Page 13 - Alueviesti_30_2006
Basic HTML Version
Keskiviikko heinäkuun 26. 2006
13
Ilmatieteen laitoksen
mukaan maanantan uk-
kosen salamamäärän voi-
daan sanoa olleen runsas.
Maanantaina 24. heinä-
kuuta Suomessa paikan-
nettiin yhteensä noin
8400 maasalamaa. Luku
jäi hieman kuluneen ke-
sän ennätyspäivästä, sil-
lä 10. heinäkuuta paikan-
nettiin 11 000 salamaa.
Maanantaina salamointi
alkoi likimain Haapavesi-
Vaasa-Loimaa akselilta, jos-
ta ukkoset etenivät kaak-
koonAnjalankoski-Kuhmo
-linjalle saakka. Salamati-
heydet olivat suurimmat
Multialla, jossa salamatihe-
ys oli 38 salamaa/100 km2.
Myös mm. Jyväskylässä
(30 salamaa/100 km2) ja
monella muullakin paikka-
kunnalla Keski-Suomessa,
Pirkanmaalla, Pohjois-Poh-
janmaalla sekä Pohjois-Sa-
vossa ukkonen oli kovaa.
Ukkonen sytytti useita
maasto- ja rakennuspaloja.
Ukkosmyrskyt katkoivat
Maanantain ukkosen
salamamäärä runsas
sähköjä ja sytyttivät tulipa-
loja Keski-Suomessa ja
Pohjois-Savossa maanan-
taina.
Läntisessä Keski-Suo-
messa noin 7 000 taloutta
jäi sähköttä enimmillään
tunneiksi. Jyväskylän maa-
laiskunnassa Oravasaares-
sa nelostie oli poikki, kun
tielle kaatui puita. Palokassa
liikekeskus jouduttiin sul-
kemaan useaksi tunniksi,
kun vettä työntyi sisälle lat-
tiakaivosta. Salamat sytyt-
tivät myös useita paloja
muun muassa Jyväskyläs-
sä ja Korpilahdella. Aina-
kin kaksi mökkiä paloi.
Pohjois-Savossa tuhat-
kunta taloutta kärsi sähkö-
katkoista. Siilinjärvellä ja
Lapinlahdella paloi ulkora-
kennuksia ja Iisalmessa syt-
tyi omakotitalo. Talon asuk-
kaat hoitivat nopeasti alku-
sammutuksen.
Pohjois-Savon hätäkes-
kuksen mukaan palokunnil-
la oli tehtäviä erittäin pal-
jon, mutta suurilta vahin-
goilta vältyttiin.
Kasvokuva
otetaan
käyttöön biometrisenä
tunnisteena passeissa.
Biometrisen tunnisteen
sisältävä passi on aikai-
sempaa turvallisempi
matkustusasiakirja. Sen
käyttöönotto on EU-mai-
den yhteinen hanke, jon-
ka tavoitteena on tehdä
passien väärentämisestä
ja väärinkäytöstä entistä-
kin vaikeampaa.
Passiuudistus muuttaa
passin ulkonäköä ja voi-
massaoloaikaa. Lisäksi pas-
sin toimitusaika nopeutuu.
Uudistuksen jälkeen lapsia
ei voi merkitä vanhempien
passeihin.
Uudessa passissa on tie-
tosivun sisällä mikrosiru,
johon on tallennettu samat
tiedot, jotka ovat näkyvis-
sä passin tietosivulla eli
passin haltijan kasvokuva,
henkilötiedot ja passin tie-
dot. Tämän lisäksi sirulla
on turvatoimintoja, jotka
vaikeuttavat passin väären-
tämistä ja sirun tietojen vää-
rinkäyttöä.
Passin haltijan on huo-
lehdittava siitä, että passin
tiedot vastaavat väestötie-
tojärjestelmän tietoja. Uusi
passilaki velvoittaa passin
haltijan hankkimaan uuden
passin, jos hänen nimensä
on muuttunut ja hän aikoo
käyttää matkustusasiakirja-
na passia.
Vanhat passit ovat uudis-
tuksen jälkeen täysin käyt-
tökelpoisia passin viimei-
seen voimassaolopäivään
saakka.
Laki velvoittaa poliisia
pitämään rekisteriä passeis-
ta. Passin myöntävä viran-
omainen vastaa siitä, että
Uusi passilaki astuu
voimaan 21. elokuuta
passia annettaessa sen ko-
neellisesti luettavat tiedot
ovat yhdenmukaiset passis-
sa olevien henkilötietojen
kanssa. Laki velvoittaa si-
säasiainministeriön huoleh-
timaan passin koneellisesti
luettavien tietojen tietotur-
vasta.
Lain hyväksymisen yh-
teydessä eduskunta edellyt-
ti, että hallitus käynnistää
biometrisiä tunnisteita ja
niiden käyttöä koskevan
yleisen henkilötietojen suo-
jaa koskevan lainsäädännön
valmistelun.
Uuden passin
hinta on 46 euroa
Uudenmallista biometri-
sin tunnistein varustettua
passia voi hakea 21. päi-
västä elokuuta 2006 lähti-
en poliisilta ja Suomen ul-
komaanedustustoista. Elo-
kuun 21. päivänä ja sen jäl-
keen myönnettävien passi-
en hinta on 46 euroa. Pas-
sin voimassaoloaika on
enintään viisi vuotta.
Uuden passin toimitusai-
ka on noin viikko, mutta li-
sämaksusta passin saa no-
peammin. Pikatoimituksen
aika on 1-3 päivää ja pas-
sin hinta on tällöin 60 eu-
roa. Express-toimituksena
passin voi saada Helsingis-
tä ja Helsinki-Vantaan len-
tokentältä ja sen hinta on
80 euroa. Jos passin hank-
kii ulkomaanedustuston
kautta, sen hinnaksi tulee
80 euroa.
Elokuun 21. päivän jäl-
keen myönnetyissä muuka-
laispasseissa ja pakolaisten
matkustusasiakirjoissa on
siru ja biometrinen tunnis-
te.
Ympäristön tupakansa-
vu on odotettuakin myr-
kyllisempää, vahvistaa
uusin tutkimus Yhdysval-
loista. Syöpäasiantuntijat
uskovat, että karttuva tut-
kimustieto ja lainsäädän-
tö yhdessä johtavat sii-
hen, että tupakansavuun
aletaan suhtautua entis-
tä vakavammin.
Ympäristön tupakansa-
vua tutkitaan juuri nyt kii-
vaasti, koska monet maat
ovat kieltäneet ravintolatu-
pakoinnin. Suomessa ravin-
tolatupakointi loppuu ensi
vuonna.
Syöpäjärjestöjen ylilää-
käri, lääketieteen tohtori
Matti Rautalahti sanoo, että
ravintoloiden savuttomuus
on merkittävä askel. Se vä-
hentää ennen kaikkea ravin-
toloissa työskentelevien
vaaraa sairastua tupakkasai-
rauksiin. Lisäksi savuton
ympäristö auttaa sekä ravin-
toloissa työskenteleviä että
niiden asiakkaita lopetta-
maan tupakoinnin.
Rautalahden mukaan
Suomi astuu tupakkapoli-
tiikassaan samalla takaisin
siihen joukkoon, jonka esi-
merkkiä maailmalla seura-
taan."
On olemassa selkeää
näyttöä siitä, että ympäris-
tön tupakansavu vaurioittaa
tupakoimattomien terveyt-
tä. Suomessa ympäristön tu-
pakansavu on lainsäädän-
nössä syöpää aiheuttavien
aineiden listalla ja kaikki
sille työssään altistuvat on
lain mukaan ilmoitettava
seurantarekisteriin, jota yl-
läpitää Työterveyslaitos.
Tieto haitoista karttuu
tutkimuksen
edistyessä
Tutkimus pakkotupa-
koinnin terveyshaitoista on
lisääntynyt 2000-luvulla, ja
asiantuntijat uskovat tieteel-
lisen tiedon karttuvan sa-
maan tapaan kuin tupakoin-
ninkin haitoista.
- Ympäristön tupakansa-
vulla ei ole turvarajaa. Jo
Pakkotupakointi
paljon luultua
vaarallisempaa
pienenkin määrän hengittä-
minen voi olla terveydelle
vaarallista, linjaa kesäkuus-
sa Yhdysvalloissa ilmesty-
nyt asiantuntijaraportti, joka
perustuu parinkymmenen
vuoden tutkimukseen ja on
päivitys edelliseen raport-
tiin vuodelta 1986.
Yhdysvaltain korkeim-
man terveysviranomaisen
Richard Carmonan allekir-
joittamassa raportissa "The
Health Consequences of
Involuntary Exposure to
Tobacco Smoke" todetaan
mm. että tupakoimattoman
vaara sairastua keuhkosyö-
pään kohoaa 20-30 prosent-
tia, jos hän joutuu oleile-
maan tupakansavussa. Sy-
dänsairauden vaara koho-
aa neljänneksellä.
Yli 50 syöpää
aiheuttavaa ainetta
Ympäristön tupakansavu
on yhdistelmä palavan sa-
vukkeen ns. sivusavua sekä
tupakoivan henkilön tuot-
tamaa tupakansavua. Ym-
päristön tupakansavu aihe-
uttaa elimistössä samankal-
taisia haittoja kuin tupa-
kointi.Ympäristön tupakan-
savusta on löydetty yli 50
karsinogeenia eli syöpää
aiheuttavaa ainetta.
Aivan pienille lapsille
ympäristön tupakansavu
voi aiheuttaa kätkytkuole-
man. Lapset altistuvat myös
keuhkosairauksille, tuleh-
duksille ja astmalle pakko-
tupakoinnin seurauksena.
- Erilliset tupakoitsijoi-
den osastot ja ilmastointi
eivät vähennä ympäristön
tupakansavun terveyshait-
toja, raportissa todetaan.
Samaan johtopäätökseen
Suomessa tuli ravintolatu-
pakoinnista raportin laati-
nut Kari Reijula. Ravinto-
loissa joka kolmas työnte-
kijä altistuu ympäristön tu-
pakansavulle yli neljä tun-
tia joka päivä. Suomessa ra-
vintolatupakointi on kiellet-
ty 1.6.2007 alkaen. Pohjois-
maista Islanti, Norja ja
Ruotsi ovat kieltäneet ra-
vintolatupakoinnin.
Kertakäyttögrillit ovat
yleistyneet tänä kesänä
pienen kokonsa, helpon
käytettävyytensä ja hal-
van hintansa takia. Erityi-
sen suosittuja ne ovat ke-
sätapahtumissa ja pikni-
keillä. Väärin käytettynä
kertakäyttögrilliin liittyy
vakava tulipalon ja palo-
vammojen vaara.
Esimerkiksi Helsingin
kaupungin pelastuslaitos on
joutunut alkukesän aikana
sammuttamaan useita ker-
takäyttögrillien sytyttämiä
tulipaloja. Tulipalon vaaraa
lisää kuiva maasto.
Kertakäyttögrillien tur-
vallisuusvaatimuksille on
olemassa eurooppalainen
standardi, jossa määritel-
lään mm. grillin paloturval-
lisuuteen ja sen pystyssä
pysymiseen liittyvät vaati-
mukset. Kertakäyttögrilleis-
sä on oltava kokoamis-,
käyttö- ja sytyttämisohjeet
sekä varoitusmerkinnät.
Käyttöohjeiden ja varoitus-
Kertagrillissä piilee vaaroja
merkintöjen on oltava ym-
märrettävällä suomen ja
ruotsin kielellä.
Grillien maahantuoja,
valmistaja ja myyjä vastaa-
vat siitä, että grilli on tur-
vallinen ja että siinä on riit-
tävät käyttöohjeet sekä va-
roitukset. Yritysten on en-
nen myynnin aloittamista
varmistuttava, että turval-
lisuusvaatimukset täyttyvät.
Kertakäyttögrilliä tulee
käyttää palamattomalla
alustalla. Aikuisen on val-
vottava grilliä, kunnes se on
jäähtynyt, jotta lapset ja
kotieläimet eivät pääse kos-
kettelemaan tulikuumaa
grilliä, eikä grilliin lennä
esimerkiksi tuulen mukana
palavaa materiaalia. Sam-
muttaminen voidaan tarvit-
taessa varmistaa kaatamal-
la vettä grillin päälle. Gril-
lin saa laittaa roskalaatik-
koon vasta täysin jäähty-
neenä.
Kertakäyttögrilli ei sovel-
lu käytettäväksi sisätilois-
sa.
Kuiva kesä kuivuus on
vauhdittanut syysviljojen
tuleentumista. Lounais-
Suomen rannikkoalueilla
rukiin ja syysvehnän puin-
ti on jo aloitettu. Muual-
la Etelä-Suomessa puin-
nit alkavat viikon kulues-
sa, arvioidaan Maaseutu-
keskusten Liiton tuorees-
sa kasvutilannekatsauk-
sessa.
Kesä- ja heinäkuu ovat
olleet poikkeuksellisen kui-
via lähes koko maassa. Sa-
demäärät ovat jääneet puo-
leen tavanomaisesta. Etelä-
Puinti on jo alkanut
Suomessa, Keski-Suomen
pohjoisosassa ja Oulun
ympäristössä on satanut
vain neljänneksen normaa-
limääristä.
Ohrakasvustot ovat kär-
sineet eniten kuivuudesta.
Mikäli kuivuus jatkuu,
myös säilörehun toinen sato
on vaarassa.
Sateet parantaisivat vi-
hannes-, peruna- ja sokeri-
juurikasviviljelmien tilan-
netta, mutta viljoille ne ai-
heuttaisivat todennäköisesti
haitallista jälkiversontaa ja
homeiden runsastumista.
Pirkanmaan työllisyysti-
lanne oli hieman heikenty-
nyt kesäkuussa mutta työt-
tömien määrä laskenut vuo-
den takaisesta.
Kesäkuun lopussa Pirkan-
maan alhaisimmat työttömyys-
asteet olivat Punkalaitumella
(5,8 %), Suodenniemellä (6,4
%), Mouhijärvellä (6,6 %) ja
Viljakkalassa
(6,8
%).
<L>Vammalassa työttömyys-
aste oli 7,4 ja Äetsässä 8,8 %.
Maakunnan korkein työttö-
myysaste oli Mäntässä (13,0
%). Seutukunnista alhaisin
työttömyys oli Lounais-Pirkan-
maan seutukunnassa (7,4 %)
ja korkein Etelä-Pirkanmaan
seutukunnassa (12,2 %).
Kesäkuussa 2006 työvoiman
kysyntä heikkeni hieman ja
työhallinnon työllistämis toi-
menpiteet vähenivät kausiluon-
teisesti, mistä seurauksena
työttömien määrä kasvoi Pir-
kanmaalla 2 333 henkilöllä
toukokuuhun 2006 verrattuna.
Kesäkuussa nuorten työttömi-
en määrä oli korkeammalla ta-
solla verrattuna toukokuuhun
ja verrattuna vuoden takaiseen
tilanteeseen sekä nuorten että
pitkäaikaistyöttömien määrät
laskivat.
Avoimien työpaikkojen
määrä kasvanut
edellisvuodesta
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli kesäkuun 2006
lopussa 2 030 avointa työpaik-
kaa, joka on 22,2 % enemmän
kuin vastaavana aikana vuotta
aiemmin. Uusia paikkoja il-
moitettiin kesäkuussa 3 064
kpl, joka oli 18,1 % enemmän
Pirkanmaalla
kuin vastaavana ajankohtana
2005.
Kesäkuussa 2006 täyttyi 3
119 työpaikkaa, joista työvoi-
matoimiston hakijalla täyttyi
897 kpl eli 28,8 %. Tammi-
kuun - kesäkuun aikana oli il-
moitettu 7 % enemmän avoi-
mia työpaikkoja kuin samana
aikana vuonna 2005. Avoimi-
en työpaikkojen määrä väheni
vuoden takaiseen tilanteeseen
verrattuna ainoastaan hallinto-
ja toimistotyössä (10,1 %).
Eniten uusia avoimia työpaik-
koja syntyi verrattuna vuoden
2005 kesäkuuhun terveyden-
huollossa, sosiaalialantyössä
(48,6 %), kuljetus- ja liiken-
netyössä (36,6 %) ja kaupalli-
sessa työssä (30,0 %).
Työttömien määrä oli edel-
leen laskussa vuoden takaiseen
lukuun verrattuna
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoihin oli kesäkuun 2006
lopussa ilmoittautuneena 24
468 työtöntä työnhakijaa. Vä-
hennystä edellisen vuoden vas-
taavaan ajankohtaan oli 2 614
henkilöä (9,7 %). Toukokuus-
ta työttömien määrä nousi 2
333 henkilöllä (10,5 %). Työt-
tömyysaste oli Pirkanmaalla
10,2 % ja koko maassa 9,6 %.
Vastaavat luvut vuosi sitten
olivat Pirkanmaan 11,5 % ja
koko maan osalta 10,7 %. Pir-
kanmaan työttömyysaste oli
laskenut nopeammin kuin koko
maassa keskimäärin.
Nuorten työttömien
määrä nousi
Työttömien määrä laski kai-
killa päätoimialoilla. Suurin
lasku oli maa- ja metsätalous-
työssä (16,1 %), rakennustyös-
sä (11,6 %) ja teollisessa työs-
sä (11,6 %).
Naisia työttömistä työnha-
kijoista oli kesäkuun lopussa
13 054 henkilöä, lisäystä tou-
kokuusta 1 901 henkilöä, (17,0
%). Miehiä puolestaan oli työt-
tömänä 11 414, lisäystä tou-
kokuusta 432 työnhakijaa, (3,9
%.) Vuoden 2005 kesäkuusta
naisten työttömyys laski 8,5 %
eli 1 213 henkilöä. Miesten
työttömyys laski vastaavasta
ajankohdasta 10,9 % eli 1 401
henkilöä.
Naisten osuus työttömistä oli
Pirkanmaalla kesäkuun 2006
lopussa 53,4 % kun edellisvuo-
den vastaavana aikana osuus
oli 52,7 %
Nuorten työttömyys nousi
siten, että alle 25-vuotiaita työt-
tömiä oli kesäkuun 2006 lo-
pussa 3 008 henkilöä mikä on
39,7 % enemmän kuin touko-
kuussa 2006. Vuoden takaisen
kesäkuun 2005 tilanteeseen
verrattuna nuoria oli työttömä-
nä 12,9 % eli 446 henkilöä vä-
hemmän. Pitkäaikaistyöttömi-
en määrä laski kesäkuussa, jol-
loin heitä oli 0,1 % vähem-
män kuin toukokuussa ja 9,5
% vähemmän vuoden takai-
seen vastaavaan aikaan verrat-
tuna. Pirkanmaalla oli kesä-
kuun lopussa yli vuoden työt-
tömänä olleita 6 620.
Työttömyysaste korkein
Mäntässä
Kesäkuun lopussa Pirkan-
maan alhaisimmat työttömyys-
asteet olivat Punkalaitumella
(5,8 %), Suodenniemellä (6,4
%), Mouhijärvellä (6,6 %) ja
Viljakkalassa (6,8 %). Maa-
kunnan korkein työttömyysaste
oli Mäntässä (13,0 %). Seutu-
kunnista alhaisin työttömyys
oli Lounais-Pirkanmaan seu-
tukunnassa (7,4 %) ja korkein
Etelä-Pirkanmaan seutukun-
nassa (12,2 %).
Lisätiedot: Juha Salminen,
puh. 010 ? 60 25812 ja Pir-
kanmaan työvoimatoimistot,
Internet:
-
kanmaa
Työllisyys kohentui
vuoden takaisesta
Työttömien määrä väheni
Satakunnassa yli 1 500:lla
hengellä viime vuoden ke-
säkuuhun verrattuna.
Lomautettuja oli lähes 200
vähemmän kuin vuosi sitten.
Satakunnassa työttömien mää-
rä aleni vuoden takaisesta yli
10 %, kun koko maassa vä-
hennys oli hieman alempi.
Satakunnan alueella työttö-
mien määrä laski vuoden ai-
kana lähes jokaisen kunnan
alueella. Korkeimmat kunnit-
taiset työttömyysasteet olivat
Merikarvialla (14,4 %), Poris-
sa (14,2 %), Siikaisissa (13,5
%) Pomarkussa (12,5 %) ja
Laviassa (12,3 %). Alle kym-
menen prosentin työttömyys-
aste oli yhdeksän kunnan alu-
eella.Alhaisimmat työttömyys-
asteet olivat Vampulassa (5,0
%), Säkylässä (5,9 %), Köyli-
össä (7,1 %) ja Eurassa (7,1
%).
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoihin ilmoittautui
kesäkuun a
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueella oli
työnvälitystilaston mukaan
kesäkuun lopussa työttömiä
työnhakijoita 12 900, mikä on
900 henkeä enemmän kuin
kuukausi sitten. Lisäys johtuu
kesäkuukausille tyypillisestä
kausivaihtelusta. Lomautettu-
jen oli lähes saman verran kuin
viime kuusta, eli noin 400.
Työttömien osuus työvoimas-
ta oli 11,3 %. Työttöminä työn-
hakijoina oli miehiä 5 800 ja
naisia 7 100.
Työttömien määrä väheni
Satakunnassa yli 1 500:lla hen-
gellä viime vuoden kesäkuu-
hun verrattuna. Lomautettuja
Työttömyys laski
Satakunnassa
oli lähes 200 vähemmän kuin
vuosi sitten. Satakunnassa työt-
tömien määrä aleni vuoden ta-
kaisesta yli 10 %, kun koko
maassa vähennys oli hieman
alempi.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoihin ilmoittautui
kesäkuun aikana lähes 1 700
uutta työnhakijaa ja työnhaun
päättäneitä oli melkein 1 900.
Yleisille työmarkkinoille työl-
listyi 1 800 henkeä.
Avoimet työpaikat
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoissa oli kesäkuun
aikana avoinna 2 700 työpaik-
kaa, mikä on 900 paikkaa vä-
hemmän kuin kuukausi sitten,
mutta yli 100 paikkaa enem-
män kuin vuosi sitten. Vuoden
aikana avoimet paikat lisään-
tyivät eniten palvelutyössä.
Uusia avoimia työpaikkoja il-
moitettiin työvoimatoimistoi-
hin kesäkuun aikana runsaat 1
100 ja täytettiin 1 300 työpaik-
kaa.
Työttömyyden rakenne
Alle 25-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita oli kesäkuun lo-
pussa runsaat 1 500, mikä on
vajaat 400 enemmän kuin vii-
me kuussa. Viime vuodesta
nuorten työttömien määrä las-
ki yli 300:lla. Alle 25-vuotiai-
den osuus työttömistä työnha-
kijoista oli 12,5 %. Yli 50-vuo-
tiaita työttömiä työnhakijoita
oli kesäkuun lopussa vajaat 5
400, mikä on saman verran
kuin kuukausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli runsaat
3 500, mikä on noin sata enem-
män kuin kuukausi sitten. Vii-
me vuoden kesäkuusta pitkä-
aikaistyöttömien määrä on las-
kenut vajaalla 500:lla.
Ammattiryhmittäin tarkas-
teltuna (ilman lomautettuja)
työttömien työnhakijoiden
määrä lisääntyi kuukauden ai-
kana lähes kaikissa ammatti-
ryhmissä. Tosin rakennusalal-
la työttömien määrä hieman
laski ja kuljetusalalla se pysyi
ennallaan. Vuoden takaiseen
tilanteeseen verrattuna työttö-
mien työnhakijoiden määrä
vähentyi kaikilla aloilla. Suh-
teellisesti eniten vähennystä
tapahtui kuljetus- ja liikenne-
työssä, palvelutyössä sekä hal-
linto- ja toimistotyössä.
Työvoimakoulutuksen aloit-
taneita kesäkuun aikana oli 70
ja tukitoimenpitein sijoitettuja
runsaat 400. Työvoimakoulu-
tuksen aloittaneiden määrä laski
hieman ja toimenpitein sijoitet-
tujen määrä pysyi ennallaan
viime vuoteen verrattuna.
Kesäkuun lopussa työvoi-
makoulutuksessa oli vajaat 1
400 ja tukityöllistettynä lähes
2 300 henkilöä. Tukityöllistet-
tyinä oli valtiolla 90, kunnissa
lähes 600 ja yksityisellä sek-
torilla lähes 1 600 henkilöä.
Tukitoimenpiteissä olevia oli
edelleen vähemmän kuin vuo-
si sitten, mutta työvoimakou-
lutuksessa olevien määrä oli
vuoden aikana lisääntynyt.
Työvoimatoimistot
Työttömien työnhakijoiden
määrä nousi viime kuusta lä-
hes jokaisen Satakunnan työ-
voimatoimiston alueella. Vain
Huittisten alueella se hieman
laski. Korkeimmat työttömyys-
asteet olivat Porin (13,6 %) ja
Noormarkun (12,3 %) työvoi-
matoimistojen alueilla. Vastaa-
vasti alhaisimmat työttömyys-
asteet olivat Euran (6,7 %) ja
Huittisten (7,6 %) työvoima-
toimistojen alueilla.
