Keskiviikko elokuun 9. 2006
7
Antero Alenius on tyytyväinen saamaansa vastaanottoon Punkalaitumella: -Ei tämän
parempaa voisi odottaa.
Elokuun alussa Punkalai-
tumen kunnanjohtajana
aloittanut Antero Alenius
(47) haluaa valaa myönteis-
tä uskoa siihen, että toimin-
tansa lopettavan turvapai-
kanhakijoiden vastaanotto-
keskuksen tiloille löydetään
uutta käyttöä.
-Ehkä jo kuukauden kulu-
essa olemme viisaampia ja
tiedämme, minkälaisia mah-
dollisuuksia tässä on, Aleni-
us sanoo.
Kesäkuun alussa syntynyt
valtakunnallinen ratkaisu tie-
tää sitä, että vastaanottokes-
kuksen toiminta nykymuodos-
saan ajetaan alas vuoden lop-
puun mennessä.
Aleniuksen mukaan tilanne
vaikuttaa erityisesti ensi vuo-
den talouteen saamatta jäävi-
en vuokratulojen kautta.
-Tällä on iso taloudellinen
merkitys. Kunnalta on ollut
vuokrattuna iso kiinteistömas-
sa. Kunta selvittää sitä, voi-
daanko tiloille löytää ostaja tai
uusi vuokralainen. Tutkimme
myös muita mahdollisuuksia.
Selvitystyö on juuri alkamas-
sa.
-Kansainvälisestä toimin-
nasta ja eri kulttuurien kohtaa-
misesta on saatu kokemuksia
jo muutamien vuosien ajan. On
tullut ilmi, että eräät vaihtoeh-
dot silläkin suunnalla saattai-
sivat tuoda jatkoa. Samanlais-
ta turvapaikanhakijoiden vas-
taanottoa ei olisi, mutta siihen
läheisesti liittyvää toimintaa.
-Uskon, että ensi vuoden ai-
kana korvaavaa toimintaa al-
kaa kehittyä.
Vastaanottokeskuksen työn-
tekijöillä on uuden kunnanjoh-
tajan mukaan myös tulevai-
suutta.
-Työhallinnon mukaan pää-
osalle on löytymässä työtä ja
uusia mahdollisuuksia seutu-
kunnallakin.
Antero Alenius aloitti Punkalaitumen johdossa
Vastaanottokeskuksen tiloille
löytynee uutta käyttöä
Kuntauudistus on
yhteistyötä
Kunta- ja palvelurakenneuu-
distusta Alenius aikoo toteut-
taa lisääntyvän kuntayhteistyön
varassa. -Puitelaki antaa nyt
selvät viitteet, että konkreet-
tista yhteistyötä tulee jo ensi
talven aikana saada aikaisek-
si. Pelkästään korulauseisiin ja
kauniisiin puheisiin ei enää ole
aikaa, vaan tuloksia on lähdet-
tävä rakentamaan.
-Mitään ehdotonta pakkoa
kuntarakenteen muutoksiin ei
asetettu. Punkalaitumella on
monta perättäistä vuotta onnis-
Kunnantalon portailla seisoo uusi kuntalainen. Vaikka perheen yhteinen asunto onkin Huittisissa, Antero Alenius on ollut punkalaitumelainen elokuun
alusta alkaen.
tuttu pitämään talous kunnos-
sa. Meillä on vahva tase, jossa
on ylijäämää useita miljoonia
euroja. -Meillä ei ole akuuttia
pakottavaa tarvetta välttämät-
tä tehdä kuntarakennemuutok-
sia. Niiden hyötyjä ja haittoja
täytyy arvioida tulevina aikoi-
na.
-Punkalaidun on hiljattain
siirtynyt Pirkanmaan maakun-
nan puolelle, ja pidä sitä pää-
töksenä, jonka mukaan toimi-
taan. Ensimmäinen linja yh-
teistyössä on oma maakunta ja
seutukunta, mutta meillä on
niin vahvat satakuntalaiset pe-
rinteet, että selkää satakunnan
suuntaan en ole kääntämässä.
Yhteydenpito muun muassa
Huittisten suuntaan tulee var-
masti jatkossakin olemaan yksi
keskeinen vaihtoehto.
-Yhteistyön tällä alueella on
lisäännyttävän, ja sen mahdol-
lisuuksia Punkalaidunkin ha-
luaa edistää.
Perusterveydenhuollossa
Punkalaidun kuuluu Huittisten
ja Vampulan kanssa samaan
kuntayhtymään, joka toimija-
na on liian pieni.
-Se on hyväksytyn puitelain
mukaan tulevaisuudessa yksik-
könä liian pieni, ja jo ennen
puitelain hyväksymistä on läh-
detty selvittämään kuntayhty-
män tulevaisuutta ja sen raken-
teen muuttamisvaihtoehtoja ja
-mahdollisuuksia.
-Isompaa aluetta on varmasti
järkevää ja tarkoituksenmu-
kaista hakea. Vaihtoehtoja kar-
toitetaan ensi talvena, Alenius
sanoo
Punkalaitumelainen
elokuun alusta
Huittisten kaupunginsihtee-
rin tehtävät jättänyt Antero
Alenius asuu perheensä kans-
sa edelleen Huittisissa, mutta
hänestä on silti tullut punka-
laitumelainen. Hän on tehnyt
ratkaisun, joka sopii sekä per-
heelle että kunnanjohtajan va-
linneille punkalaitumelaisille.
-Kotikuntani on Punkalai-
dun ja olen Punkalaitumen
kunnan uusi jäsen elokuun
alusta alkaen. Minulla on tääl-
lä kakkosasunto. Yhteinen koti
tulee ainakin vielä joitakin vuo-
sia pysymään Huittisissa.
Tuula-puoliso työskentelee
lastenohjaana Huittisten seu-
rakunnassa. Pariskunnan lap-
sista Marika on 19-vuotias ja
kirjoitti ylioppilaaksi viime
keväänä. Pauliina on nyt 14-
vuotias ja käy peruskoulua vie-
lä kaksi vuotta.
-Kun tytöt ovat koulunsa
käyneet, meillä on vaimon
kanssa mahdollisuus uudestaan
arvioida tulevaisuutta. Näin
elämme muutamia vuosia täs-
tä eteenpäin, Antero Alenius
sanoo.
Hannu Virtanen
Suuren suosion saa-
nut Äetsän Sarkia-luki-
on aikuislukio kutsuu
jälleen opintielle. Luki-
olla pidetään ensi maa-
nantaina 14.8. kello
17.30 alkaen aikuislu-
kiolaisten opintojen
käynnistämistilaisuus,
jonne ovat tervetulleita
niin vanhat kuin uudet
opiskelijat.
Aikuislukiotoiminta on
alkanut Äetsässä elokuun
alussa 2004. Opiskelija-
määrä on tällä hetkellä yli
30. Opiskelijoista Vam-
malasta on puolet ja toi-
nen puoli Äetsästä. Joita-
kin oppilaita on Huittisis-
ta ja Kiikoisista.
Suurin osa tähtää yli-
oppilastutkintoon ja luki-
on oppimäärän eli noin 40
lukiokurssin suorittami-
seen. Oppilaiden pohja-
koulutus on varsin kirja-
va. Joillakin on jo valmis
maisterin tutkinto, joilla-
kin vain kansakoulupoh-
ja.
Opiskelu on monimuo-
toista ja joustavaa. Jokai-
selle tehdään räätälöity
op i s ke l u s uunn i t e lma .
Opiskeluaika on keski-
määrin 3-4 vuotta riippu-
en siitä, onko opiskelu
päätyötä vai työn ohella
pakertamista.
Opiskelutyyli voidaan
valita jokaisen toiveen
mukaisesti. Tällöin vaih-
toehtoina ovat päiväopis-
kelu päivälukiolaisten
kanssa, kontaktiopetus-
mahdollisuus joka viikko
tiistaina ja keskiviikkona
kello 18-20, virtuaaliset
opiskelumahdollisuudet
tai täysin itsenäinen opis-
kelutyyli.
Opinto-ohjaukseen kes-
kitytään systemaattisesti
alusta lähtien. Aineen-
opettajat antavat aina hen-
kilökohtaista ohjausta
kahden kesken, puheli-
mella, sähköpostilla tai
ryhmässä. Myös kahden-
keskinen kontaktiopetus
on mahdollista muutamia
tunteja vaikeimmissa ai-
neissa.
Tenttimahdollisuudet
joustavat, joten tentit voi-
vat olla koeviikon aika-
na, omina tenttiaikoina il-
Äetsän aikuislukio
kutsuu jälleen
oppimaan
taisin koeviikon aikana tai
tarvittaessa räätälöityinä
tenttiaikoina. Jokainen
opiskelija saa jaksotodis-
tuksen suorituksestaan jo-
kaisen jakson jälkeen, jos
suorituksia on tullut.
Kaikki opiskelijat aloit-
tavat opintonsa rehtorin
tapaamisella, jolloin har-
kitaan mahdolliset hyväk-
siluennat aikaisemmista
opiskeluista ja tehdään
selkeä suunnitelma yliop-
pilaskirjoituksista ja kir-
joitettavista aineista.
-Olemme lakittaneet tä-
hän mennessä seitsemän
aikuisylioppilasta, joista
kaksi on meillä aloittanut-
ta - siis kahdessa vuodes-
sa opintonsa suorittanut-
ta ylioppilasta. Muut la-
kitettavat ovat olleet hen-
kilöitä, joilla ylioppilas-
tutkinto on ollut kunnos-
sa, mutta lukio-opinnot
vielä kesken, rehtori Sep-
po Holkeri kertoo.
Aikuislukion tukihen-
kilöistä lehtori Jarmo Vii-
tanen vastaa aikuislukion
opinto-ohjauksesta, opin-
to-ohjaaja Ulla Yli-Hon-
gisto vastaa Äetsän kou-
lun ja Sarkia-lukion opin-
to-ohjauksesta,
mutta
neuvoo tarvittaessa myös
aikuislukiolaisia, kanslisti
Marja Koukku hoitaa ai-
kuisopiskelijoiden kans-
lia- ja opintososiaalisia
palveluita ja rehtori Sep-
po Holkeri hoitaa yliop-
pilaskirjoituksiin liittyvät
asiat ja hyväksiluennat.
-Aikuislukiotoimintam-
me on varsinainen menes-
tystarina tämänkokoises-
sa lukiossa koko Suomea
ajatellen. Äetsän Sarkia-
lukion aikuislukio on sel-
keästi suurin yksikkö
pienten lukioiden joukos-
sa.
Suomeen on perustettu
vastaavia aikuislukioita,
mutta niiden opiskelija-
määrät vaihtelevat muu-
tamasta henkilöstä noin
kahteenkymmeneen.
-Aikuislukiotoiminta
on myös taloudellisesti
varsin tärkeä lukiollem-
me.
Saadut valtionavut pön-
kittävät myös päivälukio-
toimintaa, rehtori Holke-
ri sanoo.
-Äetsän Sarkia-lukion aikuislukio on selkeästi suurin
yksikkö pienten lukioiden joukossa, rehtori Seppo
Holkeri kertoo.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32