Page 16 - Alueviesti_33

Risto ja Anja Heikkilä, runoja juhlassa lausunut Sirkka-Liisa Piiroinen ja pöydän päässä

Maria Mustalahti.

Keskiviikko elokuun 16. 2006

16

Ruotsinsuomalainen mu-

siikinopettaja, laulaja ja

lauluntekijä Maini Sorri

saapui kotiseudulleenVam-

malaan uusin levy ja oma

laulukirja tuliaisinaan. Jäit

tuoksuna minuun -Din doft

stannade kvar -levyn kaik-

ki neljätoista laulua ovat

Mainin itsensä säveltämiä.

-Olemme promootiokiertu-

eella ja vierailemme muun

muassa Tampereella, Helsin-

gissä ja Turussa, Maini ker-

too. Samaan aikaan levyn

kanssa on julkaistu Metsä lau-

laa -laulukirja, jossa ovat mu-

kana levyn kaikki sävellyk-

set.

Maini Sorri on syntynyt Ul-

vilassa, josta perhe muutti

Lauluntekijä Maini Sorri

piipahti kotiseudullaan

Lempäälään hänen ollessaan

kaksivuotias.

-Kun isä kuoli, muutimme

äidin kotikaupunkiin Vamma-

laan, jossa kävin lukion en-

simmäisen luokan. Muutin

17-vuotiaana Ruotsiin, jossa

suoritin lukion loppuun.

Maini Sorri on ammatiltaan

musiikinopettaja. Hän on

opiskellut piano pääainee-

naan.

Lauluja hän on säveltänyt

8-vuotiaasta lähtien.

-Ystävät lähettävät runo-

jaan sävellettäviksi, ja lisäk-

si teen omia tekstejä.

Laulut syntyvät aina voi-

makkaasta tunteesta. Ne ovat

kauniita, melodisia ja kos-

kettavia sekä pukevat sanoik-

si monen kuulijan tunteet.

Ruotsinsuomalainen laulun-

tekijä ja musiikinopettaja

Maini Sorri vieraili kotiseu-

dullaan Vammalassa uusin

levy ja laulukirja tuliaisi-

naan.

Vammalan rukoushuoneen

satavuotisjuhlaa vietettiin vii-

me sunnuntaina Luthertalos-

sa. Evankelisen liikkeen he-

rättämän vapaan hengellisen

toiminnan tyyssijoiksi on vii-

me vuosisadan alusta lähti-

en perustettu rukoushuonei-

ta. Ajatus sellaisen perusta-

misesta heräsi Tyrväässäkin

muisteltaessa kaipauksella

”ihania virvoituksen aikoja”.

Asiasta useimminkin keskus-

teltiin kokoon tultaessa. Juhlas-

sa muisteltiin rukoushuoneen

vaiheita perustamisesta tähän

päivään. Rukoushuoneen vih-

kimisjuhlaa vietettiin 22.-

23.7.1906. Vihkimisen toimitti

seurakunnan silloinen kappalai-

nen Emil Törnvall. Muutama

vuosi myöhemmin rukoushuo-

Vammalan rukoushuoneen perustamisesta 100 vuotta

ne kiinnitettiin Evankeliumiyh-

distyksen nimiin. Tarkoitukse-

na oli taata, että toiminta voi-

daan säilyttää puhtaasti luteri-

laisella pohjalla.

Jari Nurmi oli valmistanut

mielenkiintoisen historiikinmo-

nin kuvin ja asiatietoineen. Esi-

tys sivusi myös koko Suomen

evankelisia rukoushuoneita ja

osinmuutakin seurakuntatietoa.

Nurmi kertoi myös henkilökoh-

taisia muistojaan Vammalan

rukoushuoneesta.

Tyrvään

(Vammalan) rukoushuoneen

50-vuotisjuhlan Juhlajulkaisus-

sa on tietoa rukoushuoneen pe-

rustamisvaiheista ja -henkilöis-

tä. Koivulan Sepän talossa se

alkoi. ”Kun sitten tammikuulla

1906 oli kokoonnuttu hartaus-

hetken viettoon Koivulan Se-

pän taloon ja oli testamentti-

kirjasta osoitettu Herran suuria

hyviä tekoja kohtaamme, jat-

kettiin yhdessäoloa vapaasti

keskustellen. Herra siunasi tätä

hetkeä autuuden ilolla Jeesuk-

sessa. Silloin yksi joukosta eh-

dotti, että perustettaisiin ruko-

ushuone Vammalaan, jotta sii-

hen voitaisiin yhdessä kokoon-

tua kuin yhteiseen kotiin.

Ehdotusta kannatettiin. Niin

oli lausuttu tämän rukoushuo-

neen syntysanat. Valittiin heti

väliaikainen toimikunta. Sille

annettiinmm. tehtäväksi tiedus-

tella, suostuisiko Evankeliumi-

yhdistys ottamaan perustettavan

ruokoushuoneen huostaansa ja

millä ehdoilla.

Kuukautta myöhemmin ko-

koonnuttiin Haunialle hartaus-

hetken viettoon. Mukana oli

myös Ev. yhdistyksen silloinen

yliasiamies ilmoittaen ehdot,

joilla yhdistys ottaa rukoushuo-

neen huostaansa. Vastustusta-

kin oli lähinnä sillä perusteel-

la, että ei juuri kirkon läheisyy-

dessä tarvittu rukoushuonetta.

Enemmistö oli sitä mieltä, että

Vammala oli sitä varten kes-

keisin paikka. Rukoushuoneen

perustamisesta päätettäessä va-

littiin sille kuusijäseninen joh-

tokunta, jota seuraavana vuon-

na lisättiin kaksinkertaiseksi.

Johtokuntaan tulivat Kustaa

Ahlstedt, Vilho Haunia, Oskari

Katara, DavidMattsson, Oskari

Ritala, O.A. Bäckman, Anna

Hjortman, Sandra Knuutti, J.G.

Sillberg, Hilda Sirén, Aukusti

Topi (Seppä) ja Frans Tuomis-

to. Kalle Nokkala oli perusta-

jajäsenenä johtokunnassa en-

simmäisenä vuonna, myöhem-

min pitemmän ajan.

Vuosien vieriessä uusia jä-

seniä valittiin johtokuntaan. 50-

vuotisjuhlan aikaan johtokun-

taan kuuluivat Hilda Knuutti,

Anna Pietilä, Väinö Pietilä, Fan-

ni Pirjola, Väinö F. Heinonen,

Väinö Topi,Aili Hongisto, Salli

Nisu, Kosti Tuomisto, Toivo

Ristevirta, Bertta Viljanen ja

Aune Äijälä. Johtokunnan teh-

täviin on kuulunut lähinnä va-

rojen hankkiminen rukoushuo-

neen yläpitoa varten. Alkuai-

koina sisältyi sen huolenpitoon

myös hengellisten puhetilai-

suuksien ja juhlien järjestämi-

nen. Myöhemmin on tätä puol-

ta tehtävistä hoitanut pääasias-

sa nuorisoliiton osasto. -Tyr-

vään seurakunnan papisto on

aina ollut valmis tukemaan ru-

koushuoneen toimintaa, maini-

taan 50-vuotisjulkaisussa.

”Näin on tämä Herralle py-

hitetty huone seurakunnassam-

Alkuperäinen rukoushuone purettiin Luther-talon tieltä vuonna 1988.

Jari Nurmi, vierellään Haminasta asti tulleita rukoushuoneen ystäviä.

Pöydän takana vasemmalta Matti Rusama, Jari Rankinen ja juhlan juontaja Seppo Laaksonen.

me tullut keitaaksi, jossa moni

janoava matkamies on saanut

virvoitusta elävän veden armo-

lähteestä. Täällä on julistettu

synti synniksi, mutta myös Ju-

malan armo ja rakkaus Jeesuk-

sessa Kristuksessa langennutta

ihmistä kohtaan. Kirstuksen

ansion tähden meillä on valmii-

na koti ja perintö Isän luona

taivaassa.”

Vuosijuhlassa oli useita pu-

hujia.

Pastori Jari Rankinen kertoi

kylväjävertauksesta, siemen on

Jumalan sana. Hän kehotti kyl-

vämään kaikkialle ja kutsumaan

kaikkia.

Pastori Tom Nyman vakuut-

ti, että tätä paikkaa on tarvittu,

mutta meidän ei tarvitse elää

menneisyydessä. Kristus on

sama tänään kuin ennenkin.

Matti Rusama puolestaan

painotti, että on oltava uskolli-

nen Jumalan sanalle.

Säveltäjää ovat teksteillään

inspiroineet esimerkiksi Sai-

ma Harmaja, Jaakko Haavio,

Aila Meriluoto, Marjo-Riitta

Oksanen, Pekka Jokela ja

Mikko Anttila.

Levyn julkaiseminen tuli

mahdolliseksi, kun Ruotsiin

perustettiin ruotsinsuomalai-

nen levy-yhtiö. Jäit tuoksuna

minuun -levy julkaistiin maa-

liskuussa.

- On tunnustettava, että mei-

dän uskollisuutemme on kovin

vajavaista. Jos me olemme us-

kottomat, Jumala on kuitenkin

uskollinen.

Pastori Jari Nurmi kehotti

meitä ammentamaan vettä sa-

masta Golgatan lähteestä, josta

ovat edellisetkin sukupolvet

ammentaneet.

Salli Ristevirta

If Vahinkovakuutus

jakaa elokuun aikana

Keltanokka liikenteessä

-lippalakkeja lähes 3

000 kouluun. Koulunsa

aloittaa tänä syyskaute-

na lähes 60 000 uutta

koululaista. He ovat

myös vasta-alkajia ja

harjoittelijoita liiken-

teessä.

Kouluikäisen lapsen

suurin riski liikenteessä on

6-9 vuotiaana joutua jalan-

kulkuonnettomuuteen.

If Vahinkovakuutus ja-

kaa heille kaikille Kelta-

nokka liikenteessä -lippa-

lakin.

Keltanokka-lakki

varoittaa pienestä

tiellä liikkujasta

Ekaluokkalaisille jaetta-

va lippalakki on fosforin-

keltainen ja sitä kiertää hei-

jastinnauha. Tempauksella

If haluaa herättää autoili-

jat ja muut liikenteessä liik-

kujat huomioimaan nämä

uudet tulokkaat liikentees-

sä.

Jalankulkijoille sattuu

useita satoja henkilövahin-

koja vuodessa. Vuosien

2001-2005 aikana niitä sat-

tui keskimäärin 675 vuo-

dessa, joista noin 17 % ta-

pahtui lapsille. Kolme nel-

jästä näistä lapsijalankul-

kijoihin kohdistuneista va-

hingoista sattui tietä ylitet-

täessä.

Page 16 - Alueviesti_33_2006