Page 9 - Alueviesti_32_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko elokuun 9. 2006

Vammalan kaupunki

korostaa lausunnossaan

maakuntaohjelmasta

seudullisen, aktiivisen

kehittämisotteen kes-

keistä merkitystä amma-

tillisen koulutuksen tu-

levaisuus- ja työelämä-

suuntautuneessa järjes-

tämisessä. Tämä on elin-

voimaisten ja vahvojen

seutukuntien säilyttämi-

sen ja luomisen perus-

edellytys

Pirkanmaan maakunta-

ohjelma vuosille 2007-

2010 on luonnosvaihees-

sa. Ohjelmaa on valmis-

teltu maakunnan toimijoi-

den laajasti koonneiden

teemakohtaisten ideariihi-

en pohjalta sekä Pirkan-

maan seutukuntien ja kes-

keisten

viranomaisten

kanssa.

Maakuntaohjelma on

maakunnan kehittämisen

kehysohjelma, jolla tarken-

netaan maakuntasuunnitel-

man strategiaa. Maakunta-

ohjelma määrittelee toi-

menpiteet tavoitteiden saa-

vuttamiseksi, tärkeimpien

ohjelmien välisen työnja-

on, maakunnan kehittämi-

sen kannalta keskeisimmät

hankkeet sekä arvion näi-

den rahoituksesta.

Maakuntaohjelma on

tarkoitus valmistella hy-

Aktiivinen ammattikoulutus

seutukunnan takaajana

väksyttäväksi maakuntaval-

tuuston kokouksessa marras-

kuussa 2006, jolloin se on käy-

tössä suuntaamassa Pirkan-

maan kehittämisen resursseja

heti vuoden 2007 alussa. Han-

ketoteutusta tarkennetaan vuo-

tuisilla toteuttamissuunnitel-

milla.

Ohjelma täydentyy vielä

erityisesti rahoitussuunnitel-

man osalta, kun valtion alue-

kehitysmäärärahojen koostu-

mus sekä keskeiset aluekehi-

tysohjelmien (EU:n rakenne-

rahasto-ohjelmat sekä osaa-

miskeskus- ja aluekeskusoh-

jelma) painotukset ja rahotus

syksymmällä täsmentyvät.

Ohjelmaluonnos sisältää

Vammalan seudun eli Lou-

nais-Pirkanmaan kannalta tär-

keitä kannanottoja:

-Alueiden kehitys perustuu

niiden omatoimisuuteen ja

omiin valintoihin.

-Kansainvälisesti kilpailu-

kykyisellä Pirkanmaalla kor-

keatasoinen tiede ja huippu-

teknologia toimivat koko maa-

kunnan talouden ja teollisuu-

den vetureina. (Maakunta-

suunnitelman vision mukaan)

-Tulevaisuuden keskeinen

haaste on koulutuksen ja tut-

kimuksen määrän ja laadun

sovittaminen kunkin seutu-

kunnan työelämän tarpeisiin.

-Maan suurin ja nopeimmin

kasvava sisämaan osaamis- ja

Vammalan kaupunki ei

vastusta Kankaanpään ja

Kokemäenjokilaakson

vakuutuspiirien yhdistä-

mistä sillä edellytyksel-

lä, että tällä toimenpi-

teellä ei vaarannetaVam-

malan toimiston toimin-

nan ja sen tarjoamien

palvelujen jatkumista vä-

hintään nykyisellä tasol-

la, vaan että yhdistymi-

sellä parannetaan toimis-

ton palvelujen laatua

nykyisestään.

Kaupunginhallitus vas-

tasi Kansaneläkelaitoksen

Lounais-Suomen aluekes-

kuksen aluejohtajan kirjee-

seen asiassa.

Kelassa on otettu käyt-

töön sähköinen asiankirja-

hallinta. Järjestelmästä saa-

tu kokemus osoittaa tar-

peen suurentaa vakuutus-

piirejä ja saattaa useampia

toimistoja samaan vakuu-

tuspiiriin.

Suuremmissa vakuutus-

piireissä on mahdollista

hyödyntää erityisosaamista

sekä tarkoituksenmukai-

sesti jakaa työt eri toimis-

tojen kesken.

Kankaanpään vakuutus-

piirissä on asukkaita noin

28 500. Vakuutuspiiriin

kuuluvat Kankaanpään,

Vammala

ei vastusta

Kelan aikeita

Merikarvian ja Lavian toi-

mistot. Kuluvan vuoden

alussa aloitti toimintansa

Kokemäenjokilaakson va-

kuutuspiiri, johon kuulu-

vat Harjavallan, Euran,

Kokemäen, Huittisten ja

Vammalan

toimistot.

Asukkaita vakuutuspiiris-

sä on noin 73 500.

Nyt selvitetään mahdol-

lisuudet yhdistää Kankaan-

pään vakuutuspiiri ja Ko-

kemäenjokilaakson vakuu-

tuspiirit siten, että Kan-

kaanpäähän nyt kuuluva

Merikarvian toimisto liitet-

täisiin Porin vakuutuspii-

riin.

Näin muodostuvien uu-

sien vakuutuspiirien asu-

kasluvuiksi tulisi Kankaan-

pään ja Kokemäenjoki-

laakson osalta noin 96 700.

Porin vakuutuspiirin asu-

kasluku nousisi nykyises-

tä 107 600:sta noin 113

000:een.

Uuteen Kankaanpään ja

Kokemäenjokilaakson va-

kuutuspiireistä yhdistet-

tyyn vakuutuspiiriin tulisi

yhteensä seitsemän toimis-

toa, joiden sijaintipaikat

ovat Harjavallassa, Euras-

sa, Kokemäellä, Huittisis-

sa, Vammalassa, Lavialla

ja Kankaanpäässä.

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

TEHDAS: Kokemäki

puh. 02-6317 500, 0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042

Hautauspalvelut

• muistokivinäyttely

• kivisuunnittelu

• lisänimikaiverrukset

• ym. alan työt

Hautakivet

tehtaan hinnoilla

HUITTINEN-VAMPULA

Maksuton esittelykäynti

Harto Lujala 0400-779191

Vientikivi-Yhtiöt

27430 Panelia

Pähkinäkuja 6

www.vientikivi.com

Tulevan syksyn eka-

luokkalaiset siunataan

useimmissa seurakun-

nissa. Seurakunnat ha-

luavat elämän taitekoh-

dassa tukea perheitä ja

olla turvaamassa lapsen

koulutietä.

Syksyn siunaustilai-

suudet painottuvat kou-

lun alkamista edeltäviin

päiviin. Koululaisia siu-

nataan myös perhemes-

sujen yhteydessä.

Siunaamiset ovat li-

sääntyneet viime vuosi-

na ja tilaisuudet ovat va-

kiintuneet osaksi seura-

kuntien toimintaa. Viime

vuosina noin 80 prosent-

tia seurakunnista on jär-

jestänyt koululaisten siu-

naamisen.

Siunaamisia järjeste-

tään sekä keväällä esi-

koulun päätteeksi että

syksyllä ennen koulun

alkua. Toiminnalla yllä-

pidetään seurakunnan,

lapsiperheiden ja koulun

yhteistyötä.

Lapsen ei

tarvitse olla yksin

uudessa tilanteessa

-Koulun aloitus on tär-

keä osa lapsen kasvua.

Koulukaverit ja opettajat

ovat uusia tärkeitä ihmi-

siä kodin ulkopuolelta.

Lapsi alkaa itsenäistyä

vanhemmistaan koulun

aloituksen myötä. Se on

siirtymävaihe sekä lap-

selle että vanhemmille,

sanoo Varhaiskasvatuk-

sen työalasihteeri Mirk-

ka Torppa Kirkkohalli-

tuksesta.

Siunaustilaisuudessa

muistutetaan Jumalan

läsnäolosta lapsen kou-

lutiellä, koulussa ja koko

perheen elämässä. Seu-

rakunta on omalta osal-

taan mukana merkittä-

vässä elämänvaiheessa,

Koulunsa

aloittavat

siunataan

seurakunnissa

jolloin lapsi kohtaa uu-

sia asioita ja tuleva saat-

taa jännittää. Tilaisuuden

toivotaan antavan roh-

kaisua kasvamisessa ja

turvallisuutta uuden ti-

lanteen kohtaamisessa.

-Hartaushetkessä pu-

hutaan usein turvallisuu-

desta ja Jumalan läsnä-

olosta. Jumala siunaa

koulutyön, eikä lapsen

tarvitse olla yksin. Juma-

la on läsnä joka päivä

lapsen elämässä, niin

iloisina kuin ikävinäkin

päivinä.

-Tähän

läsnäoloon

luottaen on turvallista

aloittaa koulunkäynti.

Mukana siunaustilaisuu-

dessa ovat yleensä van-

hemmat,

sisaruksia,

kummeja, seurakunnan

lapsityöntekijöitä ja kou-

lun henkilökuntaa. Opet-

tajat tai koulun rehtori

usein myös osallistuvat

siunaustilaisuuden to-

teuttamiseen, Torppa ker-

too.

Siunaustilaisuuden si-

sältö vaihtelee seurakun-

nittain. Yleensä hartaus

sisältää puheen, rukouk-

sia ja lauluja. Keskeisintä

on siunaus, jolloin lap-

set polvistuvat alttarille.

Pappi siunaa jokaisen

lapsen henkilökohtaises-

ti.

Rukoukset ja lasten

virret valitaan tilaisuu-

teen sopiviksi. Kirkkoja

on voitu koristella tee-

man mukaan.

Lapselle siunaustilai-

suus on muistorikas ko-

kemus. Samalla tutustu-

taan seurakunnan pap-

piin, joka jatkossa vie-

railee koululla.

Hartaushetken jälkeen

moni seurakunta järjes-

tää mehu- ja kahvitarjoi-

lua.

Aikaa on varattu tutus-

tumiselle ja yhdessäolol-

le.

palvelukeskus täydennet-

tynä elinvoimaisilla ala-

keskuksilla. (Maakunta-

suunnitelman yksi menes-

tystekijä.)

-Lähitulevaisuudessa

ammatillisen tason osaaji-

en satavuus muodostaa

pullonkaulan alueiden ja

niiden elinkeinojen kehit-

tymiselle. Ammatillisen

koulutuksen laatu, opin-

tourien joustavuus, yhteis-

työ ja koordinaatio koulu-

tustarjonnan suuntaamises-

sa sekä koulutuksen tule-

vaisuus- ja työelämäsuun-

tautuneisuus on siksi vält-

tämätöntä nostaa nykyistä

korkeammalle tasolle.

-On onnistuttava amma-

tillisen koulutuksen alue-

kehitysroolin vahvistami-

sessa.

-On onnistuttava vahvo-

jen palvelukeskusten (seu-

tukuntien ) säilyttämises-

sä ja luomisessa.

-On onnistuttava Tam-

pereen vetovoiman ja kas-

vuvoiman kanavoimisessa

muualle maakuntaan.

Kunta- ja palveluraken-

nehanke etenee valtion

keskushallinnossa lakiesi-

tysten valmisteluvaiheessa.

Ammatillisen koulutuksen

järjestämisessä vaaditaan

tulevaisuudessa vähintään

noin 50 000 asukkaan vä-

estöpohjaa.

Jo pitkään jatkunut

kuivuus on haitannut

säilörehunurmien ja lai-

tumien kasvua, selviää

Maaseutukeskusten Lii-

ton kasvutilannekatsa-

uksesta. Nurmien kasvu

on ollut huonoa tai kor-

keintaan välttävää koko

maassa.

Säilörehun toisen sadon

korjaaminen on aloitettu

pari viikkoa sitten suures-

sa osassa maata. Heikon

kasvun takia nurmista on

päästy korjaamaan vasta

viidesosa.

Kuivuuden jatkuminen

vaarantaa nurmirehujen

riittävyyden sisäruokinta-

kaudella. Osa tiloista on

jo joutunut aloittamaan si-

säruokintakaudeksi vara-

tun säilörehun ruokkimi-

sen kotieläimille. Kotieläi-

mille on syötetty myös

edellisvuodelta ylijäänyt-

tä säilörehua, ja

Pirkanmaalla eläimiä on

lisäksi ruokittu tämänvuo-

tisella kuivaheinällä. Osa

tiloista aikoo täydentää

nurmisatoa oljilla. Useim-

milla alueilla kotieläinti-

lat suunnittelevat jo eläin-

määrän vähentämistä uh-

kaavan rehupulan takia.

Rukiin puinti alkaa

Kuivuus on tuleennut-

tanut syysviljoja nopeas-

ti. Rukiin puinti alkaa täl-

lä viikolla täydellä tehol-

la Pohjanmaata myöten.

Syysvehnän puinnit alka-

vat Varsinais-Suomessa

tällä viikolla, muualla ete-

lässä viikon kuluessa.

Pohjanmaalla puintien ar-

vioidaan käynnistyvän

kuun lopussa.

Nurmirehu

uhkaa loppua

kuivuuden takia

Ruissadosta odotetaan

normaalia tai hieman kes-

kimääräistä pienempää

alueesta riippuen. Syys-

vehnän sadosta odotetaan

Uudellamaalla ja Pohjan-

maalla keskimääräistä,

muualla Suomessa nor-

maalia pienempää.

Ensimmäisiä aikaisia

ohrakasvustoja on jo pui-

Etelä-Pohjanmaata

myöten. Sato arvioidaan

heikoksi tai välttäväksi

suuressa osassa maata.

Kevätvehnästä odote-

taan normaalia satoa Itä-

Suomessa ja Pohjanmaal-

la. Muualla sato jää tavan-

omaista pienemmäksi.

Kaurasato jää lähes koko

maassa tavanomaista pie-

nemmäksi.

Vihannekset

kasvaneet hitaasti

Perunasato on jäämäs-

sä kuivuuden takia tavan-

omaista

heikommaksi

koko maassa. Perunan laa-

tua heikentää myös kui-

vuudesta johtuva rupisuus.

Vaikka perunakasvusto-

ja olisi kasteltukin, voi sa-

dosta odottaa ainoastaan

keskinkertaista. Lämpimät

ja kuivat säät ovat kuiten-

kin pitäneet perunaruton

poissa kasvustoista.

Myös vihannesten kas-

vu on jatkunut tavallista

hitaampana.

Eniten kuivuudesta ovat

kärsineet kaali- ja salaat-

tikasvustot.

Pieni vihannessato on

nostanut tuotteiden hinto-

ja, kun taas viljelijöille on

koitunut tuntuvia tuotan-

tokustannuksia kastelun

tuomasta lisätyöstä sekä

polttoaineen hinnasta.

-Kun viranomaisohjauksen

vaikuttavuutta ja kustannus-

tehokkuutta arvioidaan, on

tärkeää ottaa huomioon koko

rakennuksen elinkaari. Esi-

merkiksi investointi rakenta-

Asuntorakentamisen

kustannuksia

arvioitava laajasti

misvaiheessa energiatehok-

kuuteen voikin kääntyä vuo-

sien varrella säästöksi, muis-

tuttaa rakennusneuvos Erkki

Laitinen ympäristöministeri-

östä.

Laitinen kommentoi Raken-

nusteollisuus RT:n julkistamis-

tilaisuudessa tutkimusta "Asun-

totuotannon laatukustannukset

1994-2005". Laitisen mukaan

vastaavissa vertailuissa on syytä

pitää mielessä kaikki hintoihin

vaikuttavat tekijät:

-Suurin syy asuntojen hinto-

jen nousuun kasvualueilla on

ollut se, että kysyntää on enem-

män kuin tarjontaa. Rakenta-

mismääräykset ovat vain yksi

tekijä monien joukossa ja var-

masti pieni verrattuna asunto-

markkinoiden aiheuttamiin

vaihteluihin.

-Asunnot hinnoitellaan ensi-

sijaisesti sen mukaan, mitä os-

tajat ovat valmiita niistä mak-

samaan. Onkin hieman vaikea

uskoa, että nykyhintoja oltai-

siin valmiita alentamaan, vaik-

ka rakennuskustannukset aleni-

sivat.

Laitinen katsoo, että selvityk-

sessä olisi ensin pitänyt tutkia

kaikki asuntojen tuotannossa ta-

pahtuneet laatu- ja kustannus-

tason muutokset sekä niiden

vaikutukset. Vasta tämän jäl-

keen olisi ollut mahdollista sel-

vittää mikä osuus on nimen-

omaan viranomaisten ohjauk-

sella.

Viime vuosina pienimuotois-

ten asuntorakennusten suosio

on kasvanut suhteessa 4-5 ker-

roksisiin kerrostaloihin.

-Tätä siirtymää tutkimukses-

sa ei ole otettu huomioon, vaik-

ka sillä on suora vaikutus laa-

tuun ja kustannuksiin.

Laitisen mukaan selvitys ei

myöskään ota huomioon, että

viranomaisten ohjaus voi las-

kea rakentamisen kustannuksia.

"Esimerkiksi LVIS-työt helpot-

tuivat, kun kerroskorkeutta kas-

vatettiin."

Tutkimuksessa on laskettu,

että viranomaisohjauksen ja

kuntien kaavaohjauksen johdos-

ta asuntojen neliöhinnat olisi-

vat nousseet jopa 900 euroa ne-

liöltä.

-Tutkimus ei kuitenkaan

osoita, että edes jossakin yksit-

täisessä kohteessa vaikutus olisi

ollut näin suuri, Laitinen sanoo.

Pelkkä kustannusten laske-

minen ei kuitenkaan anna täyt-

tä kuvaa, ellei hyötyjä arvioida

myös.

-Viranomaiset ohjaavat ra-

kentamista siksi, että asunnot

olisivat toimivia, viihtyisiä, ter-

veellisiä ja turvallisia - sanalla

sanoen laadukkaita, Laitinen

korostaa.

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32