Page 7 - Alueviesti_30_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko heinäkuun 26. 2006

Kunnallisneuvos Timo

Roosilta on usein tiedus-

teltu, miksi hän muuutti

Kaijansa kanssa Karkus-

ta, synnyinpitäjästään,

eläkepäivinään Hämeen-

linnaan. Kun Roos vas-

taa, käy ilmi, ettei muut-

to ainakaan vammalalai-

sista johtunut. - Asiaan

vaikuttivat elämäntilan-

ne ja se että Kaijan su-

kulaiset asuvat hänen

kotipitäjässään Tuulok-

sessa ja Leena -tytär poi-

kansa kanssa Hattulassa.

- Eikä me sitä paitti läh-

detty mistään, me men-

tiin Hämeenlinnaan.

Timo ja Kaija tapasivat

Jyväskylän kasvatusopilli-

sessa korkea koulussa, ny-

kyisessä yliopistossa, Timo

oli ollut siellä jo vuoden

ennen Kaijaa. Heidät vi-

hittiin vuonna 1960. Kum-

pikin ovat opettajia.

Ennen

muuttoaikaa

Timo sairasti paksunsuo-

len syövän, joka nyt on

kurissa. - Ison pihan ja ta-

lon hoito alkoi ottaa voi-

mille. Syöpä leikattiin

2001 ja me muutimme

2003., selvittää Roos tilan-

netta. - Olihan siinä sekin,

että kumpikin kuvitteli elä-

kepäivänsä vähän toisen-

laisiksi. Että kalenterissa

olisi vähän enemmän sem-

moista tilaa jonka pystyy

itse täyttämään. Vaikka jäin

pois valtuustosta ja monis-

ta muista luottamustehtä-

vistä, en päässyt niistä hen-

kisesti eroon. Niinpä me

tuumittiin, että jos tahtoo

Harrastukset pitävät Roosit

virkeinä Hämeenlinnassakin

paikkakuntaa vaihtaa niin se

pitää tehdä viimeistään nyt.

Siinä lähellä Tuuloksessa on

Kaijan koti ja sukulaiset ja

Hämeenlinna on Kaijan kou-

lukaupunki. Sisko ja veli ja täti

ja yksi serkku elävät siellä vie-

lä.

Roosit ostivat Hämeenlin-

nanMyllymäestä asunnon tam-

mikuussa ja muuttivat sinne

kesälällä. - Saatiin mieluisa

asunto, riittävän iso ja mikä

tärkeintä, oma sauna.

Edellisenä syksynä Roosit

ostivat huvilanVesilahden Hin-

salan kylästä, Pyhäjärven ran-

nalta. Siellä vietetään paljon

aikaa. Sieltä on myös hyvä

poiketa Vammalaan.

Hämeenlinnassa Rooseilla

oli muutama vammalalainen

tuttu, mm. kirkkoherra Kari

Koivu ja pelastuspäällikkö Jou-

ko Allinniemi, jotka ovat Kai-

jan vanhoja oppilaita. - Hä-

meenlinnassa on tullut vanho-

ja vammalalaisia vastaan ai-

nakin kolmisenkymmentä.

Kari Koivu sanoi, että Hä-

meenlinna on ihmisen kokoi-

nen kaupunki, jossa on tilaa

hengittää.

Timo Roos on 'tullut tutuk-

si monille hämeenlinnalaisil-

le. - Soittohommista se joh-

tuu, hän sanoo. - Samassa ta-

lossa asuu sokea harmonikan-

soittaja, erittäin hyvä. Olen nyt

kolmessa orkesterissa, jotka

kaikki soittavat vähän erilais-

ta musiikkia. (Se harjottelee-

kin, ihan nuoteista, pistää Kaija

väliin). - Yksi on Eläkkeen-

saajien Sattumasoittelijat. Soi-

tamme tanssimusiikkia ja jat-

sia. Toinen on vapaaehtoiskes-

kus Pysäkin Korsuorkesteri.

Kolmas on Pysäkin yhtye, jo-

hon kuuluu neljä entistä opet-

tajaa. Olemme soittaneet tässä

kokoonpanossa hengellistä

musiikkia kirkossakin. Esiin-

nyn myös sairaaloissa ja pal-

velukodeissa yksin tai esimer-

kiksi viulistin kanssa, kertoo

Timo elämänmenostaan.

Eivät Roosin harrastukset

tähän jää. - On olemassa val-

takunnallinen Wanhat Toverit,

johon pääsemiseksi tulee olla

vähintään 25 vuotta SDP:n jä-

senenä ja eläkeiässä. Me ol-

laan siinä molemmat. Minä

olen tämän vuoden Hämeen-

linnan osaston puheenjohtaja.

Valtakunnallinen puheenjohta-

ja on Raimo Kantola.

Hämeenlinnassa monenlais-

ta tarjolla ja ihan kävelymat-

kan päässä. Siellä on hyvä teat-

teri, hyviä konsertteja ja mie-

lenkiintoisia esitelmäsarjoja,

mm. Ikäihmisten yliopiston

järjestämiä. Liikuntamahdolli-

suudet ovat loistavat. Iso ui-

mahallikin on, ja käymme siel-

lä kerran viikossa allasjumpas-

sa. Kaikki ovat lähellä, samoin

jäähalli ja urheilukenttä, joi-

den katsomoissa tulee usein

istuskeltua. - Oltiin Me Kai-

jan kanssa talvella 10 000

muun ihmisen kanssa vastaan-

ottamassa jääkiekon suomen-

mestareita, HPK:n joukkuetta.

Timo Roosilla on ollut nyt

aikaa kirjoitella. - Nyt kun vielä

tuntuu kysyntää olevan, teen

juttuja kahden, kolmen jutun

viikkovauhtia moneen eri leh-

teen.

Hänen nimimerkkinsä De-

marissa on Nieminen Vee, ja

Vesilahdella, Laukonlahden rannalla on Roosien kesämökki, jossa ollaan niin paljon kuin suinkin. Keinussa kiikkuu myös tyttärenpojan Svanten

lemmikki, Muskotti.

tämän kirjoituksia monet leh-

det siteeraavat lähes viikoittain.

Timo julkaisi vuonna 1997

muisteluksia eduskunnasta ja

politiikasta. Kirjan nimi on

"Minulta on tiedusteltu". -

Gummeruksen silloinen johtaja

soitti ja pyysi kirjoittamaan.

Kirjaa en aio enää kirjoittaa,

ellei joku sitten kokoa kirjaa

pakinoistani, joita on jo yli 2

000 kappaletta. - Semmoinen

haave mulla on, että ryhdyn

syksyllä kirjoittamaan lapsil-

leni elämäni vaiheista, siitä

kaikesta mitä olen nähnyt ja

kuullut. Karkun Passinmäestä

alkaen.

Matkavillitys, joka iskee

moniin eläkeläisiin, ei ole ot-

tanut Kaija Timo Roosia ot-

teeseensa. Kerran vuodessa he

käyvät Prahassa poikansa Kal-

len ja tämän perheen luona.

Kalle työskentelee melkein

kahdeksan kuukautta vuodes-

ta Suomessa Sirkus Finlandi-

an käyttöpäällikkönä. Loput

ajan vuodesta he asuvat vai-

mon kotikaupungissa Prahas-

sa. Kalle poika, Antonin, joka

on 12-vuotias, esiintyy jo klov-

nina sirkuksessa ennen varsi-

naista alkua ja väliajoilla lap-

sia viihdyttäen.

Viime vuonna Roosit kävi-

vät Venäjällä Tverin läänissä

karjalaiskylissä.

Karkussa poiketaan monta

kertaa vuodessa. Ja sinne tul-

laan lopuksi, sillä pariskunnan

hautapaikka on Karkun hauta-

usmaa.

Kysyin lopuksi Timo Roos-

ilta, onko hänellä antaa jokin

neuvo Vammalalle. Roosi vas-

tasi näin: Ei kaikkia munia

yhteen koriin. Ikkunat vä-

hän joka suuntaan auki.

Sen nyt voi selittää miten

tahansa, mutta en kohte-

liaisuussyistä sen tarkem-

pia neuvoja rupea anta-

maan. - Tämänkin annoin

ihan ilmaiseksi.

Ei vastaanottoa

Timo Roos (sd) täyttää

70 vuotta lauantaina 5. elo-

kuuta ja viettää merkkipäi-

väänsä perhepiirissä. Paik-

kaakaan ei ilmoiteta.

Hän valmistui kansa-

koulunopettajaksi 1959 ja

erityisopettajaksi 1969.

Timo Roos toimi sosia-

lidemokraattisena kansan-

edustajana vuodet 1983-

1994. Seuraavissa vaaleis-

sa hän ei enää halunnut

asettua ehdokkaaksi

Eduskunnassa hän kuu-

lui puolustusasiainvalio-

kuntaan, valtiovarainva-

liokuntaan, sivistyslakiva-

liokuntaan, perustuslakiva-

liokuntaan ja pankkivalio-

kuntaan.

Lukuisista muista luot-

tamustoimista kertyy pit-

kä luettelo. Niitä on ollut

kunnallisissa ja valtakun-

nallisissa järjestöissä. Hän

oli jo Karkun kunnanval-

tuuston jäsen ja siitä lähti-

en katkeamatta myös Vam-

malan valtuutettu kunnes

ilmoitti luopuvansa kaikis-

ta kunnallisista luottamus-

tehtävistä. Sotilasarvoltaan

hän on majuri.

Erkki Petman

Lounais-Suomen ym-

päristökeskus on tehnyt

yhdessä Satakuntaliiton

kanssa selvityksen poten-

tiaalisista viemäröinti-

alueista Satakunnassa.

Selvityksellä haluttiin

vastaus seuraaviin kes-

keisiin kysymyksiin eli

siihen, johdetaanko vie-

märöinti muualle vai jär-

jestetäänlö vain paikal-

linen yhteispuhdistus

kuten kyläpuhdistamo,

yhteispuhdistus vai kiin-

teistökohtainen käsitte-

ly ja mikä kiinteistökoh-

tainen menetelmä tulee

kyseeseen alueella.

Selvityksen tavoitteena

oli osoittaa tiettyjen kritee-

rien ja laskentaperusteiden

mukaan arvioituna, millä

alueilla viemäröinti olisi

kannattava vaihtoehto kiin-

teistökohtaisille järjestel-

mille. Tavoitteena oli luo-

da työkalu, jota kunnat, Sa-

takuntaliitto ja Lounais-

Suomen ympäristökeskus

voivat hyödyntää vesihuol-

lon kehittämisessä, kaavoi-

tuksessa ja avustusten koh-

dentamisessa.

Kunnan tulisi vesihuol-

lon kehittämissuunnitel-

massaan esittää mille alu-

eille ja millä aikataululla

vesihuoltoverkostoa kun-

nassa tullaan rakentamaan.

Tämä auttaa kiinteistön-

omistajaa arvioimaan, mi-

ten kiinteistön jätevedet

tullaan tulevaisuudessa

hoitamaan mahdollisim-

man taloudellisesti ja ase-

tuksen vaatimusten mukai-

sesti.

Kunta voi käyttää sel-

vitystä pohjatietona kun-

nan vesihuollon kehittämi-

sessä. Selvityksessä ei kui-

tenkaan oteta kantaa, mikä

taho vastaa lopulta viemä-

röinnin toteuttamisesta.

Kunnallisen vesihuoltolai-

toksen sijaan toteuttajana

voi olla esimerkiksi osuus-

kunta. Vesihuoltohankkei-

siin voi hakea avustusta

Lounais-Suomen ympäris-

tökeskukselta.

Asetus talousjätevesien

käsittelystä vesihuoltolai-

tosten viemäriverkostojen

ulkopuolisilla alueilla tiu-

kensi jäteveden käsittely-

vaatimuksia haja-asutus-

alueella. Asetuksen toi-

meenpanossa suosituksena

on ollut liittää kiinteistö

yleiseen viemäriin, jos se

suinkin on teknis-taloudel-

lisessa mielessä mahdollis-

ta.

Satakunnassa 63 pro-

senttia asuinrakennuksista

sijaitsee nykyisin viemäri-

laitosten toiminta-alueilla

tai muilla viemäröidyillä

alueilla. Viemärin ulko-

puolelle jää 22.000 asuin-

rakennusta sekä sen lisäk-

si 14.000 loma-asumiskäy-

tössä olevaa rakennusta.

Vaikka vain harva loma-

asunto on vesijohtoon liit-

Satakunnan

viemäröintiä

kartoitettiin

tynyt, niin tulevaisuudes-

sa loma-asuntojen taso tu-

lee nousemaan, jolloin

myös tarve vesihuolto-pal-

velujen järjestämiseen

kasvaa.Ê

Kunta voi ympäristön-

suojelumääräyksissään

asettaa tiukennettuja jäte-

vedenkäsittelyvaatimuksia

tietyillä herkillä alueilla

sijaitseville kiinteistöille.

Tällaisia alueita ovat esi-

merkiksi vesistöjen ranta-

vyöhykkeet, luonnonsuo-

jelualueet ja pohjavesialu-

eet. Satakunnassa viemä-

röimättömistä asuinraken-

nuksista 1.300 sijaitsee alle

50 metrin päässä rantavii-

vasta ja 1.200 pohjavesi-

alueilla. Viemäröimättö-

miä loma-asuntoja sijaitsee

rannoilla 9.000 ja pohja-

vesialueilla 400 rakennus-

ta. Tiukennetut määräyk-

set eivät tosin koske suur-

ta osaa loma-asunnoista,

koska niissä yleensä ta-

lousvesi kannetaan sisään.

Satakunnan luonnonsuoje-

lualueilla ei juurikaan si-

jaitse asutusta.

Potentiaalisia

viemäröitäviä

alueita vajaat 150

Selvityksessä nousi esiin

144 haja-asutusalueen asu-

tuskeskittymää, jotka olisi

potentiaalista viemäröidä

ja siten johtaa niiden jäte-

vedet kunnalliselle puhdis-

tamolle. Yhteensä vakitui-

sessa käytössä olevia

asuinrakennuksia näillä

alueilla on 4.800 kappalet-

ta. Alueiden viemäröimi-

nen vaatisi yhteensä 300

km runkoviemäriä. Viemä-

röinti toteutettaisiin pää-

osin kevytpaineviemäröin-

tinä, joka sopii hyvin haja-

asutusalueelle. Näin johto-

koot ja johtokaivannot py-

syvät pieninä, jolloin sääs-

tetään

kustannuksissa.

Kiinteistöiltä jätevedet joh-

detaan runkolinjaan kiin-

teistökohtaisten pumppu-

jen avulla. Keskimäärin in-

vestointikustannukset oli-

sivat potentiaalisilla alueil-

la 4 897 euroa kiinteistöä

kohti.

Potentiaalisten 144 alu-

een lisäksi tarkastelussa oli

222 muuta aluetta. Näillä

alueilla kustannukset muo-

dostuivat suuremmiksi.

Kuitenkin varsinkin herkil-

lä vyöhykkeillä, joilla kor-

keammat puhdistusvaati-

mukset nostavat kiinteis-

tökohtaisten järjestelmien

kustannuksia, saattaa vie-

märöinti olla edullisempi

ratkaisu.

Luokitus tehtiin vertaa-

malla viemäröinnin kus-

tannuksia kiinteistökohtai-

silla järjestelmillä synty-

viin kustannuksiin. Vertai-

lukustannus sisälsi inves-

tointi- ja käyttökustannuk-

set.

Vain alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

Page 8

Page 6

1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32