Page 12 - Alueviesti_30_2006
Basic HTML Version
Keskiviikko heinäkuun 26. 2006
12
Stemma Special -joustinsänky
+ sijauspatja ja jalkasarja
120x200 cm (335,-)
199,-
Suuri aurinkoinen
695,-
Kuvan valkoinen
Alis-hyllystökokonaisuus
(993,-)
499,-
Marilyn-sohvat
Beigellä Buccara-kankaalla.
2- ja 3-hengen sohvat yhteensä (1.070,-)
Teresa-ruokailuryhmä
Pöytä + 6 tuolia (579,-)
349,-
Stemma Special uudistuu!
Alis-sohvapöytä
(136,-)
95,-
Alis toimii yksin tai yhdessä!
Aktiivinen ja nuorekas hyllystö.
Väreinä kirsikka ja wenge.
Nyt myös valkoisena!
Metallivetimet.
119,-
Työpöytä
110x60x75 cm. (169,-)
HUITTINEN
puh. 0424 896 800, Lintuparventie 11
Av: ma-pe 10.00-18.00, la 9.00-14.00
–30
%
–40
%
–50
%
Kalatalouden Keskusliit-
to tuo Englannissa pyydet-
tyjä ankeriaita Suomeen.
Tänä vuonna Etelä-Suomen
Ankeriaita Etelä-Suomen vesiin
- Huhtikuussa Severnjoesta Englannista pyydetty lasiankerias on nimensä veroinen. Kuva:
Kari Kilpinen/Kalatalouden Keskusliitto.
- Hyvissä olosuhteissa ankerias saavuttaa pyyntikoon jo 4-
5 vuodessa. Kuva: Chris Karppinen/Kalatalouden Keskus-
liitto.
vesiin istutetaan yli 80 000
ankeriaanpoikasta, mikä on
suurin istutuserä moniin
vuosiin.
Ankerias ei lisäänny mei-
dän vesissämme, ja koska Eu-
roopan ankeriaskannat ovat
vähentyneet rajusti viimeis-
ten vuosikymmenten aikana,
ne ovat nykyisin kokonaan
istutusten varassa. Ankerias
on hyvin sopeutuvainen ja
oikein toteutetut ankeriasis-
tutukset antavat hyviä tulok-
sia. Ensimmäiset istutukset
Suomessa tehtiin jo 1800-lu-
vulla. Lasiankeriaat, joiksi
ankeriaanpoikasia kutsutaan,
on pyydetty keväällä huhti-
kuussa Severnjoesta Englan-
nista. Englantiin ja Euroop-
paan ne ovat tulleet Etelä-
Atlantilla sijaitsevilta kutu-
alueilta merivirtojen muka-
na. Sieltä ne on toukokuussa
viety karanteenilaitokseen
Ruotsiin ja nyttemmin todettu
testeissä taudittomiksi.
Ankeriaat tulevat lentorah-
tina Helsinki-Vantaa lento-
kentälle torstaina 27.7. noin
kello 16:15. Sieltä ne viedään
eri puolille Etelä-Suomea si-
jaitseviin istutusvesiin. Hie-
man alle puolet ankeriasta is-
tutetaan Suomenlahteen, pie-
ni erä Ahvenanmaalle ja lo-
put sisävesiin.
Istutuksiin käytetyt anke-
riaat ovat noin 10 sentin pi-
tuisia ja painavat gramman
verran. Hyvissä olosuhteissa
ankerias kasvaa yli metrin
mittaiseksi ja painoa saattaa
kertyä jopa yli neljä kiloa.
Ankeriasta, joka on herkul-
linen ja vähäruotoinen ruo-
kakala, pyydystetään parhai-
ten pitkäsiimoilla, rysillä, an-
keriasarkuilla, merroilla, ka-
tiskoilla tai ongella.
Suomessa ankeriaan kalas-
tuskulttuuri uhkaa hävitä pie-
nenevien ankeriaskantojen
myötä, toisin kuin Keski-Eu-
roopassa, missä ankeriaan ka-
lastuksella on pitkä perinne
ja ankerias kuuluu miltei jo-
kaiseen herkkupöytään. Istu-
tuksien myötä Kalatalouden
Keskusliitto toivoo Suomen
ankeriaspyynnin ja -kulutuk-
sen elpymistä.
Asevelvollisuuslain uu-
distusta valmistellut,
puolustusministeriön
asettama toimikunta eh-
dottaa asevelvollisuus-
lain säätämistä kokonaan
uudelleen. Laki korvaisi
vuoden 1950 asevelvol-
lisuuslain. Uudistuksen
tavoitteena on saattaa
asevelvollisuuslaki kaikil-
ta osiltaan perustuslain
vaatimukset täyttäväksi
ja myös muutoin entistä
ajanmukaisemmaksi ja
toimivammaksi.
Asevelvollisuuslain so-
veltamisalaa ehdotetaan
täsmennettäväksi ja osin
laajennettavaksi niin, että
laissa voitaisiin säätää ase-
velvollisten määräämises-
tä myös tehtäviin, jotka ei-
vät perustu yksinomaan
maanpuolustusvelvollisuu-
den täyttämistä koskevaan
perustuslain säännökseen.
Muita tehtäviä olisivat
muun muassa virka-apu-
tehtävät. Lisäksi myös re-
serviläisiä voitaisiin poik-
keuksellisesti määrätä pal-
velukseen suuronnetto-
muustilanteissa tai muissa
vakavissa tilanteissa.
Reservissä olevia voi-
taisiin varsinaisten kerta-
usharjoitusvuorokausien
lisäksi määrätä kertaushar-
joitukseen suostumuksen-
sa mukaisesti silloin, kun
asianomainen on puolus-
tusvoimille välttämätön
joukon johtamisessa ja
kouluttamisessa. Harjoi-
tuspäiviä voisi olla enin-
tään 10 kalenterivuotta
kohti.
Aseettomana palvelevan
palvelusaikaa ehdotetaan
muutettavaksi niin, että
palvelusaika voisi määräy-
tyä annettavan koulutuksen
mukaan kuten muillakin
varusmiehillä. Palvelusai-
ka olisi vähintään 270 päi-
vää ja enintään 362 päi-
vää. Nykyisin aseeton pal-
velee 330 päivää. Muihin
palvelusaikoihin ei esitetä
muutoksia.
Lakiin ehdotetaan ny-
kyistä selkeämpää asevel-
vollisuuden määritelmää,
Asevelvollisuus-
laki uudistetaan
joka kattaisi eri palvelus-
muodot: varusmiespalve-
luksen, kertausharjoituk-
sen, ylimääräisen harjoi-
tuksen ja liikekannallepa-
non aikaisen palveluksen
sekä kutsunnat ja palvelus-
velvollisuuden tarkastami-
sen. Lisäksi laissa säädet-
täisiin palvelusvelvollisuu-
den sisällöstä, johon kuu-
luisi velvollisuus palvella
määrätyssä paikassa ja
noudattaa sotilasesimiehen
toimivaltansa mukaisesti
antamia käskyjä.
Palveluskelpoisuuden
käsite, joka on keskeinen
asepalvelukseen määrää-
misen kannalta, määritel-
täisiin laissa nykyistä sel-
keämmin, lähtökohtaises-
ti terveydentilan sekä fyy-
sisen ja psyykkisen suori-
tuskyvyn perusteella. Li-
säksi huomiota voitaisiin
kiinnittää palvelusturvalli-
suuteen liittyviin asioihin.
Lääkärintarkastusta eh-
dotetaan täydennettäväksi
mahdollisuudella tehdä
huumausainetesti. Koska
huumausaineiden käyttö
on lisääntynyt yhteiskun-
nassa, myös puolustusvoi-
missa on entistä suurempi
tarve selvittää asevelvolli-
sen huumausaineen käyt-
tö. Nykyisin asiasta ei ole
säännöksiä laissa.
Kutsuntaa edeltävään
ennakkoterveystarkastuk-
seen ei nykyiseen tapaan
enää osallistuisi koko ikä-
luokka, vaan ainoastaan ne
kutsuntavelvolliset, joiden
tarkastamiseen olisi erityi-
nen peruste esimerkiksi
asevelvollisen oman ilmoi-
tuksen mukaan.
Ulkomailla asuva Suo-
men kansalainen, jolla on
myös toisen valtion kan-
salaisuus, jätettäisiin viran
puolesta kutsumatta kut-
suntaan ja määräämättä
palvelukseen rauhan aika-
na. Tämä edellyttäisi, että
hän on asunut ulkomailla
viimeksi kuluneet seitse-
män vuotta ja asuisi siellä
edelleen. Lisäksi käytössä
olisi mahdollisuus myön-
tää vapautus hakemukses-
ta kuten nykyisin.
