Page 10 - Alueviesti_31

Keskiviikko elokuun 2. 2006

10

Arton

Sihti

Budjettiriihen parhaita päätöksiä oli se, että työmat-

kavähennykseen esitetään tuntuvaa korotusta. Kohon-

neiden polttoainehintojen myötä työmatka on entises-

täänkin kallistunut ja sen vuoksi vastaantulo viimeis-

tään nyt oli välttämätöntä. Kokoomuksen eduskunta-

ryhmä esitti työmatkavähennyksen korotusta jo edelli-

sen budjetin yhteydessä,kun työmatkakulujen nousu

näytti väistämättömältä.

Vammalan seudun osalta työmatkavähennyksen ko-

rotusta on tervehdittävä ilolla erityisesti siksi, että tääl-

tä Tampereen seudulla työssä käyvien määrä kasvaa

nopeasti. On oikein, että kauempaa työssä käyvää ei

rangaista taloudellisesti. Työmatkavähennyksen koro-

tus lisää siten aidosti valinnanvapautta. Asumisesta

maaseudulla tai pikkukaupungissa tulee yhä useammalle

todellinen vaihtoehto.

Pirkanmaalla tasaisempi väestönkasvu maakunnas-

sa hillitsisi asuntojen hinnannousua Tampereen seu-

dulla ja keventäisi julkisen rakentamisen painetta. Kau-

empana Tampereesta, kuten täällä Lounais-Pirkanmaalla,

kouluissa ja päiväkodeissa on tilaa, joten lapsiperheille

voidaan tarjota hyvät palvelut ilman uudisrakentamis-

ta.

Hallituksen budjettiesitykseen liittyy myös työn pe-

rässä muuttaville maksettava 500 euron muuttoavus-

tus. Muuttoavustuksella edesautetaan työttömäksi jää-

neitä siirtymään sinne missä oman alan töitä on tarjol-

la. Muuttoavustus on rahallisesti pieni, mutta oikean

suuntainen apu.

Usein muuton esteenä on se, että asumiskustannuk-

set nousevat olennaisesti. Esimerkiksi Kajaanista työt-

tömäksi jäänyt metallimies ei millään saa omasta asun-

nostaan yhtä paljon kuin Tampereella joutuu vastaa-

vasta asunnosta maksamaan.

Työmatkavähennyksen avulla tätä eroa voidaan kui-

tenkin tasata. Tampereen sijasta voi valita asuinpaikak-

seen vaikka Äetsän, jossa asuntojen hintataso on varsin

lähellä Kajaania.

Työn perässä muuttaminen ei ole Suomen historias-

sa uusi asia. Työn perässä on aina muutettu ja tullaan

aina muuttamaan. Aikoinaan on muutettu jopa Ame-

rikkaan ja Ruotsiin asti. Tänä päivänä varsin moni on

muuttanut työn perässä pääkaupunkiseudulle. Muut-

taminen ei ole silti helppo asia varsinkaan perheellisille.

On siten aivan oikein tukea muuttamista taloudellisesti

ja tehdä myös työssäkäyminen entistä kauempaa kan-

nattavaksi.

Arto Satonen

Työmatkavähennyksen

korotus oikea ratkaisu

Huittisissa vietetään

kaupungin nimikkopäiviä

4. - 6. elokuuta monin ta-

pahtumin.Virallinen ava-

us tapahtuu perjantai-il-

tana klo 19 Kivirannan

kartanossa, missä myös

paljastuu, kuka on tämän

vuoden Huittisten Hullu,

mies tai nainen.

Jo sunnuntana avattiin

museoaitta Kaharilantiellä.

Eilen illalla kokoonnuttiin

metsäkirkkoon Hirvenpään

löytöpaikalla Palojoelle ja

tänään illalla kello 19 kuun-

nellaan suvi-illan säveliä

Huhtamon kirkossa. Sutti-

lan kesäteatteri esittää näy-

telmän Luultavasti sairas

perjantaina kello 22.

Lauantaina jo kello kuu-

delta kutsutaan aamuvirk-

kuja pyöräilylle Herman-

ninkankaan kierrokselle.

Liikkeelle lähdetään muse-

on edestä.

Lauantaina päivemmäl-

lä ohjelmaa riittää kaiken

ikäisille. Kello 10 aukeaa

Huittinen virittäytyy

nimikkopäiviinsä

Yrittäjien markkinatori Laut-

takylänkadulla. Huittisten Soit-

tokunta esiintyy klo 11 ja kel-

lo 12 lautakunnat ottelevat pe-

säpallon paremmuudesta van-

halla urheilukentällä.

Kello 13 on vuorossa van-

hojen traktorien paraati. Läh-

tö tapahtuu kaupungintalon

pysäköintipaikalta, josta mat-

ka jatkuu Risto Rytin katua pit-

kin Kievarinkadun kautta van-

halle urheilukentälle. Paraatin

julistaa alkaneeksi ja esittelee

miljoonaristeyksen kohdallaÊ-

maa- ja metsätalousministeri

Juha Korkeaoja.

Traktoriparaatin järjestely-

toimikunnan jäsen Voitto Haa-

visto kertoo, että paraatiin on

ilmoittautunut maanantaihin

mennessä jo puolensataa van-

haa vetopeliä, mutta että lisää

mahtuu. - Tyrvään Zetorimie-

het ovat tervetulleita, samaten

vanhojen traktorien omistajat

muualta lähiseudulta, hän sa-

noo.

Tällä tietoa vanhin paraa-

tin ajokeista on vuoden 1939

mallia oleva amerikkalainen

Oliver, jonka omistaa

huittislainen Asko Mäke-

lä.

Traktorikisan lajeihin

kuuluu traktorin käynnistä-

minen kammesta, pikku-

Valmetin veto ja traktorin

takarenkaan pyöritys. Lap-

set voivat suorittaa polku-

traktorin ajokortin, johon

tulee kortin suorittajan kuva

ja nimi.

Kello 15 alkaa Risto

Ryti -salissa tilaisuus, jos-

sa emeritus professori

Aimo Hakanen puhuu

Huittisten seudun vanhois-

ta paikannimistä. Siellä

esiintyy myös Huittisten

virolaisen ystävyyskaupun-

gin Keilan kulttuuritalon

Ensemble.

Sunnuntain ohjelmaan

kuuluu mm. kello 12 alka-

va kiertoajelu: Vam-

pula-Tuiskula museon edes-

tä.

Viikon aikana kaupun-

kilaisilla on lisäksi tilaisuus

tutustua moniin näyttelyi-

hin.

Traktoriparaatin vanhin ajokki on tällä tietoa tämä Oliver vuodelta 1939.

Väestörekisterikeskuk-

sen tuottamat virkamies-

ten virkakortit ja niihin

liittyvät virkavarmenteet

otetaan syksyn aikana

käyttöön koko valtionhal-

linnossa. Väestörekisteri-

keskus on tehnyt käyt-

töönottoon liittyvät sopi-

mukset kaikkien ministe-

riöiden kanssa. Suurin osa

ministeriöistä on tehnyt

koko hallinnonalaansa

koskevat sopimukset.

Väestörekisterikeskuk-

sen virkavarmenteet on hy-

väksytty turvalliseen, val-

tionhallinnon sisäiseen säh-

köiseen asiointiin. Lisäksi

virkakortteja voidaan hyö-

dyntää organisaatioiden vä-

lisessä asioinnissa ja tun-

nistautumisessa. Tällä het-

kellä yli organisaatiorajojen

toimivia valtionhallinnon

palveluja ovat Valtiokont-

torin TAHTI-palvelu (Val-

tiotyönantajan henkilöstö-

tietojärjestelmä), HELI-pal-

velu (Henkilöstön hankin-

nan ja työnhaun järjestel-

mäpalvelu) ja PSRnet (val-

tion palvelussuhderekiste-

riin rakennettu web-pohjai-

nen reaaliaikainen käyttö-

liittymä, jolla työnantajat

voivat katsella ja muokata

omia Valtion eläkelain pii-

riin kuuluvia palvelustieto-

jaan).

Virkakorttien hankinnan

tavoitteena on kehittää val-

tionhallinnon sähköisen asi-

oinnin infrastruktuuria,

asiakirjaturvallisuutta sekä

prosessien tehokkuutta.

Korttien käyttöönotto luo

ministeriöille ja niiden alai-

sille hallinnoille edellytyk-

siä toteuttaa hallitusohjel-

massa niille asetettuja säh-

köisen asioinnin kehittämis-

velvoitteita sekä nostaa val-

tionhallinnon tietoturvan

tasoa. Virkakorttien avulla

on mahdollista tunnistautua

tietoverkkoihin ja todentaa

tietoverkkojen käyttäjät

sekä heidän käyttövaltuu-

tensa, salata sähköposteja ja

dokumentteja sekä tehdä

laissa määritelty kiistämä-

tön sähköinen allekirjoitus.

Virkavarmenteita voidaan

käyttää myös pääsynhallin-

tajärjestelmissä, etätyös-

kentelyssä ja kulunvalvon-

nassa sekä fyysisessä tun-

nistautumisessa. Suomen

EU:n puheenjohtakauden

aikana suomalaiset EU-vir-

kamiehet käyttävät virka-

varmennetta luottamuksel-

liseen asiointiin verkossa.

Poliisin ja Rajavartiolaitok-

sen virkamiehet käyttävät

korttia mm. virkamerkkinä.

Ulkoasiainministeriössä

virkakortit on otettu käyt-

töön useissa Suomen suur-

lähetystöissä ja edustustois-

sa.

Virkamiesten

virkakortit

valtionhallintoon

Voimassa olevia virka-

varmenteita on tällä hetkellä

valtionhallinnossa hieman

yli 22 000. Kortteja on käy-

tössä myös yksityissektoril-

la.

Kansalaiset saavat polii-

sin myöntämässä sirullises-

sa henkilökortissa Väestö-

rekisterikeskuksen kansa-

laisvarmenteen, jonka avul-

la henkilö voidaan luotet-

tavasti tunnistaa sähköises-

sä asioinnissa. Kansalais-

varmenteiden yleistyessä ja

virkamiesten ottaessa käyt-

töön virkavarmenteita avau-

tuu uusia mahdollisuuksia

julkishallinnon sähköisten

palvelujen kehittämiseen.

Virkakortit luovat pohjan

yhtenäiselle ja toimivalle

julkisen hallinnon sähköi-

selle asioinnille. Ne lisää-

vät myös viranomaisten

välisen sähköisen tiedon-

vaihdon turvallisuutta ja toi-

mivuutta sekä mahdollista-

vat osaltaan yhtenäisen, tur-

vallisen sähköisen asioin-

nin kansalaisille. Lisäksi

yhtenäisen varmenneinfra-

struktuurin hyödyntäminen

mahdollistaa palvelujen

tuottamisen entistä talou-

dellisemmin.

Valtioneuvoston tieto-

hallintoyksikkö teki sirul-

listen virkakorttien ja nii-

hin liittyvien laatuvarmen-

nepalvelujen hankintaa kos-

kevan puitesopimuksenVä-

estörekisterikeskuksen

kanssa kesäkuussa 2004.

Puitesopimuksen pohjalta

ministeriöt ja niiden alaiset

hallinnot ovat voineet teh-

dä organisaatiokohtaiset

hankintasopimuksensa. En-

simmäisenä sopimuksen

teki sisäasiainministeriö

vuonna 2004. Kortit toimit-

taa pääosin Setec Oy.

Väestörekisterikeskus

tuottaa valtionhallinnolle

virkakortit, organisaatio- ja

palvelinvarmenteet sekä

niihin liittyvät varmentei-

den ympärivuorokautiset

ylläpitopalvelut. Ylläpito-

palvelut koostuvat varmen-

ne-, hakemisto-, sulkulista-

ja HelpDesk-palveluista.

Väestörekisterikeskuk-

sen varmenteet perustuvat

julkisen avaimen menetel-

mään (Public Key Infra-

structure).

Väestörekisterikeskus on

tällä hetkellä Suomessa ai-

noa ns. laatuvarmentaja,

joka pystyy tarjoamaan säh-

köisistä allekirjoituksista

annetun lain vaatimukset

täyttäviä ja EU-direktiiviin

pohjautuvia yleiseurooppa-

laisia, korkean tietoturvan

ja oikean henkilöllisyyden

sisältäviä

varmenteita.

Kaikki Väestörekisterikes-

kuksen myöntämät henki-

lövarmenteet ovat laatuvar-

menteita.

Heinäkuun sademää-

rät jäivät hyvin pieniksi

maan eteläosassa Uudel-

tamaalta Kymenlaaksoon

ulottuvalla vyöhykkeellä.

Vähäisistä sateista johtu-

va kuivuus oli pahinta

rannikolla. Hellepäiviä

oli paikoin kaksinkertai-

nen määrä normaaliin

verrattuna.

Ilmatieteen laitoksen ha-

vaintojen mukaan esimer-

kiksi Helsingin Kaisanie-

messä satoi heinäkuussa

vain kolme millimetriä.

Kesäkuu mukaan lukien

kuluva kesä on ollut pää-

kaupunkiseudulla kuivin

45 vuoteen. Etelä- ja Lou-

nais-Suomessa heinäkuun

sademäärät jäivät alle 10

Heinäkuu harvinaisen kuiva

Hellepäiviä jopa tuplaten

millimetrin viimeksi vuonna

1994, jolloin lähes kaikilla

sääasemilla mitattiin vuosisa-

dan kuivuusennätykset. Hei-

näkuun 2006 pienin sadeker-

tymä, 0,6 mm, mitattiin Var-

sinais-Suomessa Suomusjär-

vellä. Edellinen paikkakunnan

ennätys, 4,1 mm, on vuodelta

1994.

Kuivuudesta kärsittiin

myös Perämeren rannikkoseu-

dulla, missä jo kesäkuun sa-

demäärät olivat pieniä. Myös

suuressa osassa maan keski-

osaa, Oulun lääniä sekä Ete-

lä-Lappia heinäkuun sadeker-

tymä jäi alle puoleen tavan-

omaisesta. Keski- ja Pohjois-

Lapissa heinäkuun sademää-

rät olivat tavanomaisia.

Kuukauden suurimmat

vuorokausisademäärät mitat-

tiin 24. heinäkuuta. Sateita

saatiin tällöin lähinnä maan

keskiosassa. Kärsämäen Ve-

netpalossa vuorokauden sade-

määrä oli 51 milli-metriä ja

Kiuruveden Korpijoella 32

millimetriä.

Hellepäiviä paikoin

tuplasti tavanomaista

enemmän

Kuluvan kesän korkein läm-

pötila, 32,1 astetta, mitattiin

8.7. Lammin Evolla Hämees-

sä. Kaikkiaan helteisiä päiviä

oli heinäkuussa maan etelä-

ja keskiosassa 7-17 ja Oulun

läänissä sekä Etelä-Lapissa 4-

8. Määrät ovat 1,5-2-kertai-

sia tavanomaiseen verrattuna.

Keski- ja Pohjois-Lapissa hel-

lepäiviä oli 0-5 kappaletta,

mikä on lähellä pitkänajan

keskiarvoa. Eniten hellepäi-

viä, 17 kappaletta, oli Varsi-

nais-Suomen Suomusjärvellä.

Heinäkuun keskilämpötila

oli maan etelä- ja keskiosassa

16-19 astetta, Oulun läänissä

15-17 astetta ja Lapissa 11-

16 astetta. Lämpimintä oli

pääkaupunkiseudulta Kymen-

laaksoon ulottuvalla vyöhyk-

keellä. Keskilämpötila oli

maan eteläosassa reilut kaksi

astetta, ja Länsi-Suomessa 1-

2 astetta tavanomaista korke-

ampi. Muualla maassa se oli

hyvin lähellä pitkänajan kes-

kiarvoa.

Heinäkuu alkoi varsin läm-

pimänä koko Suomessa. Hei-

näkuun 7.-9. päivinä mitattiin

suurimmassa osassa maata hel-

lettä. Maan etelä- ja keskiosas-

sa sekä paikoin Pohjan-

maalla mitattiin jopa yli 30

asteen lämpötiloja. Viileäm-

pää ilmaa virtasi Suomeen

heinäkuun puolivälin jäl-

keen. Tuolloin myös yöt

olivat kylmiä ja lievää yö-

pakkasta esiintyi Suomen-

selän alueella ja Lapissa.

Voimakkaita ukkosia

Kuukauden alussa run-

saimmat sateet keskittyivät

maan pohjoisosaan, mutta

ilman ollessa lämmintä ja

kosteaa ukkoskuuroja muo-

dostui herkästi muuallakin.

Rajuimmat ukkoset koettiin

10. heinäkuuta, jolloin voi-

makkaat ukkospuuskat aihe-

uttivat vahinkoja etenkin

maan itäosassa. Kyseisen

vuorokauden aikana havait-

tiin noin 11 000 salamaa,

mikä tapahtuu keskimäärin

1-2 kertaa kesässä. Lisäksi

Pohjois-Karjalassa havaittiin

suuria, jopa 6,5 senttimet-

riä halkaisijaltaan olevia ra-

keita. Koko heinäkuussa yh-

teensä havaittiin noin 39 000

salamaa, mikä on yli puolet

tavanomaisesta.

www.alueviesti.fi

Page 10 - Alueviesti_31_2006