Page 15 - Alueviesti_33

Keskiviikko elokuun 16. 2006

15

Arvo Leikkaa pääsi Lakanan ja Pakanan suosioon, olihan hänellä

hyvät näkkileivät tarjottavanaan.

Olli-kissa pääsi Markus ja Marjaana Valtasen hemmoteltavaksi.

Maire Erätuli-Moisio tuumi ulkosalla, että kukolla on pieni heltta.

Vilske ja vilinä toi mukavaa vaihtelua rauhalliseen arkeen.

Viime keskiviikkoinen Sas-

tamalakodin eläinpäivä sai

alkunsa kahvitunnilla ilmaan

heitetystä ideasta. Tempauk-

senmoottoreina toimivat työ-

Eläimet ilahduttivat Sastamalakodilla

kaverit Heli Peuraniemi ja

Päivi Suominen. Eläinten li-

säksi Sastamalakodilla piipah-

ti liuta lapsia päiväkodeista

ja perhepäivähoitorymistä.

Sastamalakodilla on vierail-

lut eläimiä aiemminkin, mutta

ei niin suuressa mittakaavassa

kuin eläinpäivänä. Lasten kut-

suminen mukaan syntyi halusta

ilahduttaa.

-Lapset käyvät meillä usein

esiintymässä, halusimme jär-

jestää välillä heille jotakin, pe-

rustelivat Peuraniemi ja Suo-

minen. Vanhusten ilo oli käsin

kosketeltavissa, toihan vauh-

dikas päivä vaihtelua arkeen.

-Kun toimme lampaita ja

pukkeja karsinoihin, moni al-

koi muistella, että heilläkin on

aikanaan ollut eläimiä. Muis-

tot nousevat varmasti pintaan

päivän aikana.

Mirja Erätuli-Moisio katse-

li ympärillä käyvää vilskettä

hymy huulilla.

-Kyllä minä lapsista ja eläi-

mistä tykkään. Meillä on ollut

joskus pystykorva, hän kertoi

malliksi.

Torstaina 80 vuoden iän saa-

vuttanut Erätuli-Moisio oli iloi-

nen päivän tuomasta vaihtelus-

ta. Ulkona hänen huomionsa

kiinnitti erityisesti kukko ja

kana.

-Kukolla on melkoisen pie-

ni heltta, hän tuumi nokkijoita

katsellessaan.

Arvo Leikkaa viihtyi Laka-

nan ja Pakanan karsinan koh-

dalla, eivätkä pukit olisi mies-

tä hevillä pois päästäneetkään.

Niin rapeat näkkileivät tällä oli

tarjottavana. Leikkaa pitää kai-

kista eläimistä. Kertoipa mies,

että heilläkin on ollut eläimiä

aikanaan.

Sastamalakodin karsinoissa

päivää paistattelivat eläinpäi-

vänä lampaat, pukit, vasikka,

kana ja kukko sekä hevonen

ja sen pieni huojuvajalkainen

Klasu-varsa.

Possu jäi uupumaan, mikä

vähän harmitti Peuraniemeä ja

Suomista.

Viiru-vasikka otti rauhalli-

sesti hälinän keskellä, mutta

lampaat Matti ja Maija sekä

pukit Lakana ja Pakana olivat

persoja rapsutukselle ja leivän-

kannikoille. Sisätiloissa lapsia

ja vanhuksia viihdyttivät kis-

sat, marsut, hamsteri, kani ja

jopa kaksi kyyhkyä, joiden ku-

jerrus oli monelle mieleen.

Eläinten saaminen paikalle ei

ollut Peuraniemen ja Suomi-

sen mukaan ongelma.

-Meiltä molemmilta löytyy

jos jonkinlaista eläintä. Käy-

timme hyödyksi myös työka-

vereita ja lähialueen maanvil-

jelijöitä. Heille suuri kiitos

avusta, naiset kiittelivät.

Pauliina Parto

Reetta viihtyi pitkän aikaa hellimässä Himmi-marsua.

Teemu ja Tommi Krapi tulivat Sastamalakodille silittelemään Santtu-koiraansa, joka oli myös ilahdutta-

massa vanhuksia.

Seurakuntien verotu-

lot pysyivät vuonna

2005 samalla tasolla jo

kolmannen peräkkäisen

vuoden. Runsas neljän-

nes seurakuntien koko-

naiskustannuksista käy-

tettiin edelleen lapsi- ja

nuorisotyöhön.

Seurakunnat saavat val-

taosan, 81 prosenttia, tu-

loistaan

verotuloina.

Vuonna 2005 seurakuntien

verotulot olivat yhteensä

831 miljoonaa euroa. Kir-

kollisveroa seurakunnat

saivat vuonna 2005 kes-

Seurakuntien verotulot pysyivät ennallaan 2005

kimäärin 167 euroa jäsentä

kohti.

"Kirkollisverotulojen ke-

hitys on ollut heikko vuosien

2003-2005 aikana lähinnä

siksi, että ansiotulovähennys-

ten ja tulonhankkimisvähen-

nysten ylärajoja on nostettu.

Jäsenmäärän väheneminen ei

toistaiseksi ole vaikuttanut

verokertymiin merkittävästi",

toteaa taloussuunnittelupääl-

likkö Maija-Liisa Hietakan-

gas Kirkkohallituksesta.

Vuonna 2005 seurakuntien

kokonaismenot olivat yhteen-

sä 801 miljoonaa euroa. Sii-

tä runsas neljännes eli 253

miljoonaa euroa käytettiin

lapsi- ja nuorisotyöhön.

Jumalanpalveluselämään ja

kirkollisiin toimituksiin käy-

tettiin 126 miljoonaa euroa.

Palveluun eli diakoniaan,

perheneuvontaan, sairaalasie-

lunhoitoon ja palvelevaan pu-

helimeen käytettiin 106 mil-

joonaa euroa.

Lähetykseen ja kansainvä-

liseen diakoniaan käytettiin

35 miljoonaa euroa.

Toimintakulut kasvoivat

edelliseen vuoteen verrattu-

na vain 1,4 prosenttia, ja pie-

nen nousun mahdollisti lähin-

nä se, että arvonlisäverot vä-

henivät kiinteistöpalveluista

oleellisesti.

Seurakuntien toimintatuo-

tot vähenivät vuonna 2005

edellisvuodesta 4,4 prosent-

tia muun muassa vuokratuot-

tojen vähenemisen myötä.

Maksutuotot, korvaukset,

metsätuotot sekä tuet ja avus-

tukset kasvoivat puolestaan

3,4 prosenttia.

Vuoden 2005 tilikauden

tulos oli negatiivinen noin

joka neljännellä seurakunta-

taloudella.

Joka viidennen seurakun-

nan toiminta- ja rahoitusku-

lut olivat tuottoja suuremmat

eli vuosikate oli negatiivinen.

Seurakunnat ovat kuitenkin

pystyneet hyvin kattamaan

muutaman vuoden alijäämät

aiemmin kertyneillä ylijää-

millä.

Yhteisöverojen osuus ve-

rotuloista oli 12,3 prosenttia.

Seurakuntien osuus yhteisö-

veron tuotosta kasvoi 6,6 pro-

senttia edelliseen vuoteen

verrattuna.

Vuonna 2005 yhteisövero-

tulot olivat yhteensä 102 mil-

joonaa euroa.

Luterilainen kirkko saa

osuutensa yhteisöverosta hoi-

tamiaan yleishyödyllisiä teh-

täviä varten kuten hautaus-

maiden ylläpitoon sekä dia-

koniaan.

Vuonna 2005 seurakunnat

käyttivät tilinpäätöstietojen-

sa mukaan hautaustoimeen ja

kirkonkirjojen pitoon 103

miljoonaa euroa.

Sen lisäksi seurakunnat

käyttivät hautaan siunaami-

seen 26 miljoonaa euroa.

Investointeja

aiempaa

vähemmän

Seurakunnat

käyttivät

vuonna 2005 rahaa investoin-

teihin edellisvuotta vä-

hemmän.

Seurakuntien lainakan-

ta kasvoi kuluneen vuoden

aikana 3,8 miljoonaa eu-

roa, ja korollista lainaa oli

keskimäärin 13 euroa jä-

sentä kohti.

"Tulorahoitus riitti hy-

vin lainojen hoitoon. Seu-

rakuntien omavaraisuusas-

te oli 92,8 prosenttia, mikä

kertoo oman pääoman

vahvasta osuudesta. Seu-

rakuntien rahoitusvaralli-

suus oli vuonna 2005 noin

132 euroa jäsentä kohti",

toteaa taloussuunnittelu-

päällikkö Hietakangas.

Vuonna 2005 seurakun-

tia oli 562 ja niihin kuului

lähes 4,4 miljoonaa suo-

malaista.

Page 15 - Alueviesti_33_2006