Page 10 - Alueviesti_33

Keskiviikko elokuun 16. 2006

10

Arton

Sihti

Kunta-ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä hal-

litus on päättänyt velvoittaa kunnat muodostamaan

vähintään 20 000 asukkaan yhteenliittymiä peruster-

veydenhuollon uudelleen organisoimiseksi. Lounais-

Pirkanmaalla Saspen perustamisella tähän velvoittei-

seen vastattiin jo etuajassa ja se ei siten suoranaisesti

edellytä muutoksia. Sen sijaan Huittisten, Punkalai-

tumen ja Vampulan kuntayhtymän osalta väestökri-

teeri ei täyty ja on siten aika tehdä uusia ratkaisuja.

Hyvällä syyllä voi kysyä onko väestön määrä oikea

kriteeri määritellä sitä miten perusterveydenhoito tu-

lee järjestää. On varmasti löydettävissä esimerkkejä,

jossa pienemmälläkin väestöpohjalla on kyetty järjes-

tämään asukkaille hyvä terveydenhoito. Se ei kuiten-

kaan kumoa sitä tosiseikkaa, että isommalla yksiköllä

on yleensä paremmat mahdollisuudet tarjota laadu-

kasta hoitoa, kun samassa yksikössä on enemmän osaa-

mista.

Terveydenhoidon järjestämisessä avainasiaksi nou-

see henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys. Julkisessa

terveydenhoidossa on nopeasti opittu, että vain hyvä

työnantaja saa henkilökuntaa. Lääkäreistä käydään jo

kovaa kilpailua ja myös hoitajista on pulaa. Sijaisetkin

pyritään kiinnittämään taloon, jotta apu on tarvitta-

essa saatavilla.

Suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan osaami-

nen ja sitoutuminen työhönsä on kansainvälistä huip-

puluokkaa. Se näkyy, kun verrataan suomalaisten ter-

veydentilaa ja terveydenhoitomenojen kustannuksia kes-

kenään. Väestön nopean ikääntymisen myötä tervey-

denhuollon ammattilaisia tarvitaan jatkossa entistä

enemmän ja heistä kilpaillaa yhä kovemmin. Tässä

kilpailussa isommat yksiköt menestyvät yleensä pie-

niä paremmin ja siksi kuntayhtymien laajentaminen

on järkevää.

Organisaatiomutosten avulla ei kyetä estämään ter-

veydenhoitomenojen nousua. Tässä suhteessa esimer-

kiksi Saspeen kohdistunut odotukset ovat olleet epäre-

alistisia. Onnistuneella organisaatiolla, hoidon por-

rastuksella ja kotihoidon hyödyntämisellä voidaan kor-

keintaan hillitä menojen kasvua. Liian usein kuntata-

son päätöksenteossa terveydenhoito esiintyy vain nu-

meroina. Tulee muistaa, että raha on vain väline. On

arvo sinänsä, että kykenemme huolehtimaan mahdol-

lisimman hyvin apua tarvitsevista ihmisistä.

Terveydenhoidossa laadun takaavat ihmiset. Myös

meidän pitää täällä Vammalan seudulla niin peruster-

veydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin pys-

tyä järjestämään työolosuhteet siten, että terveyden-

huollon ammattilaiset kokevat tämän hyväksi paikaksi

tehdä töitä. Työvoimapulan uhkaan on varauduttava

jo ennen kuin se iskee päälle.

Arto Satonen

Terveydenhoidossa

laadun takaavat

ihmiset

Kunnat hoitavat elinkeino-

politiikkaa yhä enemmän

seudullisesti. Useiden kun-

tien kesken perustetut ke-

hittämisorganisaatiot vastaa-

vat alueellisten elinkeinopal-

veluiden tuottamisesta ja

strategisesta kehittämisestä.

Kunnat ohjaavat elinkeino-

palveluihin käytettävää rahaa

entistä enemmän seudullisten

kehitysorganisaatioiden kaut-

ta. Kuntarahoituksen osuus

vuonna 2001 oli keskimäärin

noin 15 euroa ja vuonna 2005

18 euroa asukasta kohden.

Tehtävänjako peruskuntien

ja kehittämisyhtiöiden välillä

on muuttunut, ilmenee Seudul-

liset yrityspalvelut -projektin

sekä SEKES ry:n yhdessä te-

kemästä selvityksestä. Kunnis-

sa muun muassa yritysneuvon-

ta, seudulliset kehittämishank-

keet sekä alueen markkinointi

nähdään nykyisin yhtenä ko-

konaisuutena, joka on keski-

tetty alueellisen kehittämisor-

ganisaation

hoidettavaksi.

Tämä on muuttanut kehittämis-

yhtiöiden roolia yhä itsenäi-

semmäksi.

-Rahoituksen lisääntyminen

ja tehtäväkentän laajeneminen

on tehnyt kehitysorganisaati-

oista strategisia yksiköitä, jot-

ka linjaavat alueellista elinkei-

nopolitiikkaa, toteaa SEKES

ry:n toiminnanjohtaja Yrjö

Westling.

Seudulliset kehitysorgani-

saatiot ovat hyvä esimerkki

alueellisesta, laajasta yhteis-

Kunnat panostavat

seudullisiin

elinkeinopalveluihin

työstä kuntien kesken. West-

ling kommentoi kehityssuun-

nan kertovan yhteiskunnalli-

sesta muutoksesta.

-Seudullisissa kehittämisyh-

tiöissä on havaittu, ettei kaik-

kea voida toteuttaa yksin. Yh-

dessä ollaan vahvempia ja kil-

pailukykyisempiä. Tämä on

erinomainen esimerkki kunta-

ja palvelurakenneuudistusta

ajatellen.

-SEKES ry perustettiin

vuonna 2004 koordinoimaan

seudullisten kehittämisorgani-

saatioiden toimintaa. Tavoittee-

na on koota kehittämisorgani-

saatiot toimimaan yhteisten toi-

mintatapojen mukaan selkeä-

nä kokonaisuutena. Profiloitu-

minen yhdeksi toimintayksi-

köksi auttaa luomaan suhteita

yrityksiin sekä julkisiin orga-

nisaatioihin.

Yritysten toimintaa

helpotetaan

selkeyttämällä

toimintatapoja

Seudulliset yrityspalvelut -

projekti tähtää yritysneuvon-

taa antavien tahojen yhteistyö-

verkoston luomiseen. Projek-

tilla selkeytetään yrityksille

suunnattujen palveluiden tar-

jontaa lisäämällä yhteistyötä

yritysneuvonnan eri toimijoi-

den välillä.

Yhteistyötä tehdään muun

muassa TE-keskusten, Finnve-

ran, työvoimatoimistojen ja

uusyrityskeskusten kanssa. Ta-

Mouhijärven kunnan-

johtajaksi hakeneista kak-

si on sevinnyt loppusuo-

ralle. He ovat hallintotie-

teiden maisteri, sosiono-

mi Asko Ihanamäki Vir-

roilta ja hallintotieteiden

maisteri Vesa RantalaTai-

vassalosta.

Hakijoita oli kaikkiaan

14, joista haastatteluun kut-

Mouhijärven

kunnanjohtajaksi

ehdolla kaksi

suttiin kuusi. Edellä maini-

tut kaksi hakijaa lähetettiin

testeihin. Mouhijärven kun-

nanhallitus käsittelee asiaa

ensi maanantaina ja tehnee

silloin esityksensä valtuus-

tolle, joka kokoontu elo-

kuun viimeisenä päivänä.

Virka julistettiin avoi-

meksi kun edellinen kun-

nanjohtaja Tuomas Äijälä

jäi sairaseläkkeelle.

Lounais-Suomenmetsä-

keskuksen työt järjeste-

tään toiminnoittain ja alu-

eista luovutaan. Uudistus

astuu voimaan syyskuun

alussa.

Muutos ei koske viran-

omaisorganisaatiota muilta

kuin toimistotyön osalta.

Kentän työt pysyvät lähes

ennallaan. Uusi organisaa-

tio astuu voimaan 1. syys-

Organisaatio muuttuu

Lounais-Suomen

metsäkeskuksessa

kuuta, paitsi toimistohenki-

löitten toimien osalta pää-

osin vuoden vaihteessa.

Toiminto-organisaatioon

siirtyminen on samansuun-

tainen muutos useiden mui-

den metsäkeskusten kanssa.

Se helpottaa yhteisten toi-

mintatapojen käyttöönottoa.

Toimistohenkilöt vähene-

vät kuudella henkilöllä. Syyt

tähän ovat taloudellisia ja

tuotannollisia.

Nuorten Akatemian

uudenlainen Homma-sti-

pendiohjelma alkoi maa-

nantaina 14. elokuuta.

Valtakunnallisessa sti-

pendiohjelmassa nuorten

luovuus pääsee valloilleen:

13-19-vuotiaat nuoret voi-

vat hakea hommarahaa

omiin projekteihinsa, joi-

den teema voi olla mitä

vain taivaan ja maan välil-

lä: bändin demo, koulun

kansainvälisyyspäivä tai

elämysretki Lappiin.

Keskeistä on, että pro-

jekti on nuorten itsensä

suunnittelema, toteuttama

ja arvioima.

Hommassa on mukana

myös Nelonen.

Homma-stipendiohjel-

ma on kaksivaiheinen. En-

simmäisellä kierroksella

Hommarahaa nuorten

omiin projekteihin

14.8.-31.10. on jaossa 100-

200 euroa/projekti. Toinen

kierros alkaa 1. joulukuu-

ta. Silloin ensimmäisellä

kierroksella hommarahaa

saaneet voivat hakea finaa-

liin, jossa enintään 8 pro-

jektia palkitaan keväällä

Homma-gaalassa

800-

3000 euron hommarahal-

la. Finalistit tekevät pro-

jekteistaan myös mainos-

videot, joiden perusteella

yleisö valitsee mielestään

parhaan projektin Nuorten

Akatemian ja Nelosen jär-

jestämässä äänestyksessä.

Nuorten Akatemia on

suurimpien nuoriso- ja lii-

kuntajärjestöjen yhteistyö-

järjestö, joka innostaa nuo-

ria omaehtoiseen yhdessä

tekemiseen ja lisää harras-

tamisen ja siinä opitun ar-

vostusta.

Sepelkyyhkyn metsäs-

tys alkoi torstaina ja aloit-

ti syksyn metsästyskau-

den. Lähes koko maahan

viimeisten 40 vuoden ai-

kana levinnyt sepelkyyh-

ky on useiden metsästä-

jien mielestä mielenkiin-

toinen metsästyskohde.

Metsästäjäin Keskusjär-

jestön mukaan kyyhkykanta

on runsas ja kestää hyvin

verotusta. Saalismäärät ovat

sepelkyyhkyn levittäytymi-

sen myötä nousseet vuosi-

en saatossa ja nykyään saa-

liit ovat 170 000 linnun

luokkaa.

Sepelkyyhkyt ovat nor-

maalisti loppukesällä met-

Kyyhkynmetsästys

avasi metsästyskauden

sissä syömässä mustikoita,

mutta kuivan ja kuuman

kesän johdosta linnut ovat

siirtyneet normaalia aiem-

min pelloille.

Myös viljojen ja esimer-

kiksi sepelkyyhkyn mielui-

simman ravintokohteen eli

herneen normaalia aikai-

sempi kypsyminen lisää lin-

tuja peltoalueilla, joten met-

sästyksen avajaisista on

odotettavissa erityisen vil-

kas.

Metsästäjän on muistet-

tava, että pellolla, josta sato

on korjaamatta, ei ilman

viljelijän lupaa saa liikkua

ja muun muassa siksi nou-

tavan koiran käyttö on suo-

siteltavaa.

Äetsässä Keikyän mu-

seolla Kiviniemessä jär-

jestetään perinnepäivä

sunnuntaina 30. elokuu-

ta kello 12-16.

Tällöin on mahdollista

kokeilla mm. köyden te-

koa. Tapahtuman päät-

teeksi valmistetut köydet

huutokaupataan.

Päivän aikana pääsee

tutustumaan karstaukseen

ja värttinällä kehräämi-

seen. Myös haapalastu-

koppien tekemisen salat

tulevat tutuiksi.

Paikalla on myös eläi-

miä; kuttu, lampaita ja

kana. Päivän aikana näh-

Perinnepäivä Äetsässä

dään lampaan keritsemis-

näytös. Tasatunnein on

mahdollista oppia pieni

tanhu elävän musiikin

säestyksellä.

Paikalla on puffetti,

josta voi ostaa kahvia ja

pientä purtavaa. Samalla

voi tutustua museon ko-

koelmiin, kokea vanhan

käräjätuvan ilmapiirin ja

talonpoikaisen pihapiirin

aittoineen sekä tutustua

äetsäläiseen käsityöperin-

teeseen.

Tilaisuuden järjestää

Äetsän kulttuuritoimi ja

Keikyän Museo- ja Koti-

seutuyhdistys. Tilaisuu-

teen on vapaa pääsy.

voitteena on syventää osaamis-

ta ja saada yritysneuvonta pal-

velemaan tehokkaammin elin-

keinoelämän toimijoita. Yritys-

neuvonta perustuu seudullisiin

yhteistyösopimuksiin.

Seudullisten yrityspalvelui-

den projektipäällikön Jarkko

Huovisen mukaan tämä kertoo

alueen toimijoiden sitoutumi-

sesta seudullisia yrityspalvelui-

ta kohtaan. Yli puolet kehitys-

organisaatioista on jo sopimus-

ten piirissä ja yli kolmannes

vastaajista arvioi, että sopimus

luodaan vielä kuluvan vuoden

loppuun mennessä.

-Yhteistyö on voimaa ja tuo

etuja koko alueelle. Alueellis-

ten yrityspalveluiden kehittä-

minen lisää alueen houkutte-

levuutta ja parantaa jo olemas-

sa olevien yritysten toiminta-

mahdollisuuksia.

Osaaminen avaimena

uusissa innovaatioissa

Kaksi kolmasosaa seudulli-

sista kehitysorganisaatioista te-

kee jatkuvasti yhteistyötä am-

mattikorkeakoulujen tai yli-

opistojen kanssa liiketoimin-

tansa kehittämiseksi.

Oppilaitosten kanssa tehtä-

vän yhteistyön avulla voidaan

siirtää tuoretta tutkimustietoa

suoraan yritysten hyödynnet-

täväksi ja synnyttää näin uu-

sia innovaatioita markkinoil-

le.

Uusi trendi seudullisten ke-

hitysorganisaatioiden toimin-

nassa on mentorointi, jossa ko-

keneiden yritysosaajien tieto-

utta siirretään alueen yrittäjil-

le. Mentorointia hyödyntää 60

prosenttia vastanneista kehitys-

organisaatioista. Hyviä koke-

muksia ja vankkaa osaamista

hyödyntämällä voidaan kehit-

tää alueen yritysten liiketoi-

mintaa ja parantaa kilpailuky-

kyä.

Lännen Tehtaiden jatkuvi-

en liiketoimintaryhmien liike-

vaihto kasvoi huhti-kesäkuussa

6,5 prosenttia 102,8 miljoo-

naan euroon. 2,4 miljoonan

euron liiketulos ilman kerta-

eriä oli viime vuoden tasoa.

Viime vuoden puolella alka-

nut Elintarvikeryhmän liiketoi-

minnan myönteinen kehitys on

jatkunut. Ryhmän liiketulos on

parantunut merkittävästi huoli-

matta sokerimyynnin ja sen tuo-

man tuloksen poisjäämisestä

vuodenvaihteessa.

- Kehitys on seurausta mää-

rätietoisesta toiminnasta tuotta-

vuuden ja kustannustehokkuu-

den parantamiseksi. Tuottavuu-

den parantamistoimenpiteet nä-

kyvät erityisesti Apetit Kalan

tuloksen paranemisena. Kustan-

nustehokkuuden merkittävä pa-

raneminen, Apetit-brändillä

myytävien tuotteiden osuuden

kasvu, sekä korkean jalostusas-

teen ruoka- ja perunapakastei-

den myynnin kasvu ovat paran-

taneet Apetit Pakasteen tulosta,

Lännen Tehtaat Oyj:n toimitus-

johtaja Matti Karppinen sanoo.

Lännen Tehtaiden koko vuo-

den liikevaihto nousee yli 400

miljoonan euron, mutta jää so-

kerimyynnin poisjäämisen takia

viime vuotta pienemmäksi.

Koko vuoden kertaeristä puh-

distetun liikevoiton arvioidaan

nousevan jonkin verran vuoden

2005 kertaeristä puhdistettua lii-

ketulosta paremmaksi. Viljakau-

pan jaksottumisesta sekä soke-

rimyynnin pois jäämisestä joh-

tuen kolmannen vuosineljännek-

sen liikevaihdon arvioidaan jää-

vän selvästi alle vertailujakson

liikevaihdon. Alhaiseksi jäävän

liikevaihdon seurauksena kon-

sernin kertaeristä puhdistetun lii-

ketuloksen arvioidaan jäävän

viime vuoden kolmatta neljän-

nestä heikommaksi.

Lännen Tehtaiden

elintarvikeryhmän

myönteinen kehitys jatkui

Lännen Tehtaiden jatkuvien

liiketoimintaryhmien liikevaih-

to kasvoi huhti-kesäkuussa 6,5

prosenttia

vertailuvuodesta

102,8 (96,5) miljoonaan euroon.

Kokonaisliikevaihto laski 4 pro-

senttia edellisvuoden vastaavaan

neljännekseen verrattuna.

Liiketulos ilman kertaeriä oli

vertailujakson tasoa 2,4 (2,5)

miljoonaa euroa ja kertaerien

jälkeen 2,5 (3,6) miljoonaa eu-

roa. Tulos ennen veroja oli 2,7

(3,2) miljoonaa euroa. Osake-

kohtainen tulos oli 0,34 (0,40)

euroa. Elintarvikeryhmän huh-

ti-kesäkuun liikevaihto oli 30,0

(38,5) miljoonaa euroa. Vertai-

lukelpoinen liikevaihto kasvoi

noin 3 prosenttia kun vertailu-

kauden liikevaihdosta eliminoi-

daan päättyneen sokerimyynnin

vaikutus, 9,5 miljoonaa euroa.

Apetit Pakasteet -liiketoimin-

tayksikön kokonaisliikevaihto

oli vertailujaksoa pienempi vil-

jelytarvikemyynnin vähenemi-

sen takia.

Vähittäiskauppatuotteiden

myynti kasvoi noin 2 prosenttia

ja HoReCa-sektorin myynti

noin 4 prosenttia. Teollisuus-

myynti ja vienti jäivät vertailu-

kaudesta.Vähittäiskauppapakas-

teiden myynnin kasvu oli noin

4 prosenttia.

Kasvu oli suurinta korkean

jalostusasteen ruoka- ja peruna-

pakasteissa. Myös Apetit-mer-

killä myytävien vihannespakas-

teiden kauppa kehittyi hyvin.

Apetit Kalan liikevaihto kas-

voi edellisvuoden vertailujaksos-

ta 17 prosenttia. Liikevaihtoa

kasvattivat volyymin kasvu ja

raaka-ainehintojen noususta joh-

tuneet myyntihintojen korotuk-

set. Kasvun painopiste oli ku-

luttajapakatuissa kalatuotteissa.

Elintarvikeryhmän huhti-ke-

säkuun liiketulos oli 0,2 (-0,2)

miljoonaa euroa. Apetit Pakas-

teet -liiketoimintayksikön tulos

parani vertailukaudesta Apetit-

tuotteiden osuuden kasvusta joh-

tuneenmyyntikatteen paranemi-

sen ja kustannusten karsintaoh-

jelman seurauksena. MyösApe-

tit Kalan tulos parani merkittä-

västi vertailukaudesta. Sokeri-

myynnin vaikutus Elintarvike-

ryhmän liiketulokseen vertailu-

kaudella oli 0,4 miljoonaa eu-

roa. Rehuliiketoiminnan liike-

vaihto oli 52,2 (49,0) miljoonaa

euroa. Yritysostosta puhdistettu

vertailukelpoinen rehumyynti

säilyi vertailukauden tasolla.

Rehuryhmän liiketulos oli il-

man kertaeriä 2,9 (3,3) miljoo-

naa euroa ja kertaerien jälkeen

3,1 (4,4) miljoonaa euroa. Re-

humyynnin kannattavuutta hei-

kensi volyymien lasku erityisesti

naudanrehuissa.

Volyymien aleneminen joh-

tui pääasiassa viime satokauden

hyvästä kotoisen rehun sadosta.

Kohonneet raaka-ainekustan-

nukset ja kilpailu alentuneista

markkinavolyymeista heikensi-

vät yksikkökatteita niin naudan-

, sian- kuin siipikarjanrehuissa-

kin. Tuottavuustoimenpiteiden ja

kiinteiden kustannusten karsin-

taohjelman johdosta rehuryhmän

tulos säilyi vertailukauden tasol-

la.

Viljakaupan liikevaihto kas-

voi 7 prosenttia. Toisen neljän-

neksen liikevaihto oli 23,3 (21,7)

miljoonaa euroa. Viljakaupan

volyymi kasvoi vertailujaksos-

ta niin kotimaassa, viennissä

kuin kolmansienmaidenkin kau-

passa. Myös hintataso oli ver-

tailujaksoa korkeampi.Viljakau-

pan liiketulos kasvoi 0,4 (0,3)

miljoonaan euroon. Muut liike-

toiminnat -segmenttiin kuuluu

konsernin yhteisiä, segmenteil-

le kohdistamattomia toiminto-

ja. Segmentin liikevaihto oli 0,0

(2,5) miljoonaa euroa.

Vertailukauteen sisältyy kon-

sernista sittemmin poistuneiden

Harviala Oy:n ja Lännen Plant

Systems -liiketoimintayksikön

liikevaihdot. Segmentin liiketu-

los oli 1,2 (-0,9) miljoonaa eu-

roa. Tuloksen muutos johtuu

Harvialan tuloksen pois jäämi-

sestä sekä konsernin rakenne-

muutokseen liittyvistä kuluista.

Jatkuu sivulla 26

Page 10 - Alueviesti_33_2006