Page 14 - Alueviesti_31

Keskiviikko elokuun 2. 2006

14

Janne

DIVAANI

• Micro -kankaalla

• väri: terra

• muut värit +70

!

Monte Carlo

JENKKISÄNKY

160x200 cm

• sis. 2 kpl

runkopatjat

+ pussijousitetun

joustinpatjan

+ paksu petauspatja

+ jalat

• puuvillakankaalla

Julia

RUOKARYHMÄ

• pöytä 180x90 cm

+ 6 tuolia

• väri: kirsikka/vihr.

Sevilla

KANSI-

TUOLI

paras säänkestävyys!

tiheäsyistä

Norlannin mäntyä

Todella laaja

valikoima!

•ALAJÄRVI•ESPOO•EURA•FORSSA•HAAPAJÄRVI•HARJAVALTA•HELSINKI•HUITTINEN•HÄMEENLINNA•IISALMI•IMATRA•JOENSUU•JYVÄSKYLÄ•KAJAANI•KARJAA•KOKKOLA•KUOPIO•KUUSANKOSKI•LAHTI•LAPPEENRANTA•MASKU•MELLILÄ•MÄNTSÄLÄ•NURMO•ORIVESI•OULU•PORI•PORVOO•RAUMA•ROVANIEMI•SALO•SAVONLINNA•TALLINNA•TAMPERE•TUUSULA•UUSIKAUPUNKI•VAASA•VANTAA/PAKKALA•VANTAA/PETIKKO•VARKAUS•YLIVIESKA•YLÖJÄRVI• ÄÄNEKOSKI

Huittislaisen Airi Viitasen

mielessä alkoi 80-luvulla

kyteä ajatus vierasaitan

hankkimisesta vehreään pi-

hapiiriinsä. Hän kyseli ait-

toja eri tahoilta, mutta sai

kaikkialta saman vastauksen:

-Me kunnostamme aittam-

me itse.

Airi sai sittemmin vierasait-

tansa, mutta uudet ideat olivat

jo ehtineet kypsyä mielessä.

Isän korsutöiden ja omien mai-

donhuoltolaitteiden myötä hä-

nestä tuntui, että menneiden

aikojen muistot pitäisi saada

saman katon alle. Alkoi jälleen

uuden aitan etsiminen. -Näin

tämän talvella tuolla lehdettö-

mien puiden keskellä, Airi ker-

too aittansa vierellä. -Kesällä

sitä ei olisi edes erottanut, kun

se oli niin painunut maahan.

Aitta seisoi Ala-Äyhön tilan

pihamaalla, ja Airi sai puhut-

tua sen itselleen tilan nykyi-

seltä omistajalta, Jussi Huhta-

lalta. Aitan oviaukon ulkopuo-

lelta löytyi vuosiluku 1838,

mutta Airin Reini-veli tuli sii-

hen tulokseen, että todennäköi-

Airin aitta on tulvillaan mennyttä aikaa

sesti hirret ovat vieläkin van-

hemmat. -Aitta oli mahdolli-

sesti siirretty muualtaAla-Äy-

hön pihaan, Viitanen toteaa.

Aitta oli ollut aikoinaan kak-

sikerroksinen, mutta ajan ham-

mas oli purrut siihen pahoin.

-Sekä ala- että ylähirret oli-

vat lahonneet ja katon toinen

lape oli pudonnut alas, kuvai-

lee Viitanen. Velipoika ei ollut

ihan heti siskonsa juonessa

mukana. -Kuka sun päähäs

noin kamalia suunnitelmia pis-

tää, sanoi Reini kun katseli hir-

sipinoa, Airi nauraa. -Muuta-

man päivän Reini mietti, mut-

ta sitten kun se alkoi aittaa teh-

dä, niin selvästi innostui. Airi

on kiitollinen myös korvaavista

hirsistä, jotka saatiin Suttilan

Hannulan puretusta riihestä.

-Ilman niitä aitan rakennus-

urakka ei olisi onnistunut.

Airi nauttii

maalaiselämästä

Airi Viitanen on syntyjään

huittislainen. Omien sanojen-

sa mukaan hän on elänyt kol-

mekymmentä vuotta kaksois-

elämää. -Vietin kaikki kesät

täällä Huittisissa, talvet olin

”komennuksella” Kouvolassa.

Viitanen on tehnyt päivätyön-

sä Helsingin yliopiston palve-

luksessa opettaen pohjoismais-

ten kielten kääntämistä ja tulk-

kausta. Hän kiittelee yliopis-

ton suomaa pitkää kesälomaa,

jonka ansiosta hän on voinut

viettää maalaiselämää aina tou-

kokuun alusta syyskuulle saak-

ka. -Maalaiselämä on ollut mi-

nulle aina se oikea elämänmuo-

to, ei paperielämä, Viitanen

kertoo.

Perinteet ja kulttuuri ovat

olleet aina lähellä Viitasen sy-

däntä. Kouvolassa ollessaan

hän perusti Kouvola Interna-

tional Folkdance Clubin, jos-

sa opetti kansantansseja eri

puolilta maailmaa. Airi Viita-

sen myötä myös Sammun Kän-

ki on alkanut tanssia ulkomai-

sia tansseja. -Miehiä on aina

kansantanssiryhmissä liian vä-

hän. Ulkomaisissa kansantans-

seissa ei tarvita paria. Niissä

tanssitaan aina ketjuissa, pii-

reissä tai riveissä, perustelee

Viitanen.

Luovuuden iloa

Aitan pelastaminen oli Airi

Viitasen mukaan kulttuuriteko.

-Halusin osoittaa kunnioitusta

vanhaa rakentamista kohtaan.

Ulkopuoliset ovat hämmästel-

leet lopputulosta, sillä kovin-

kaan moni ei uskonut että al-

kuperäisestä hirsikasasta nou-

sisi lopulta niin komea aitta. -

Koko tämä projekti on tuotta-

nut merkillistä luovuuden iloa.

Edistymisen seuraaminen on

ollut uskomattoman kiinnosta-

vaa, Viitanen hehkuttaa. Tii-

vis rakennusvaihe ajoittui vii-

me syksyyn, jolloin Reini Vii-

tanen ahkeroi aitan parissa kuu-

tisen viikkoa. Valmiin aitan si-

sältä löytyvät tavarat kertovat

Airi Viitasen mukaan elinta-

son muutoksesta. -Kaikki ta-

varat olen löytänyt kotitalom-

me vinttiä komppaamalla. Ai-

noastaan pitsejä on tarttunut

mukaan myös kirpputoreilta,

sanoo Airi, ja kertoo olevansa

erityisen kiinnostunut naisten

käsitöistä. -Miesten käsitöitä

on kaikkialla. Ei kukaan kiin-

nitä huomiota naisten tekemiin

vaikeisiin kirjontoihin, joita on

vaikkapa vanhoissa lakanois-

sa tai pöytäliinoissa. Viitasen

mukaan on onni, että heidän

kotitalostaan löytyy vintti. -

Vinttien hävitessä arkkitehtuu-

rista, hävisi myös vanha tava-

ra. Yksikerroksisten omakoti-

talojen suosio on aiheuttanut

kulttuurihistoriallisen tappion,

hän pohtii.

Airin perinneaitan avajaisia

juhlittiin sunnuntaina monen-

laisen ohjelman merkeissä.

Pihapiirissä

esiintyivät

muunmuassa Sammun Känki

tanssien Alli Vaahteran ohjaa-

man Huittisten pransiisin.

Pransiisin säestäjien, Liisa Sa-

volaisen, Matti Haapasen ja

Tuomas Kuritun lisäksi mu-

siikkia esittivät naapurintyttö

Pia Kiuru sekä Pauli Ulvén ja

Aarre Honko. Puheosuuksissa

kuultiinAino Kaunismaan esit-

tämä kesäruno, kirjoittajapiiri

Scriptumin sihteerin Riitta Pih-

lajan lukema palojokelaiskir-

Sammun Känki pani jalalla koreasti. Menossa on samalla Huittisten pransiisin kenraali-

harjoitus.

Airi Viitanen aittansa portailla. Huomatkaa menneitten sukupolvien kaunis puuhevonen.

jailija Veikko Moision Oodi

tollukkaille. VPK:n nuorisoja-

oston sammutus- ja opetusnäy-

tös päätti tilaisuuden alkuosan.

Väliajalla nautittiin sampulais-

ten muurinpohjalettuja. Toista

puoliskoa varten siirrettiin pen-

kit aitan edestä torpan edus-

talle pransiisin esitystä ja lop-

pukonserttia varten. Yli sata-

päinen yleisö nautti selvästi

kesätapahtumasta.

Pauliina Parto

Pauli Ulvén ja Aarre Honko.

Page 14 - Alueviesti_31_2006