Page 4 - Alueviesti_31_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko elokuun 2. 2006

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

Kuluttajien luottamus

talouteen heikkeni hie-

man heinäkuussa. Ku-

luttajien luottamusindi-

kaattori oli heinäkuus-

sa 14,4, kun se kesä-

kuussa oli 16,6. Luotta-

mus talouteen oli kui-

tenkin edelleen selvästi

vahvempi kuin vastaa-

vaan aikaan viime vuon-

na ja myös vähän vah-

vempi kuin pitkällä ajal-

la keskimäärin.

Tiedot perustuvat Tilas-

tokeskuksen kuluttajaba-

rometriin, jota varten

haastateltiin 3. - 19. hei-

näkuuta 1 523 Suomessa

asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamus-

indikaattorin kaikki neljä

osatekijää laskivat heinä-

kuussa edelliskuuhun ver-

rattuna.

Odotukset työttömyys-

kehityksestä heikkenivät

kuitenkin vain aavistuk-

sen. Lisäksi kuluttajat ar-

vioivat säästämismahdol-

lisuutensa edelleen erin-

omaisiksi ja pitivät kes-

totavaroiden ostamista

hyvin kannattavana hei-

näkuussa.

Heinäkuussa 23 pro-

senttia kuluttajista uskoi,

että Suomen taloustilan-

ne paranee seuraavan

vuoden aikana. Kuluttajista

22 prosenttia puolestaan ar-

vioi maamme talouden huo-

nonevan. Vastaavat osuudet

olivat kuukautta aiemmin 26

ja 21 prosenttia.

Oman taloutensa kohentu-

miseen luotti heinäkuussa 27

prosenttia kuluttajista ja 10

prosenttia pelkäsi talouten-

sa huononevan vuoden ku-

luessa. Vielä kesäkuussa 31

prosenttia kuluttajista odot-

ti oman taloutensa parantu-

van.

Kuluttajista 30 prosenttia

arvioi heinäkuussa, että työt-

tömyys lisääntyy seuraavan

vuoden aikana, ja 37 prosent-

tia uskoi työttömyyden vä-

henemiseen.

Vastaavat osuudet olivat

vuosi sitten synkät: 43 ja 22

prosenttia.

Työllisistä 11 prosenttia

arvioi heinäkuussa työttö-

myyden uhan viime kuukau-

sina kasvaneen omalla koh-

dallaan ja 15 prosenttia puo-

lestaan uskoi uhan vähenty-

neen.

Kuluttajat ennustivat hei-

näkuussa, että kuluttajahin-

nat nousevat 2,4 prosenttia

seuraavien 12 kuukauden ai-

kana. Vastaava inflaatio-odo-

tus oli kesäkuussa 2,6 pro-

senttia.

Heinäkuussa 71 prosenttia

kuluttajista piti ajankohtaa

Kuluttajien luottamuksessa

notkahdus heinäkuussa

lainan ottamiselle hyvä-

nä ja 13 prosenttia koti-

talouksista suunnitteli ot-

tavansa lainaa vuoden si-

sällä. Säästämisen arvioi

heinäkuussa kannattavak-

si 68 prosenttia kulutta-

jista.

Kotitalouksista 65 pro-

sentilla oli jäänyt rahaa

säästöön ja 78 prosenttia

uskoi pystyvänsä säästä-

mään seuraavan vuoden

aikana. Pankkitilit ja si-

joitusrahastot lisäsivät en-

tisestään suosiotaan koti-

talouksien sijoituskohtei-

na.

Kuluttajista 50 prosent-

tia piti heinäkuussa kes-

totavaroiden ostamista

kannattavana.

Kuukautta aiemmin

vastaava osuus oli 44 pro-

senttia.

Kotitalouksilla oli run-

saasti suunnitelmia käyt-

tää rahaa muun muassa

viihde-elektroniikan sekä

harrastus- tai urheiluvä-

lineiden hankintaan.

Kotitalouksista 26 pro-

senttia harkitsi digisovit-

timen ostamista puolen

vuoden kuluessa. Vuoden

sisällä 18 prosenttia koti-

talouksista aikoi joko

melko tai hyvin varmasti

ostaa auton ja 9 prosent-

tia asunnon.

Kiinteistöverolippu-

jen postitus on alkanut

ja valtaosa kiinteistön

omistajista saa verolip-

punsa tällä viikolla. Lip-

puja lähetetään n. 1,9

miljoonaa kappaletta.

Alustavan arvion mu-

kaan vuoden 2006 kiin-

teistöveron tuotto kunnil-

le on n. 798 milj. euroa.

Se on n. 64 milj. euroa

enemmän kuin viime

vuonna. Suurin osa eli n.

kolme neljäsosaa kiinteis-

töverosta kertyy aikai-

sempien vuosien tapaan

rakennuksista. Maapoh-

jan osuus on n. neljännes

tuotosta.

Noin 70 prosenttia

kiinteistöistä on sellaisia,

joissa maksettava vero jää

alle 170 euron. Kiinteis-

töveroa ei määrätä, jos

vero on alle 17 euroa.

Näitä kiinteistön omista-

jia on vajaa 10 prosent-

tia.

Kiinteistöveron perus-

teena ovat vuoden 2005

verotusarvot ja kiinteistön

sijaintikunnan vuodelle

2006 määräämät veropro-

sentit. Yleinen kiinteistö-

veroprosentti on noussut

97 kunnassa, vakituisten

asuinrakennusten vero-

prosentti 79 kunnassa ja

muiden asuinrakennusten

veroprosentti 88 kunnas-

sa. Erillinen, rakentamat-

toman rakennuspaikan

veroprosentti määrättiin

122 kunnassa ja yleishyö-

dyllisten yhteisöjen vero-

prosentti 280 kunnassa.

Vuoden 2006 kiinteis-

töverotuksessa voimalai-

toksiin ja ydinvoimalai-

toksiin sovellettavan ve-

Kiinteistöveroliput

tulevat tällä viikolla

roprosentin yläraja korotet-

tiin 2,50 prosenttiin. Raken-

tamattoman rakennuspaikan

veroprosentti määrättiin pa-

kolliseksi pääkaupunkiseu-

dulla ja sen kehyskunnissa.

Rakennusten ja rakennel-

mien vuoden 2005 jälleen-

hankinta-arvon laskentape-

rusteisiin on tehty rakennus-

kustannusindeksin nousua

vastaava korotus. Jälleen-

hankinta-arvot ovat tämän

vuoksi nousseet n. 3 prosent-

tia. Ikäalennusten johdosta

rakennusten verotusarvojen

nousu on kuitenkin voinut

jäädä tätä pienemmäksi.

Myös tonttien verotusarvoi-

hin on tullut muutoksia. Mer-

kittävimpien kasvukeskusten

tonttihintakarttoja on uudis-

tettu ja aluehintoja nostettu

vastaamaan vallitsevaa hin-

tatasoa. Aluehintoja on nos-

tettu myös eräissä muissa

kunnissa yksittäisillä hinta-

alueilla. Valtaosin tonttien

aluehinnat ovat kuitenkin py-

syneet ennallaan. Vaikka

aluehintaa ei ole nostettu,

tontin verotusarvo on voinut

nousta, jos sen aikaisempi

verotusarvo on ollut alle ta-

voitearvon (73,5 % aluehin-

nasta).

Kiinteistöverolipussa on

selvitys verotusarvon lasken-

taperusteista. Verolippuun on

merkitty mm. tontin pinta-

ala ja aluehinta, rakennuk-

sen pinta-ala, valmistumis-

vuosi, neliöhinta ja ikäalen-

nusten määrä.

Eräpäivät

Alle 170 euron kiinteistö-

vero maksetaan kerralla en-

simmäisenä eräpäivänä ja

sitä suurempi vero tulee

maksettavaksi kahdessa eräs-

sä. Eräpäivät ovat 14.9.

ja 2.11.

Kiinteistöveron voi

maksaa myös suoraveloi-

tuksella

Jos suoraveloitusval-

tuutus on tehty viimeis-

tään 15.6.2006, tieto suo-

raveloituksesta näkyy

kiinteistöverolipun muka-

na tulevalla tilisiirtolo-

makkeella.

Myöhemminkin tehty

valtuutus ehtii vielä kiin-

teistöveron ensimmäisen

erän maksuun, jos se teh-

dään

viimeistään

28.8.2006. Asiakas saa

tällöin erillisen ilmoituk-

sen suoraveloituksesta en-

nen eräpäivää. Myös 28.8.

jälkeen tehdyt valtuutuk-

set voidaan ottaa huomi-

oon, mutta vasta veron

toisen erän maksussa

2.11.2006. Valtuutus on

tällöin tehtävä viimeis-

tään 16.10.2006.

Jos verotuksessa on ta-

pahtunut virhe, korjaus-

pyyntö on hyvä tehdä vä-

littömästi ja viimeistään

elokuun puoliväliin men-

nessä. Tällöin uuden kor-

jatun verolipun ehtii saa-

da ennen ensimmäistä

eräpäivää. Selvissä vir-

heissä korjauspyynnön

voi tehdä puhelimitse

asuinkunnan tai kiinteis-

tön sijaintikunnan vero-

toimistoon.

Ensimmäisen eräpäi-

vän jälkeen muutosta voi

hakea verotuksen oikaisu-

lautakunnalta. Kirjallinen

oikaisuvaatimus osoite-

taan oikaisulautakunnal-

le ja se toimitetaan siihen

verotoimistoon, josta ve-

rolippu on lähetetty.

Kesämyrskyt saattavat

aiheuttaa pitkiä sähkö-

katkoksia eri puolilla

maata. Jos sähkökatkok-

sen pituus on vähintään

12 tuntia, sähkönkäyttä-

jällä on sähkömarkkina-

lain perusteella oikeus

vakiokorvaukseen.

Vakiokorvauksen määrä

riippuu vuosittaisen säh-

könsiirtomaksun suuruu-

desta ja keskeytysajan pi-

tuudesta. 12-24 tunnin kes-

keytyksestä korvaus on 10

% sähkönkäyttäjän vuotui-

sesta siirtomaksusta. Jos

katkokset ovat kestäneet yli

24 tuntia, korvattava sum-

ma on 25 % vuotuisesta

siirtomaksusta. Yli 72 tun-

tia kestäneistä katkoksista

korvataan 50% vuotuises-

ta siirtomaksusta. Yli vii-

den vuorokauden keskey-

tyksestä maksetaan vuotui-

sen siirtomaksun suuruinen

korvaus.

Korvauksen

enimmäismäärä on kuiten-

kin 700 euroa sähkönkäyt-

töpaikkaa kohden. Vuoden

2005 syyskuuhun saakka

sovelletaan sääntöä, jonka

mukaan enimmäiskorvaus

Puolen vuorokauden

sähkökatkoksesta on

maksettava korvausta

on 350 euroa. Jos sähkö-

katkos koskee suurta mää-

rää sähkönkäyttäjiä, säh-

köyhtiön on syytä tiedot-

taa asiakkailleen siitä, mi-

ten he voivat hakea vakio-

korvausta. Yhtiö voi myös

verkko- ja asiakastietojär-

jestelmänsä tietojen perus-

teella hyvittää vakiokorva-

uksen automaattisesti tule-

vissa sähkönsiirtolaskuis-

sa.

Jos sähkökatkos kestää

alle 12 tuntia tai jos kyse

on usein toistuvista lyhyis-

tä katkoksista, kuluttajan

oikeutta hyvitykseen arvi-

oidaan sähkömarkkinalain

virhesäännöksen perusteel-

la. Säännöksen mukaan

sähköntoimituksessa on

virhe, jos sähköntoimitus

on yhtäjaksoisesti tai tois-

tuvasti keskeytynyt eikä

sähkökatkosta voida pitää

keskeytyksen syy ja olo-

suhteet huomioon ottaen

vähäisenä. Kuluttajalla on

tällöin oikeus virhettä vas-

taavaan hinnanalennuk-

seen, jonka määrä on vä-

hintään kahta viikkoa vas-

taava osuus hänen vuotui-

sesta siirtomaksustaan.

Kunnat ovat järjestä-

neet uimarantojensa val-

vonnan varsin vaihtele-

vasti. Osassa asukasluvul-

taan suurissa kunnissa ei

välttämättä ole lainkaan

uinninvalvontaa vilkkaim-

millakaan uimarannoilla.

Esimerkiksi Helsingissä

on 26 uimarantaa, joista

14:llä on valvontaa, kun

taasTampereella jaTurus-

sa ei valvontaa ole yhdel-

läkään yleisellä uimaran-

nalla.

Suomen Uimaopetus- ja

Hengenpelastusliiton tieto-

jen mukaan vuosittain ui-

marannoilla hukkuu muu-

tamia henkilöitä. Osa näis-

tä onnettomuuksista olisi

vältettävissä asianmukaisel-

la rantavalvonnalla.

Uimarannat kuuluvat

tuoteturvallisuuslainsää-

dännön piiriin. Laki edel-

lyttää, että uimarannan yl-

läpitäjä huolehtii uimarei-

den turvallisuudesta. Kun-

talaisten turvallisuuteen ei

saa vaikuttaa se, mikä taho

- yritys, kunta, seurakunta

tai jokin muu - toimii pal-

velun tarjoajana eikä se,

peritäänkö palvelun käyttä-

misestä maksu vai ei. Ui-

marannan haltijan tai yllä-

pitäjän on määritettävä ran-

tavalvonnan tarve, esimer-

kiksi valvojien määrä ja pai-

kallaoloaika sekä järjestet-

tävä rantavalvonta ja toteu-

tettava muut tarpeelliset tur-

vallisuustoimet. Tuotetur-

vallisuuslainsäädännön

noudattamista valvovat Ku-

luttajavirasto ja kuntien ter-

veysvalvonta.

Uimarantojen turvalli-

suusjärjestelyt on tehtävä

riskinarvioinnin perusteel-

la. Uimarannoilla esiintyy

osittain samoja riskejä kuin

uimahalleissa, kylpylöissä

ja maauimaloissakin, mut-

ta monin paikoin huomat-

tavasti suurempina. Uima-

rannat ovat uimahalleja ja

muita vastaavia kohteita

Uimarantojen

valvonta puutteelista

laajempia valvonta-alueita.

Lisäksi riskiä kasvattavat

rannan erityispiirteet, kuten

mahdollinen jyrkkä syvene-

minen, veden virtaukset,

sääolosuhteiden vaihtelu,

suuret kävijämäärät, uima-

rannan muut palvelut sekä

varusteet, kuten hyppytor-

nit ja laiturit. Myös pelas-

tustoimet ovat haasteelli-

sempia luonnonvesissä kuin

uimahalleissa.

Rantavalvojien on olta-

va täysi-ikäisiä ja ammatti-

taitoisia. Valvojien on voi-

tava keskittyä valvontateh-

tävään muiden tehtävien

häiritsemättä. Rantavalvo-

jien on myös erotuttava sel-

västi yleisöstä. Yleisölle on

viestitettävä rantavalvonnan

paikallaolosta ja siitä, mi-

hin alueeseen rantavalvon-

ta kohdistuu. Jos rannalla

on valvontaa vain osan ai-

kaa vuorokaudesta, on tär-

keää ilmoittaa näkyvällä

tavalla, milloin valvontaa

on. Uimareiden ja vanhem-

pien on syytä ottaa tämä

huomioon ja muistaa, että

rantavalvonta ei poista van-

hempien vastuuta lasten

valvonnasta.

Rantavalvojalla tulee

olla riittävä pätevyys teh-

tävään. Suomen Uimaope-

tus- ja Hengenpelastusliit-

to on antanut ohjeen ranta-

valvojan pätevyysvaati-

muksista. Rantavalvojien

koulutus on käynnistynyt

vuonna 2006.

Kuluttajavirasto kehottaa

kuntia ja muita yleisten ui-

marantojen omistajia ja yl-

läpitäjiä järjestämään vilk-

kaille uimarannoille paikal-

liseen riskinarviointiin pe-

rustuen asianmukaisen ran-

tavalvonnan vastaisuudes-

sa ja kantamaan tuotetur-

vallisuuslainsäädännössä

toiminnanharjoittajalle ase-

tetun huolellisuusvelvolli-

suuden. Kuluttajavirasto

tulee lähiaikoina lähettä-

mään asiasta kirjeen kun-

nille.

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

32,00/vuosikerta,

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Toimitus, konttori, myynti

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk:t

maanantaihin klo 12 mennessä.

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

1,05 /pmm

1,26 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

1,26 /pmm

1,52 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

1,36 /pmm

1,68 /pmm

p. 0200 71000

Vammaskosken sillan peruskorjaus-

urakka takkuaa loppuun asti. Sillan piti

olla luovutuskunnossa maanantaina,

mutta ei ollut. Todettiin puutteita ja niistä

laadittiin lista, jonka mukaisten töiden

pitäisi olla valmiita torstaina. Silloin työn

pitäisi seuraavan kerran olla luovutetta-

vissa tilaajalle eli Vammalan kaupungil-

le.

Tieliikelaitos ansaitsisi muistomerkin

sillalle tai sen tuntumaan. Useat ovat näh-

neet, että remontin yhteydessä sillan kir-

kon puoleiseen päähän ja kirkon puolel-

le on rakennettu näköalasyvennys. Sille

olisi ehdotukseni mukaanmuutakin käyt-

töä.

Siihen voitaisiin pystyttää sillankor-

jaajan muistomerkki. Patsas, josta voisi

järjestää kilpailun. Pystin jalustaan tu-

lisi tietysti omistuskirjoitus, jossa mai-

nittaisiin peruskorjauksen vastannut lii-

kelaitos ja se pitkä aika, jonka se työhön

käytti.

Olenpa antanut mielikuvitukseni tuot-

taa jo patsasehdotuksen. Se oli pronssiin

valettu tietyömies, vähän sellainen joka

olisi mukaeltu vanhasta liikennemerkis-

tä, jossa tiemiehen sanottiin nojaavan

lapioonsa.

Muistomerkki kertoisi ainakin seuraa-

vaan peruskorjaukseen saakka muille-

kin kuin vammalalaisille siitä lähtemät-

tömästä muistosta, jonka remontti mie-

liimme jätti.

Eikä sitä patsasta tarvitsisi välttämättä

pronssiin valaa. Karkussa asuu taitava

mies, Niemisen Pekka, joka varmasti te-

kisi rosterista vielä paremman. Ja kau-

pantekijäisiksi vielä naurulokinkin istu-

maan sen tiemiehen harteille.

Erkki Petman

Silta kaipaisi

muistomerkkiä

Page 5

Page 3

1,2,3 5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,...32