsäsektorinkin
tulee osallistua ennallistamis-
talkoisiin, joilla korjataan vii-
me vuosisadalla tehtyjä virhei-
tä. Parhaiten metsäsektori voi
kantaa vastuunsa suoluonnos-
ta välttämällä kunnostus- ja
täydennysojituksia ennallista-
miskelpoisilla soilla sekä te-
hostamalla korpien suojelua.
Savolan mielestä pelkkä
metsäorganisaatioiden ja ura-
Soiden ojituksesta
ennallistamiseen
koitsijoiden työllistäminen ei
riitä perusteeksi jatkaa suomet-
sien käyttöä kaavaillussa laa-
juudessa.
- Ojitusalueiden ennallista-
misesta tulisi tehdä tasavertai-
nen vaihtoehto suometsien
metsätalouskäytölle. Ennallis-
taminen on Savolan mukaan
erityisen perusteltua silloin,
kun ojitusalueen puuntuotan-
to on jäänyt vähäiseksi tai suo-
alueella on säästynyt ojittamat-
tomia osia, joita tehdyt reuna-
ojitukset kuivattavat.
- Jopa kolmannes ojitetuis-
ta suometsistä on sellaisia, että
niiden jättäminen tehometsä-
talouden ulkopuolelle olisi ta-
loudellisesti järkevää tai mo-
nimuotoisuuden ja vesiensuo-
jelun kannalta perusteltua, Sa-
vola arvioi.
Suunnitelmallisella suoluon-
non ennallistamisohjelmalla
saataisiin
Luonnonsuojeluliiton mie-
lestä Etelä-Suomeen palautet-
tua osa alueen alkuperäisestä
rikkaasta suoluonnosta. - Soi-
den laajamittaisesta ennallis-
tamisesta hyötyisivät lukuisi-
en suon lintujen, perhosten ja
kasvien lisäksi lakkaa ja kar-
paloa arvostavat marjastajat,
Savola toteaa.
Savola toivoo, että suoluon-
non ennallistamismahdolli-
suuksien esittely sisällytettäi-
siin jatkossa nykyistä vahvem-
min myös viralliseen metsä-
neuvontaan.
Ennallistamisen lisärahoitus
toteutuisi Savolan mielestä
parhaiten siirtämällä kunnos-
tusojitusten ja metsäautoteiden
valtion tuet ennallistamiseen.
KESKUSKUVA
Hopunkatu 1 Vammala,
puh. 03-5142 955
Monisteet • Valokopiot • Kalvot
Kirjekuoret • Käyntikortit • Lomakkeet
Lehdet ym. painotuotteet
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32