Page 4 - Alueviesti_32

Keskiviikko elokuun 9. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

32

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk:t

maanantaihin klo 12 mennessä.

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05 /pmm

!

1,26 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26 /pmm

!

1,52 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36 /pmm

!

1,68 /pmm

p. 0200 71000

Länsi-Suomen lääninhalli-

tus kannattaa Kokemäen kä-

räjäoikeuden tuomiopiirin

liittämistä osin Porin, osin

Rauman ja osin Tampereen

käräjäoikeuksiin oikeusmi-

nisteriön esittämin tavoin.

Lääninhallitus kannattaa oi-

keusministeriön toimenpiteitä

käräjäoikeuksien yksikkökoon

suurentamiseksi ja käräjäoi-

keuksien määrän vähentämi-

seksi.

Lääninhallituksen mukaan

muutos edistää tuomioistuin-

laitoksen palvelujen taloudel-

lista ja tarkoituksenmukaista

tuottamista, ja sillä voidaan

toiminnallisesti vahvistaa ky-

seisiä tuomioistuimia. Oikeu-

den alueellinen saatavuus ei

vaarannu uudistuksessa.

Esitetty muutos on yhden-

suuntainen valtion paikallishal-

linnon suurenevien toimialu-

eiden kanssa. Lääninhallitus

korostaa, että hyvän henkilös-

töpolitiikan linjaukset on syy-

tä muistaa uudistusta toteutet-

taessa.

Huittinen ja Kokemäki

Porin käräjäoikeuteen

Oikeusministeriön esityk-

sessä Kokemäen käräjäoikeu-

Punkalaidun Tampereen käräjäoikeuteen

den tuomiopiirin seitsemästä

kunnasta Harjavalta, Kokemä-

ki, Huittinen ja Vampula liite-

tään Porin käräjäoikeuteen.

Porin käräjäoikeuden tuomio-

piirin väestö lisääntyisi noin

28 000 henkilöllä ollen liitok-

sen jälkeen runsaat 144 000

henkilöä.

Köyliö ja Säkylä liitetään

Rauman käräjäoikeuteen ja

tuomiopiirin väestö lisääntyi-

si noin 12 000 henkilöllä ollen

yhteensä noin 72 000 henki-

löä.

Punkalaidun liitetään Tam-

pereen käräjäoikeuteen. Esite-

tyn muutoksen yhteydessä

Kokemäen käräjäoikeuden

kanslia ja istuntopaikka lak-

kautetaan ja Kokemäen kärä-

jäoikeuden vakituinen henki-

löstö siirretään vastaaviin vir-

koihin joko Porin tai Rauman

käräjäoikeuteen.

Tuomioistuinten organisaa-

tiorakenteita on kehitetty kä-

sittelyaikojen lyhentämiseksi ja

työn määrän tasaamiseksi sekä

toiminnallisten etujen saavut-

tamiseksi.

Käräjäoikeuksia nyt 58

Suomessa on 58 käräjäoi-

keutta. Verrattuna hallintovi-

ranomaisten toimialueisiin ja

niiden kehittämissuunnitelmiin

maakuntakokoisiksi on kärä-

jäoikeusverkosto lääninhalli-

tuksen mukaan tiheä.

Myös valtion paikallishallin-

non yksikköjen kasvaessa kohti

maakuntakokoa, on tuomiois-

tuinlaitoksen verkosto tihey-

deltään kolminkertainen ver-

rattuna runsaan kahdenkym-

menen maakunnan kokoluok-

kaa kohti kehittyvään valtion

paikallishallinnon toimialueja-

koon.

Oikeusministeriön esittämä

organisaatiomuutos on yhden-

mukainen maakuntajaon kans-

sa, sillä Pirkanmaan maakun-

taan kuuluva Punkalaidun tu-

lisi johdonmukaisesti siirty-

mään maakuntajakoa noudat-

taen Tampereen käräjäoikeu-

teen muiden tuomiopiirin kun-

tien kuuluessa Satakuntaan.

Lääninhallituksessa näh-

dään, että esitetty järjestely on

yhdenmukainen myös seutu-

kuntajaon kanssa.

Valtion paikallishallinnon

toimijoiden toimialueiden kas-

vaessa kohti maakuntakokoa,

sopeutuu yhden maakunnan

osana olevan käräjäoikeuden

toimialue, joka vastaa seutu-

kuntajakoa, hyvin paikallishal-

linnon suureneviin toimialuei-

siin.

Syksyllä 2006 ja kevääl-

lä 2007 alkavasta avoimes-

ta ammattikorkeakoulu-

opetuksesta, avoimesta yli-

opisto-opetuksesta ja ke-

säyliopisto-opetuksesta Pir-

kanmaalla kertova opas on

ilmestynyt.

Oppaassa oleviin opintoi-

hin voi osallistua kuka ta-

hansa iästä ja pohjakoulutuk-

sesta riippumatta.

Kuka tahansa voi siismen-

nä opiskelemaan vaikka au-

tomaatiotekniikan perusteita,

lääkehoidon erityiskysymyk-

siä, vesihuoltotekniikan pe-

rusteita, ravitsemustiedettä,

kirjallisuustiedettä. Tarjolla

on lähes 400 eri kurssia.

Tarkemmat tiedot saa

kunkin koulutusorganisaati-

on kotisivuilta: Hämeen am-

m a t t i k o r k e a k o u l u

www.hamk.fi/avoin,

Pirkan-

Avoimen opetuksen opas

2006-2007 ilmestynyt

maan ammattikorkeakoulu

www.piramk.fi/avoinamk

,

Tampereen ammattikorkea-

koulu

www.tamk.fi/avoi-

namk, Tampereen kesäyli-

opisto

www.uta.fi/kesayli-

opisto, Tampereen teknilli-

nen yliopisto

www.tut.fi

/

avoinyliopisto jaTampereen

yliopisto

www.uta.fi/tyt/

avoin.

Opas on saatavilla jokai-

sesta avointa opetusta järjes-

tävästä oppilaitoksesta eli

Hämeen ammattikorkea-

koulun Valkeakosken yksi-

köstä, Pirkanmaan ammatti-

korkeakoulusta, Tampereen

ammattikorkeakoulusta,

Tampereen kesäyliopistosta,

Tampereen teknillisestä yli-

opistosta ja Tampereen yli-

opistosta. Sitä jakavat myös

kirjastot, kirjakaupat ja työ-

voimatoimistot eri puolilla

Pirkanmaata.

Satakunnan ammattikor-

keakoulussa (SAMK) on

käynnissä nuorten tutkin-

toon johtavan koulutuksen

täydennyshaku, joka kes-

tää torstaihin 10.8. kello

16.15. asti.

Vapaita opiskelupaikkoja

on tekniikan ja merenkulun

koulutusohjelmissa Porissa ja

Raumalla, tietojenkäsittelys-

sä Huittisissa ja liiketalou-

den

koulutusohjelmassa

Kankaanpäässä yhteensä vii-

tisenkymmentä. Hakea voi

Internetissä

osoitteessa

www.amkhaku.fi

.

Tekniikan ja merenkulun

alalla Porissa on paikkoja ke-

miantekniikan, kone- ja tuo-

tantotekniikan ja tietoteknii-

Täydennyshaku SAMKiin

kestää torstaihin asti

kan koulutusohjelmassa;

Raumalla logistiikan, meren-

kulkualan insinöörin, tieto-

tekniikan ja tuotantotalouden

koulutusohjelmassa. Näistä

koulutusohjelmista valmis-

tuu insinööriksi (AMK).

Huittisten tietojenkäsitte-

lyn ja Kankaanpään liiketa-

louden koulutusohjelmasta

valmistuu tradenomiksi.

Täydennyshaku on am-

mattikorkeakoulujen yhtei-

nen palvelu hakijoille, joilla

ei vielä ole opiskelupaikkaa.

Täydennyshaussa nouda-

tetaan yhteishaun valintape-

rusteita. Valintakokeet pide-

tään tulevalla viikolla. Opin-

not alkavat tänä syksynä.

SAMKin lukuvuoden avajai-

sia vietetään Raumalla 6.9.

Keramiikkaa Pihalta

myyntitapahtuma la 12.8. klo 10-16

Äetsän Jussinpellolla Leipurintie 6:ssa.

Aira Nieminen ja Anu Isokallio

myös Katri Kekin mengneettikoru-esittely.

Tervetuloa!

Lääninhallitus puoltaa Kokemäen

käräjäoikeuden järjestelyä

Kouluvuoden alkaessa tu-

lee Tampereen itäisen ja län-

tisen seutulipun käyttöön-

otosta kuluneeksi kahdeksan

vuotta. Pirkanmaan väestös-

tä lähes sata prosenttia on

jonkin seutulipun piirissä.

Vain Kuhmalahti ja Luopioi-

nen ovat tällä hetkellä enää

seutulipun ulkopuolella.

Tampereen itäisen seutulip-

pualueen muodostavat Juupa-

joki, Kangasala, Keuruu, Kuru,

Längelmäki, Mänttä, Orivesi,

Pälkäne, Ruovesi, Tampere,

Valkeakoski, Vilppula ja Vir-

rat, sekä lisäksi Jämsästä enti-

sen Kuoreveden alue.

Käyttäjämäärät ovat lisään-

tyneet alkuaikojen 70:stä noin

170:een. Mäntän seudun seu-

tulippualue oli aiemmin oma

Pirkanmaa lähes kokonaan

seutulippujen piirissä

erillinen seutulippualueensa,

mutta yhdistyi vuoden 2005

alussa itäiseen seutulippuun.

Opiskelijaseutulipun käyttö on

vaihdellut eri vuosina 100:sta

150:een. Oriveden asukkaat

käyttävät ahkerimmin itäistä

seutulippua, sillä sieltä on noin

50 käyttäjää ja vilppulalaisia

käyttäjiä yli 40.

Tamperelaisista itäinen lip-

pu on käytössä noin parillakym-

menellä sekä Mäntässä ja Päl-

käneellä noin viidellätoista

asukkaalla. Tampereen läntises-

sä seutulippualueessa ovat mu-

kana Huittinen, Hämeenkyrö,

Ikaalinen, Jämijärvi, Kihniö,

Kuru, Mouhijärvi, Nokia, Par-

kano, Pirkkala, Ruovesi, Suo-

denniemi, Tampere, Vammala,

Viljakkala, Virrat, Ylöjärvi ja

Äetsä.

Kun läntistä seutulippua

käytti ensimmäisenä vuotena

130 asiakasta, on sen käyttäjä-

määrä sittemmin kasvanut

350:een. Lisäksi vähän yli 100

opiskelijaa käyttää opiskelija-

seutulippua. Tamperelaisista

läntistä seutulippua käyttää noin

90, hämeenkyröläisistä noin 70,

vammalalaisista noin 65 ja ikaa-

lislaisista noin 40 asukasta.

Seutulippu on voimassa 30

päivää ja sillä voi matkustaa lin-

ja-autolla rajattomasti mukana

olevien kuntien alueella. Tam-

pereen itäisen seutulipun asia-

kashinnat vaihtelevat 78 eurosta

153 euroon kunnasta ja vyö-

hykkeestä riippuen. Läntisen

seutulipun asiakashinnat puo-

lestaan ovat 58–148 euroa kun-

nasta ja vyöhykkeestä riippu-

en. Lääninhallitus myönsi vii-

me vuonna valtionavustusta

näiden seutulippujen rahoituk-

seen yli 170 000 euroa, josta

valtaosa eli lähes 130 000 eu-

roa meni läntisen alueen kun-

nille. Opiskelijaseutulippua

puolestaan rahoittaa Kela.

Ensiasunnon ostajan ei

tarvitse maksaa varainsiir-

toveroa ensimmäisestä

omaksi kodiksi ostamas-

taan asunnosta.Varainsiir-

tovero on 4 prosenttia kiin-

teistön ja 1,6 prosenttia

asunto-osakkeen kauppa-

hinnasta.

Verovapauden edellytyk-

senä on, että omistusosuus

asunnosta on vähintään puo-

let. Ostajan täytyy lisäksi olla

ennen kauppakirjan allekir-

joittamista täyttänyt 18 mut-

ta ei vielä 40 vuotta ja hänen

tulee käyttää tai ryhtyä käyt-

tämään hankkimaansa asun-

toa omana vakituisena asun-

tonaan.

Aikaisempi asunnon

omistus voi kuitenkin viedä

veroedun. Asunnon ostaja

joutuu maksamaan varain-

siirtoveron, jos hänellä on

ollut aikaisemmin omistuk-

sessaan vähintään puolet

asuinrakennuksesta tai osa-

kehuoneiston hallintaan oi-

keuttavista osakkeista. Huo-

neistossa tai omakotitalossa

Aikaisempi omistus vie

ensiasunnon veroedun

ei ole tarvinnut edes itse asua,

vaan pelkkä omistaminen

riittää viemään varainsiirto-

verovapauden. Merkitystä ei

ole myöskään sillä, miten

omistusoikeuden on saanut.

Tämä kannattaa pitää mie-

lessä esimerkiksi silloin, kun

vanhemmat lahjoittavat lap-

silleen osuuksia sijoitusasun-

nosta tai omasta asunnostaan.

Esimerkiksi lapsi saa van-

hemmiltaan lahjaksi puolet

sijoitusyksiön hallintaan oi-

keuttavista osakkeista. Myö-

hemmin lapsi ostaa itselleen

ensimmäiseksi omaksi asun-

nokseen puolet omakotitalos-

ta 100 000 eurolla. Koska

uusi asunto ei ole enää lap-

sen ensiasunto, hän joutuu

maksamaan siitä varainsiir-

toveroa 4 000 euroa. Van-

hempien olisi kannattanut

lahjoittaa aikaisemmin alle

puolet eikä tasan puolta si-

joitusasunnon osakkeista.

Näinmenetellen lahjansaajan

ei olisi tarvinnut maksaa

myöhemmin ostamastaan

omakotitalosta varainsiirto-

veroa lainkaan.

Suomen Lääkärilehdessä

julkaistun tutkimuksen mu-

kaan tärkeimpien bakteeri-

lääkkeiden kulutus on kulu-

neen kymmenen vuoden ai-

kana hiljalleen laskenut.

Kansaneläkelaitoksen mu-

kaan havaittua kehityssuuntaa

voidaan pitää myönteisenä.

Tämä osoittaa, että lääkärit ja

potilaat ovat paremmin omak-

sumassa Käypä hoito -suosi-

tusten mukaiset hoitolinjat.

Hoitoajat ovat lyhentyneet,

mikä selittää osan kulutuksen

laskusta.

Kahdeksan tärkeimmän bak-

teerilääkkeen yhteenlaskettu

kulutus on laskenut 15 prosent-

tia vuosina 1995–2005. Suo-

situimpia mikrobilääkkeitä

ovat edelleen tetrasykliinien

ryhmään kuuluva doksisyklii-

ni, kefalosporiiniryhmän kefa-

leksiini ja penisilliinijohdok-

siin kuuluva amoksisilliini.

Antibioottien käyttö

toivotussa laskusuunnassa

Uusien antibioottiryhmien,

kuten makrolidien, kulutus on

kääntynyt toivotusti laskuun.

Samoin fluorokinolonien käy-

tön kasvu on taittunut.

Bakteerilääkkeiden käyttö

on Suomessa Euroopan mitta-

puun mukaan keskitasoa. Eu-

roopan eri maissa kulutus vaih-

telee suuresti ääripäiden välil-

lä.

Ranskalaiset käyttivät bak-

teerilääkkeitä vuonna 2002

asukasta kohden yli kolme ker-

taa enemmän kuin hollantilai-

set (32,2 vs. 10,0 päiväannos-

ta/1000 asukasta/vuorokausi).

Suomi sijoittui näiden maiden

puoliväliin (18,0). Valtaosa

mikrobilääkkeistä on tarkoitet-

tu hengitystieinfektioiden, ku-

ten välikorvan, sivuonteloiden

ja nielun bakteeritulehdusten

hoitoon.

Kelan mukaan nyt havaitut

positiiviset muutokset kannus-

tavat jatkamaan optimaalisen

bakteerilääkkeiden käytön

edistämistä, mihin edelleen on

tarvetta.

Ensisijaislääke tulisi valita

nykyistä tarkemmin suosituk-

sen mukaisesti ja joidenkin

hoitojen kestoa voitaisiin ly-

hentää. Hoitoa ilman mikrobi-

lääkitystä tulisi suosia erityi-

sesti akuutissa keuhkoputken-

tulehduksessa, joka on suurim-

malta osaltaan virustauti.

Lasten antibioottien käyttö

on edelleen suurta. 1- ja 2-vuo-

tiaiden ikäluokasta yli 60 pro-

senttia saa vuosittain vähintään

yhden antibioottikuurin. Lap-

siväestöllä on vuosittain 500

000 välikorvatulehdusta. Sai-

rastuvuutta lisäävät erityisesti

suuret päivähoitoryhmät.

Artikkelin ”Bakteerilääkkei-

den kulutus laskusuunnassa”

ovat kirjoittaneet tutkimuspro-

fessorit Pentti Huovinen Kan-

santerveyslaitokselta ja Timo

Klaukka Kelasta sekä profes-

sori Erkki Palva ja ylilääkäri

Pirkko Paakkari Lääkelaitok-

sesta.

Artikkeli löytyy kokonaisuu-

dessaan Lääkärilehden kotisi-

vulla

http://www.laakarilehti.fi

Alueellamme riehuneet kaksi suurta

metsäpaloa kertovat omaa karua kiel-

tään kuivuudesta, vaikka syttymissyil-

tään palot ovatkin erilaisia. Vammalan

Sammaljoella tuleen syttyi suuli, josta

palo levisi metsään. Köyliössä taas paloa

pidetään tuhotyönä, jonka tutkinta on

johtanut pidätykseen.

Sekä Sammaljoella että Köyliössä tar-

vittiin sata palomiestä, enemmänkin.

Apuun tuli myös kymmenittäin Porin

Prikaatin varusmiehiä.

Työ helteessä ja varusteissa ei ole ollut

helppoa. Palomestari Jarmo Ranta ker-

toikin perjantaiaamuna Vammalan pa-

lopaikalla, että sammuttajilla oli taka-

naan 16-18 tunnin työrupeama.

Pelkästään maastopalot eivät ole ol-

leet ihmisten puheissa esillä, vaan kui-

vuus mietityttää jo laajemminkin. Eräs

viljelijä tokaisi viikolla, että kyllä syk-

syllä pääsee helpolla, kun ei tarvitse vie-

dä mitään puntariin.

Aurinko ja helle ovat vietelleet vielä

kesän viimeisissäkin tilaisuuksissa ja ta-

pahtumissa, mutta yleisön joukossa al-

kaa olla myös vakavia ilmeitä. Kohta

tämä ei ole enää hauskaa.

Tuoreessa muistissa on aika, kun palo-

miehet ajoivat säiliökaupalla vettä ehty-

neisiin kaivoihin pitkin syksyä ja talvea.

Vesipula oli todellinen.

Uusimmatkaan sääennusteet eivät sa-

teita lupaa, lämpöä ja aurinkoa kyllä-

kin. Niin kuin monessa muussakin tilan-

teessa, nyt on mahdollisuus suhtautua

asiaan joko myönteisesti tai kielteisesti.

Nauttiako vai eikö nauttia? Murehtia-

ko vai eikö murehtia? Kas siinä pulma!

Hannu Virtanen

Hienoa kesää,

mutta kuivuus

on karua

Page 4 - Alueviesti_32_2006