Keskiviikko elokuun 16. 2006
19
Satakunnan piirin yleisur-
heilulupaukset ottivat mittaa
toisistaan piirikunnallisissa
yleisurheilukisoissa viime
lauantaina Kiikoisissa. Kir-
man järjestämiin kisoihin
osallistui viitisenkymmentä
lasta ja nuorta. Seuroista
parhaiten olivat edustettui-
na isäntäseura Kirman lisäksi
muun muassa Lavian Kisa ja
Vammalan Seudun Voima.
Lajeista pituushyppy nousi
korkeatasoiseksi. Vaikka puus-
kittainen, välillä yli 4 metriä
sekunnissa puhaltanut tuuli
antoi lisäpontta hyppyihin, teh-
tiin hyväksytyissä tuuliolois-
sakin kelpo tuloksia.
Muun muassa isäntäseuran
Saila Kaistamo hyppäsi pituus-
paikalla kesän parhaat hyppyn-
sä. Harmittavasti voittotulos
496 kirjattiin hienoiseksi myö-
tätuulitulokseksi.
13-vuotiaiden poikien pituu-
dessa voiton vei Porin Yleis-
urheilun Roni Hermo, joka
mittautti voittotuloksen 420.
Ikäluokan tyttöjen voittajaksi
hyppäsi hienolla tuloksella
Ikaalisten Urheilijoiden Mar-
tina Marjamäki. Ykköstulos
474 syntyi vain leudossa 0,3
sekuntimetrin myötätuulessa.
M17-sarjassa Henri Kallio,
VSV, ponkaisi voittajaksi tu-
loksella 533 ja N17-sarjassa
Kati Koski, LaKi, tuloksella
487.
Paitsi pituushyppyä vauhdit-
tivat tuuliolot myös pikamat-
koja.
15-vuotiaiden tyttöjen 100
metriä juostiin peräti 5,9 se-
kuntimetrin myötätuuleen.
Voittajaksi kiri VSV:n Helena
Alajoki ajalla 14,1.
Päivän kaksoisvoittajia oli-
vat 7-vuotiaiden tyttöjen sar-
jassa Roosa Rintala, KiiKir,
sekä 9-vuotiaiden poikien 40
metrille ja pallonheittoon osal-
listunut Juho Rannikko, NaVi.
Kiikoislaisista urheilijoista
palkittiin lisäksi Aleksi Jout-
senlahti ja Saila Kaistamo, jot-
ka saivat Kiikoisten Lions Clu-
bin lahjoittamat kiertopalkin-
not parhaiten kisoissa menes-
tyneinä isäntäseuran urheilijoi-
na.
Kisojen päätukijana toimi
Kiikoisten Säästöpankki.
- Tulokset: P13 keihäs: 1)
Mikko Tiensuu VSV 34,36, 2)
Juho Toiviainen VSV 34,02,
3) Reijo Tähtinen KSL 32,43,
4) Jaakko Aho SuodU 31,52,
5) Toni Jaakola KiiKir 22,63,
Myötätuuli vauhditti
Kiikoisten piirikunnallisia
6) Roni Hermo PorY 21,55, 7)
Sauli Kaistamo KiiKir 17,27.
P13 pituus: 1) Roni Hermo
PorY420 (1,4), 2) Mikko Tien-
suu VSV 413 (0,5), 3) Toni
Jaakola KiiKir 398 (0,5), 4)
Reijo Tähtinen KSL 365 (-3,8).
T13 keihäs: 1) Julia Ojala
KKV 30,49, 2) Anna-Stina
Mansikkamäki UST 26,47, 3)
Ella Stenfors PorY 26,42, 4)
Kaisa Jalonen VSV 22,56, 5)
Riikka Tähtinen KSL 20,34,
6) Tarja Kallio SuodU 20,33,
7) Emilia Mansikkamäki UST
19,75.
T13 pituus: 1) Martina Mar-
jamäki IkaalU 474 (0,3), 2)
Ella Stenfors PorY 416 (3,3),
3) Riikka Tähtinen KSL 384
(1,3), 4) Tarja Kallio SuodU
374 (4,1)
N17 pituus: 1) Kati Koski
LaKi 487 (1,9), 2) Minna Heik-
kilä ETU 444 (-4,7).
N17 keihäs: 1) Minna Heik-
kilä ETU 34,22, 2) Kati Koski
LaKi 30,19.
M17 pituus: 1) Henri Kallio
VSV 533 (-0,8).
M17 keihäs: 1) Tuomas Oja-
la KKV 50,04, 2) Harri Kallio
VSV 43,23, 3) Henri Kallio
VSV 35,52.
T15 100 m (+5,9): 1) Hele-
na Alajoki VSV 14,1, 2) Saila
Kaistamo KiiKir 14,2, 3) Nea
Niittumaa LaKi 15,4, 4) Riik-
ka Tähtinen KsL 15,8, 5) Hei-
di Tähtinen KsL 19,4.
T15 pituus: 1) Saila Kaista-
mo KiiKir 496 (3,4), 2) Hele-
na Alajoki VSV 430 (-2,2) 3)
Nea Niittumaa LaKi 398 (1,2).
T7 40 m: 1) Roosa Rintala
KiiKir 8,3, 2) Inka-Riina Ran-
nikko NaVi 8,3, 3) Emma Mi-
kola KiiKir 8,7, 4) Noora Rin-
tala KiiKir 9,0, 5) Fanni Jä-
nesniemi KiiKir 9,7.
T7 pallo: 1) Roosa Rintala
KiiKir 14,15, 2) Inka-Riina
Rannikko NaVi 12,98, 3) Aino
Pohjala KiiKir 9,38, 4) Emma
Mikola KiiKir 9,34, 5) Noora
Rintala KiiKir 8,20.
P7 40 m: 1) Aleksi Joutsen-
lahti KiiKir 8,1, 2) Tuomas
Tuomola Lluja 8,3, 3) Santeri
Jalonen VSV 8,5, 4) Eemeli
Mikola KiiKir 9,3, 5) Sami
Joutsenlahti KiiKir 10,2.
P7 pallo: 1) Tuomas Tuo-
mola Lluja 19,23, 2) Aleksi
Joutsenlahti KiiKir 19,11, 3)
Santeri Jalonen VSV 12,76, 4)
Eemeli Mikola KiiKir 8,32.
T9 40 m: 1) Emilia Riitaoja
LaKi 7,4, 2) Netta-Nana Mäk-
kylä ParkU 7,5, 3) Jessika Jaa-
kola KiiKir 8,1.
T9 pallo: 1) Netta-Nana
Mäkkylä ParkU 33,17, 2) Jes-
sika Jaakola KiiKir 24,96, 3)
Emilia Riitaoja LaKi 15,79.
P9 40 m: 1) Juho Rannikko
NaVi 7,3, 2) Eero Tuomola
Lluja 7,4, 3) Antti Hyvönen
Lluja 8,2.
P9 pallo: 1) Juho Rannikko
NaVi 34,46, 2) Antti Hyvönen
Lluja 32,59, 3) Eero Tuomola
Lluja 26,25.
T11 60 m (+2,8): 1) Sonja
Silvius EuVe 9,7, 2) Essi Mä-
kelä LaKi 9,7, 3) Martta Rau-
tala KiuKis 10,1, 4) Julia Ki-
viranta LaKi 10,5, 5) Veera
Mäkelä KiiKir 10,5.
T11 korkeus: 1) Sonja Sil-
vius EuVe 126, 2) Martta Rau-
tala KiuKis 115, 3) Essi Mä-
kelä LaKi 115, 4) Julia Kivi-
ranta LaKi 110.
P11 60 m (+2,8): 1) Hans-
Eerik Kallio VSV 10,2.
P11 korkeus: 1) Hans-Eerik
Kallio VSV 132, 2) Kalle Kal-
lio SuodU 100.
15-vuotiaiden tyttöjen 100 metriä juostiin reippaaseen myötätuuleen. Kisan voitti Helena
Alajoki, VSV.
Kiikoisten Kirman Roosa Rintala oli päivän kaksoismestari voittamalla sekä 7-vuotiaiden tyttöjen pallonheiton että 40
metrin pikamatkan.
"Muistan jäätelökesää,
kun ne lakaisee puistot"
lauletaan Maaritin esittä-
mässä ja minun sanoitta-
massani laulussa, jota on
saatu tänä kesänä kuulla te-
levisiomainoksenkin mu-
siikkina.
Jäätelön syöjien kannal-
ta kesä onkin ollut mitä
herkullisin. Jäätelö tuntuu
maistuvan meille vuodes-
ta toiseen. Viime vuonna
söimme eniten jäätelöä Eu-
roopassa. Jäätelön koko-
naismyynti oli viime vuon-
na lähes 74 miljoonaa lit-
raa. Jäätelöä nautitaan
meillä vuosittain noin 14
litraa asukasta kohti. Mai-
don tuottajat ovat voineet
olla tyytyväisiä, kun val-
koiselle kullalle on ollut
kysyntää.
Tuhansia kilometrejä tä-
näkin kesänä Suomea ris-
tiin rastiin ajaneena olen
nähnyt auringon polttamia
heinäpeltoja. Viljasato uh-
kaa jäädä Suomessa nel-
jännestä pienemmäksi ta-
vallisesta, kun kuivuus vai-
keuttaa karjan ruokintaa ja
eläimille syötetään jo säi-
lörehua. Pahimmillaan ti-
loilla joudutaan tekemään
pakkoteurastuksia. Mikäli
helle ja kuivuus nujertavat
sadon, on Euroopan unio-
nin maksettava viljelijöil-
le suorat tuet etuajassa.
Maataloudelle myöntei-
nen uutinen oli, että EU:n
maaseuturahoihin tulevat
leikkaukset
pystytään
kompensoimaan kotimai-
sin toimin täysimääräises-
ti. On poliittisesti suuri saa-
vutus, että valtiovarainmi-
nisterin esityksen ulkopuo-
lelta pystyttiin lisäämään
50 miljoonaa euroa, kun
yleensä kehyksiä ei ylite-
tä. Vuodesta 2008 EU-tu-
kien menetyksiä korvataan
85 miljoonalla eurolla vuo-
dessa. Ympäristötuki ja
luonnonhaittakorvaus säi-
lyvät ennallaan tai jopa
hieman paranevat.
Vaikka maaseuturahojen
korvaaminen onkin selkeä
voitto, on uusia käden-
vääntöjä tiedossa jo ensi
kesänä, kun eteläisen Suo-
men 141-tuen jatkosta neu-
votellaan. EU-komissio ja
tanskalainen, teollisuus-
luonteista maataloutta ym-
märtävä, maatalouskomis-
saari Mariann Fischer-Boel
on saatava tajuamaan, että
maataloutemme vaikeudet
ovat pysyviä ja että me
olemme edelleen perhevil-
jelmien kannalla. Niitä ei
voi verrata Keski- ja Ete-
lä-Eurooppaan. Siksi vaka-
vien vaikeuksien tukea on
jatkettava.
c c c
Kesän kuumimmaksi
puheenaiheeksi nousi val-
tiovarainministeri Eero
Heinäluoman esitys muut-
toavustuksista ihmisille,
jotka lähtevät työn peräs-
sä maalta kaupunkiin. Sa-
moihin aikoihin julkaistiin
tutkimus, joka kertoo
muuttoliikkeen kasvaneen
2000-luvulla ennätysmäi-
sen suureksi, jopa vilk-
kaammaksi kuin suuren
muuton aikana 1970-luvun
alussa.
Maaltamuutto on minul-
le läheinen aihe, olenhan
laulanut siitä jo 30 vuotta.
En ole koskaan voinut hy-
väksyä pakkomuuttoja.
Työn ja työvoiman kohtaa-
mista pitäisi parantaa siir-
tämällä tai pitämällä työ
siellä missä on työvoimaa,
sinne missä on ihmisten
koti ja muu elämänpiiri.
Merkintöjä
jäätelökesältä
Ihmiset eivät ole suurenkaan
tuen turvin valmiita luopumaan
kotiseudustaan.
Jos muuttoavustuksia suun-
nitellaan, tulisi se kohdistaa
sellaisille ihmisille, jotka suun-
nittelevat muuttoa tai paluuta
maaseudule ruuhka-Suomesta.
Valtion täytyy auttaa nykyistä
enemmän uuden yrittäjyyden
ja uusien työpaikkojen synty-
mistä tilapäisiin ongelmiin jou-
tuneilla paikkakunnilla.
Miten olisi koko aluepoli-
tiikka-sanan siirtäminen roska-
koriin? Se voitaisiin korvata
panostamalla lisää yrittäjyy-
teen ja uusiin innovaatioihin
sekä tehostamalla koulutusta ja
tutkimusta myös maaseudulla.
Kohta ainoiksi älykeskuksiksi
jäävät olutbaarit.
Muuttoliikkeen kiihdyttämi-
nen kasvukeskuksiin aiheuttaa
ongelmia palvelujen järjestä-
misessä niin kasvukeskuksis-
sa kuin haja-asutusseuduilla-
kin. Muuttoavustusten jakami-
nen johtaisi entistä pahempaan
asuntopulaan kasvukeskuksis-
sa ja tyhjien asuntojen ongel-
man pahenemiseen haja-asu-
tusalueilla.
c c c
Perustienpidon rahat ovat
tippumassa budjetissa 585 mil-
joonasta eurosta 30 miljoonal-
la, vaikka talousarvioehdotus
jäi noin 240 miljoonaa ylijää-
mäiseksi. Tämä on väärä suun-
ta, kun tiedetään teiden arvon
olevan kokonaisuudessaan
kymmeniä miljardeja euroja.
Tieverkkoa ei tule päästää rap-
peutumaan, koska tiestön en-
nalleen saattaminen muodos-
tuu kohtuuttoman kalliiksi. Tie-
verkon laadun vähittäinen
heikkeneminen aiheuttaisi mer-
kittäviä haittoja perusteollisuu-
den kuljetuksille ja vaikeuttaisi
osaltaan maaseudun väestön ja
yritysten elämää.
Vaikka viime vuonna rahoi-
tuksen saaminen Tampereen
läntisen ohitustien kakkosvai-
heelle oli ehdoton voitto Tam-
pereen seutukunnalle, ei se rat-
kaise kaikkia Pirkanmaan tei-
den puutteita. Ysitie Orivedelle
ja kolmostie, välillä Hämeen-
kyrö-Parkano, kaipaavat ki-
peästi parannusta, samoin kuin
valtatie 2 Vihti-Punkalaidun-
Pori ja Vammalassa tie nume-
ro 12 ohituskaistoja. Ylöjärven
taajamajärjestelyt odottavat
vieläkin rahoitusta.
c c c
Noin viikko sitten saatiin
iloisia uutisia, kun Korkein
hallinto-oikeus määräsi ympä-
ristöministeriön luovuttamaan
kansanedustaja Hannu Hosko-
selle kopiot Natura-asiakirjois-
ta. Useita vuosia tiedostoja it-
selleen vaatinut Hoskonen saa-
vutti merkittävän voiton, jon-
ka seuraukset tulevat olemaan
kauaskantoiset. Suojeltavien
alueiden maanomistajat saavat
vihdoin tietää, minkä vuoksi
heidän maansa on liitetty Na-
tura 2000 -verkostoon.
Olen ollut Hoskosen
kanssa samassa rintamas-
sa eduskunnassa taistele-
massa Natura-suojeluoh-
jelman järjettömyyksiä
vastaan. Olin yksi niistä
viidestä kansanedustajasta
˜ ainoa pirkanmaalainen ˜
jotka äänestivät perustus-
lakivaliokunnan mietintöä
vastaan, jossa hyväksyttiin
oikeuskanslerin toiminta
Natura-asiassa.
Olemme puolustaneet
suomalaisten maan- ja
metsänomistajien oikeuk-
sia, koska pidämme heitä
parhaimpina luonnonsuo-
jelijoina. Emme ole hyväk-
syneet, että ulkomailta tul-
taisiin neuvomaan miten
Suomen metsiä tai soita
tulisi hoitaa. Suomalaiset
metsänomistajat ja metsän-
hoitoyhdistykset tekevät
hienoa työtä. Jos kaupun-
kilaisella metsänomistajal-
le menee sormi suuhun ja
vesuri ei pysy kädessä,
metsänhoitoyhdistys voi
hoitaa metsän vaikka mit-
tatilaustyönä. Metsän hoi-
taminen ei ole mitään ka-
sinopeliä, jolla haetaan pi-
kavoittoja, vaan siinä kat-
sotaan kauas tulevaisuu-
teen. Hyvän metsänhoidon
tuloksista pääsevät nautti-
maan aikanaan tulevat su-
kupolvet.
Hoskosen puolesta toi-
von, että hän saa Natura-
asiakirjat cd-levynä, eikä
paperiversiona,
koska
muuten hän hukkuu pape-
riin. 200 000 sivua pape-
ria täyttää isommankin na-
vetan; siinä vasta ympäris-
törikos.
c c c
Maaseudulla pidettävät
markkinat ja torit, kylä- ja
kesätapahtumat ovat todel-
linen helmi Suomen suves-
sa. Ne ovat kautta vuosi-
kymmenten koonneet ih-
misiä yhteen. Paikalliset
ihmiset ja kaupunkien ke-
sämökkiläiset elävät näis-
sä tapahtumissa sulassa
sovussa! Tapahtumien jär-
jestelyihin saattaa mennä
jopa vuosi ja ne ovat tär-
keitä kylien yhteishengen
luojina.
Oma kesäni on mennyt
kansan parissa; turuilla ja
toreilla. Samaan aikaan,
kun muut kansanedustajat
olivat heinäkuussa nautti-
massa keskenään coctai-
leista, lounaista ja jazzista
Porissa, minä kiersin Suo-
men maaseutua eri kesä-
tapahtumissa. Kosketus
ihmisten arjen ongelmiin
säilyy parhaiten liikkumal-
la kansan parissa, eikä vain
keskustelemalla poliittisen
eliitin kanssa. Vain kansaa
tapaamalla pystyy toimi-
maan varaventtiilinä kan-
san murheille ja toiveille.
Mikko Alatalo
kansanedustaja
(kesk.)
1...,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18 20,21,22,23,24,25,26,27,28,29,...32